Google+ Followers

torstai 10. syyskuuta 2015

Kirje rakkaudelle!!


  
Hei Rakkaus!                                                                                               

Et ehkä tiedä minua joten et voi tuntea minua, mutta asun täällä maapallolla. Maapallo on paikka ikuisuuden keskellä jossain tyhjyyden keskellä, en osaa tarkalleen sanoa missä tämä on, enkä osaa sanoa miksi tämä hävyttömän pieni bakteerin kokoinen kokemus täällä on? Ehkäpä olen sen itse sepittänyt itselleni? Minulla on siis aavistus siitä, että sinun näkökulmastasi tämä ei voi olla edes totta. Täällä on koettu ja tullaan kokemaan niin paljon huonoja asioita, mutta olen aika varma, että sinä olet jotain suurempaa, korjaa jos olen väärässä.
Ajattelin kirjoittaa siis sinulle, koska se tuntuu hyvältä ja tarkoitukselliselta. Uskon että sinä Rakkaus olet olemassa jossain mikä ei täällä pallon pinnalla välttämättä näy eikä kuulu (kuuleminen on sitä että pääni molemmilla puolin on sellaiset riekaleet jotka vastaanottavat värähtelyjä, eiks ookki viel aika kehittymätöntä? ;-)

Täällä UNIversumin laidalla on kuulemma tämä pallo jossa kaikki muistuttavat jakaantumisesta, erillisyydestä, esim: nenänreijät, silmät (toisilla huonommat kuin toisilla), hiukset (jota jakaantuvat jo kasvaessaanki), kädet, jalat, puun oksat ja juuret, lehdet, kivet, talot, autot (autot on siksi, että täällä on keksitty myös tila ja aika), aikakin on pirtaloitu osiin joka sitten orjuuttaa meitä tekemään työtä, työ on sellasta että jos et toitä tee, sinä olet huono luuseri ja sinut tuomitaan siitä, sillä kaikki täällä on tehtävä kärsimyksen kautta! Täällä on yö ja päiväkin, olemme luoneet myös yhteiset säännöt, eli pääsääntöisesti yöllä nukahdetaan uneen ja päivällä olemme mukamas hereellä, vaikka minusta se uni tuntuu vain jatkuvan. Oi Rakkaus miten sinua kaipaankaan, olen ollut täällä jo niin kauan, että en enää jaksa elää ilman Rakkauttasi. Mikäli oikein ymmärrän, sinä et vähene siitä jos pyydän sinut tänne?

Täällä on kaiken maailman keksintöjä ja hulluja vempaimia, jos näkisit tämän kaiken niin pyörittelisit päätäsi ja sanoisit  "hulluja". Ehkä sirkus voisi olla hyvä vertailukohde, mutta ethän sinä edes tiedä mikä sirkus on.
Täällä meillä on triljoona kehoa jotka tulevat tänne itkun kanssa, vaikkakin sen tekeminen houkuttaa meitä kovasti! Lasten/kehojen tekeminen on monen mielestä kivaa, kun siitä tulee niin hyvä olo, ehkä se vain muistuttaa sinusta? Se on kuitenkin niin pieni hetki, että monesti erkaannumme heti toisistamme kun olemme yhtyneet hetkeksi. Yritämme siis epätoivoisesti yhtyä sinussa, mutta emme kehossa sitä voi tehdä lopullisesti. 
Kun uusi keho syntyy, niin se on tuomittu heti sillä hetkellä kuolemaan, emme tiedä koska se tapahtuu ja siksi se asia on halutaan unohtaa. Sillä välillä se keho mukamas kasvaa ja siihen voi iskeä vaikka sairaus tai se voi jäädä kehon luoman "auton"alle (oma keksintö sekin). 
Täällä on monenlaisia vaaroja. Tapamme toisiamme sinun nimissä, anteeksi. Kaikki kehot kokevat toiset kehot uhkaksi ja siksi täällä soditaan, riidellään ja kilpaillaan kaikesta, jopa sinusta! Minä tiedän että sinä Rakkaus olet viaton tähän. Tiedän että sinä Rakkaus et ole tätä keksinyt!
Täällä on myös semmoinen pieni metallin pala ja paperi (nykyään pieni sirulaatta) joka hallitsee meitä ja pitää kontrollin tavoin meidät työntouhussa, jotta emme voisi sinua tuntea täysin. Sitä kutsutaan "rahaksi", se on vaihtokauppojen takia. Rahankin takia kilpailemme entisestään enemmän ja enemmän! Huh huh!
Täällä pitää myös aina syödä, siis se on sellaista että ylhäällä (ylhäällä ja alhaalla on viitteitä jotka perustuvat virheajatteluun) on semmoinen aukko johon se laitetaan ja sitten se jauhetaan hampailla (pieniä erillisiä yleensä valkoisia laattoja), kunnes se sapuska (monta nimeä) tulee ala aukosta ulos, se on vastakohta sille yläaukolle eikä sitä moskaa kukaan enää huoli. Se haiseekin pahalle, yök! Täällä siis kaikki perustuu vastakohdille jotta tämä kuollut elämä jatkuisi: kylmä-kuuma-ylös-alas-oikealle-vasemmalle-hyvä-paha-pelko-rakkaus...ehkäpä tämä pienenpieni palleroinen on vastakohta myös sinun ikuisuudellesi jonka unta MINÄ nään? Sepitän tätäkin nyt itselleni:-)

Sinun Rakkaudestasi on painettu täällä huono kopio ja olen oppinut erottamaan kopiot sinusta. Sen tietää siitä, että kopio on piraatti ja hajoaa lähes heti. Sen voi huomata mm. parisuhteissa. Parisuhde on siis yleensä kahden vastakkaisen (nainen ja mies, ei aina. Olen kuullut että keho on mennyt pienemmän kehon kanssa naimisiin esim. koiran ja kärpäsenkin kanssa!)) energian yhteeenliittymä yritys! Hassua! (Naimisiin meno: rituaali ja sopimus joka yleensä rikotaan)

Kopiorakkaudessa tulee heti ongelmia, koska kopio ei kykene siihen mihin sinä Rakas Rakkaus kykenet! Kopio on vain keksinyt itse itsensä. Kopio jättää kopion heti kun toinen kopio ei enää tuota mielihyvää tarpeeksi, se hajoaa, vanhenee tai sitten muuten vain ei enää mielytä. Yleensä siitä erosta tehdään sopimus jossa saattaa lukea: "pahoittelen mutta olemme kasvaneet erillemme" yms. Siitä tietää, että tämä tämmöinen rakkaus ei ole sinusta.  Se on kopiorakkautta. Sinä olet pysyvä-mielessäni ja siksi kirjoitan tätä nyt.
Myös niinkin voi käydä että kopio ei kestä sinusta tulevaa rakkautta joten hyötysuhde jää kopiolle miinukselle..kopio pelkää hajoavansa sinun rakkautesi edessä, eikä siten saa hyötyä. Yleensä se kehojen välisen "mukarakkauden" purkutyö alkaa sillä, että toinen pitää muuttaa samanlaiseksi kuin itse on ja se ei voi koskaan onnistua...tiedän että sinä aito Rakkaus et halua tuomita, kontrolloida, muuttaa etkä vihata!
Minun rakkaus kokemukseni eivät täällä kestä, koska ajattelen sinusta syvällisemmin, kopio rakkaus ilmenee aina vaan nopeammin ja nopeammin...

Kaikesta huolimatta uskon sinuun vahvasti täällä kaukana avaruudessa, en jaksa enää miettiä erillisyyden harhoja kovin tosissani. Ei täällä ole enää niin tylsää miltä saatan kuulostaa, sillä tätä voi katsella kuin teatteria teatterissa (sinä mielessäni). Teatteri on siis sellainen paikka joka on erkaantunut/jakaantunut näytelmäksi tästä ISOSTA näytelmästä. Se siis peilaa vain tätä elämää/elokuvaa. Huisin jännää! Huikea näytelmä jossa on kauhua, draamaa, romantiikkaa, seksiä, toimintaa, komediaa...vaikka mitä!! Totuus on vain siinä, että teatterista on joskus lähdettävä kotiin, koska täällä ajassa kaikki loppuu aikanaan. Niin myös tämä kirje. THE END.

Nyt kun  kirjoitan tätä, niin näen kaiken selvästi ja osaan ennakoida asioita, koska täällä on omat lakinsa. Vaikka kaikki näyttää kaaokselta eikä mitään voi tietää ennakolta, niin silti jotenkin tiedän. Olen opetellut elämään täällä ajassa ihan normaalia elämää joten olen ihan tavallinen sukan kuluttaja (sukka on sellanen joskus jopa haiseva kangas jaloissa (joskus jopa musta), äh en osaa selittää! ) ja menen täällä muiden mukana, tosin pieniä erikoisuuksia minussa kylläkin ulkoisesti on...;-)

Jotkut heränneet ovat alkaneet puhumaan egosta ja Rakkaudesta erottaakseen nämä kaksi toisistaan...en halua enää kirjoitella egolle koska se ei ikinä vastaa!!! Jos se vastaakin, niin se menee vääräään osoitteeseen tai se kirjoitus on muuten vain ristiriitaista, joskus jopa pelottavaa. Uskon että Sinä Rakkaus vastaat aina oikealle! Minä luotan sinuun ja jään odottamaan vastaustasi.....THE END (toinen loppu, täällä ilmenee monia loppuja).


Kiitos paljon Rakkaus, tunnen jo nyt niin valtavaa rakkautta sinusta, olet siis jo vastannut samalla kuin kirjoitin!! Mieleni haluaa kuitenkin vastauksen tällä vanhanaikaisella tavallakin symbolien/kirjoituksien muodossa, joten jään jännittämään että mitähän sie vastaat!!?

Kysyn vielä pari kysymystä: 

1. Oletko sinä oikeasti totta ja voiko sinua nähdä täällä katoavaisuuden unessa?

2. Voisitko jäädä pysyvästi elämääni?


Kaikkea hyvää ja kiitos vastauksesta jo etukäteen!! :-) Olet mielessäni <3

Syksyisin terveisin Jarkko
(Syksy on siis sellainen erillinen vuodenaika ja minut on leimattu paperilla Jarkoksi, joten voit kutsua minua vaikka Jakeksi)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti