Keskustelu Rakkauden kanssa osa 7.

Minä: Huomenta!

Rakkaus: Huomenta!

Minä: Tulin taas tänne vaikka minulla ei ole kielen päällä mitään.

Rakkaus: Täällä on hyvä olla.

Minä: Tarvitseeko kielen päällä olla jotain?

Rakkaus: Ei tietenkään tarvitse. Jos et tartu mihinkään niin se olkoon valintanasi.

Minä: Kuitenkin minusta tuntuu että aina jotain voisi olla mihin tarttua, onko tarttuminen ok?

Rakkaus: Saa olla. Mikään ei häiritse Minua. Minä en ole rakennettu ajatuksista eikä ajasta. Voimme katsella yhdessä niitä liikkeitä täältä Rakkaudesta käsin.

Minä: Miten katselemme niitä?

Rakkaus: Katselemme niitä niin, että muistamme että vain Rakkaus on totta. Ajatuksia tulee ja ajatuksia menee, samoin on tunteiden kanssa. Jokaikinen tunne minkä olet ikinä tuntenut, on mennyt menojaan.

Minä: Miksi?

Rakkaus: Koska ne eivät ole pohjimmiltaan totta. Sinulle ne voivat tuntua todellisilta, mutta täältä katsottuna ne eivät ole ikuisia joten niitä ei voi saada pysymään.

Minä: Eli voiko ajatella että se mikä ei pysy, ei myöskään ole tuomittavaa mitenkään?

Rakkaus: Bingo! Rakkaus vain ON. Minä olen.

Minä: Tarkoittaako se sitten että intiimi ihmisuhdekin on vain Rakkaus, eikä tunteisiin vetoavaa Rakkautta? Rakastuminenhan on mukavaa!

Rakkaus: Rakkaus vain on vaikka se ei olisi tunteisiin vetoavaa. Muistutan sinua siitä, että en minä kiellä tunteiden läsnäoloa. Jos nautit esim. rakastumisen tunteesta, sinä olet täysin vapaa tuntemaan niin. Sekin saa ilmentyä siinä hetkessä. Kysyn sinulta kuitenkin että voitko olla täysin rehellinen siinä että Rakastuminen on aina mukavaa?

Minä: Hmmm...Niinno.
Joskus se on aika psykoosin omainen tila jossa koko loppumaailma supistuu pois siinä hetkessä. Näen vain sen yhden, eli ei varsinaisesti ole mukava tila, vaikka minulla sellainen kiva mielikuva siitä onkin...Hyvä kysymys.

Rakkaus: Kun näet vain yhden ja suljet lopun maailman pois Minulta, se on kokemuksena pois sinulta. En kuitenkaan ole pois silloinkaan, vaikka et näe minua kuin yhdessä ihmisessä. Siinä mielessä antaa Rakastumisen vain tapahtua jos on tapahtuakseen. Olet Minuun yhteydessä silloinkin kun maailma NÄYTTÄÄ supistuvan ympäriltä.

Minä: Eräässä suhteessa näin hänet muissa ihmisissä hetkittäin, mitä siinä sitten oikein tapahtui?

Rakkaus: Muistit hetkittäin Minut. Sinulla oli pieni aavistus siitä, että olemme yhtä Rakkaudessa. Vain ego erillistää.

Minä: Mistä muuten ihastuminen/ rakastuminen tulee? Mitä siinä oikein tapahtuu? (ihanan sokerinen ja syvällinen kysymys;-)

Rakkaus: Sinun määrittelemä rakkaus ei ole totta. Tätä et ehkä halua kuulla, mutta se on egon keksintö. Sinun määrittelemä rakkaus on korvike täydelliselle Jumalan Rakkaudelle. Se ei oikeastaan tule mistään eikä se oikeastaan mene minnekään, mutta jos olet tarkkaavainen kuitenkin niin näyttää tapahtuvan. Tätä rakkautta olette koko ihmiskunnan historian yrittäneet pysäyttää jotenkin. Kun puhutte ikuisesta rakkaudesta, saatatte ajatella jotain tiettyä ja ainoaa oikeaa ihmistä. Etsitte sitä oikeaa kaikkialta, jopa toisista elämistänne. Sen oikean sielunkumppanin etsintään saattaa mennä jopa helposti ihmiselämä.
Nyt saatat oivaltaa, että koska etsintänne ei tuota läheskään aina tuloksia, se on suurta egon huijausta.
Etsit Minua jostain yhdestä tietystä ihmisestä, etkä huomaa että olen sinussa jo. Ego haluaa että etsit Rakkautta loputtomalta tuntuvan ajan,koska silloin minä näytän pysyvän pois. Ego näyttää antavan joskus jollekin pienen tai suuren romanssin, jotta et unohtaisi etsiä lisää.
Teidän pop biisinne, elokuvanne, tarinananne, fantasiat ja unelmat kertovat tästä yhden ihmisen rakastamisen ihanuudesta ja vaikeudesta. Onko todellinen Rakkaus oikeasti vaikeaa?
Jos pysähdyt ajattelemaan sitäkin, että kuinka moni parisuhteesi alkaa sillä ajatuksella että "hän on minun sielunkumppanini, olen löytänyt hänet" mutta jo muutaman vuoden päästä hän onkin vain ihminen jota ehkä jopa vihaat. Kuinka monta kertaa olet unelmoinut uuden sielunkumppanin löytymisestä kun olet vielä vanhassa suhteessa? Ja kuinka monta kertaa olet kuvitellut jo valmiiksi sen millaisen hänen pitäisi olla jotta olisit onnellinen? Katso tätä rehellisesti niin heräät.
Kuinka monta kertaa olet saanut rakastumisen syttymisen jälkeen vain kärsimyksen? Kuinka monta kertaa "tietäisit" että hän olisi sielunkumppanisi, mutta et vain saa häntä? Kuinka monta kertaa lähdet suhteesta kun mielikuvasi hänestä kariutuvat ja yrität etsiä uuden paremman ja itsellesi sopivan?

Minä: En haluisi olla pilkunviilaaja, mutta huomasin puheessasi sanan "rehellinen". Olit juuri edellisessä keskustelussa sanonut itse, että sinussa ei ole rehellisyyttä koska et tarvi sitä? Hah!

Rakkaus: Minä en tarvitse sitä, mutta sinulle siellä ajassa se sana on eduksi tässä vaiheessa.

Minä: Eli tarvitsen kuitenkin rehellisyyttä?

Rakkaus: Työkaluna kyllä, mutta jos muistat minut, et tarvitse koska vain olet! 

Minä: Mutta joo, tuosta rakastumisesta. Aika tyhjentävästi sanoit taas.
Onko olemassa sielunkumppaneita, parisieluja, kaksoisliekkejä ja mitä näitä nyt on?

Rakkaus: Minusta katsottuna ei ole. Ne ovat täältä katsottuna vain teidän itsenne luomia romanttisia nimilappuja sille että tarvitsette vain jonkun tietyn kokemuksen muistaaksenne minut. 
Teillä toki voi olla jokin sisäinen tunne siitä, että juuri hän kuuluu nyt elämääsi, mutta mitenkään erityinen hän ei ole. Rakkaudessa ei ole erityisyyttä. Minä en osoita sormella,valikoi ja määrää että "menepäs sinä hänen luokseen" ja "sinä et taas mene". Katsotte aina vain uskomuksianne, myös parisuhteissa.
Teillä voi olla kokemuksia siitäkin, että kuvittelette löytäneenne jonkin mystisen voimakkaan ihmisen mutta se tunne usein haalistuu ja muuttuu koska itse muututte. Kohtaatte aina vain itsenne. Jos muistat olla Minä, te näette minut jokaisessa ihmisessä, silloin erityisyys katoaa.

Minä: Olet vähän tylsä. Aika moni haluaa uskoa että hänelle on vain ja ainoastaan se yksi ja ainoa.

Rakkaus: Uskomuksenne on teille juuri sitä mitä te niiltä haluatte. Jos haluat totuuden, näet minut kaikessa.

Minä: Olen kuitenkin huomannut että saan aina just oikean ihmisen juuri oikeaan aikaan. Mitä se sitten oikein tarkoittaa?

Rakkaus: Sitä että saat just oikean ihmisen juuri oikeaan aikaan.

Minä: Ai vaikka se olisikin egon luoma suhde?

Rakkaus: Jos heräät omista odotuksistasi, alat nähdä toisin. Jos muistat minut, alat nähdä jokaisen ihmissuhteen mahdollisuutena muistaa minut. Ihmissuhde saa näin uuden tarkoituksen.

Minä: Miten se uusi näkemys sitten tapahtuu?

Rakkaus: Käytännössä sinulle on suureksi hyödyksi se, että ymmärrät että hän on sinun peilisi. Mitä hän näyttää nostavan sinun tietoisuuteesi, on esteenä sille muistamiselle että olemme yksi.
Siinä vaiheessa kun Rakkaus valaisee pimeimmätkin sopukat sinun tajunnassasi, saatat säikähtää ja sanoa "en minä rakastakaan häntä enää". Pistät kannen kiinni ja jatkat matkaa etsien parempaa seuraa joka täyttäisi sinun pinnallisetkin tarpeesi, jotta tuntisit olevasti ehyt.
Tässä vaiheessa et muista että Rakkaus vain jakaa ja laajenee, jos nyt jotain sanaa käytän sitä kuvaamaan. Rakkaus ei voi milloinkaan loppua. Laitat vain luukut kiinni ja jatkat etsimistä. Siitä ego tykkää. Kadonneen Rakkauden etsiminen vol. 10 000 000.

Minä: Mutta eihän kenenkään tarvitse jäädä suhteeseen jossa on esim. väkivaltaa?

Rakkaus: Ei tietenkään. Mikään ei ole pakko. Kaikki asiat  tapahtuvat aina oikeaan aikaan heräämisesi polulla. Tämä väkivaltainen puoliso on kuitenkin siinä hetkessä muistuttamassa sinun esteistäsi nähdä Rakkaus itsessäsi. Tämäkin voi olla hieman haastavaa ymmärtää, mutta se väkivaltainen suhde on todellakin mahdollisuus nähdä Rakkaus itsessä. Minkä uskomuksen pohjalta se näytös tapahtuu? Silloin teissä kummassakin on uskomus siitä, että rakkaus on vihaa ja pelkoa. Tilanne on hyvä mahdollisuus oivaltaa ja muistaa Minut.

Minä: On siis oikein lähteä suhteesta vaikka ei kestäisi nähdä sitä rakkaudettomuutta itsessä?

Rakkaus: Rakkaus antaa kaiken anteeksi. Kun koet että et ole syyllinen tapahtumaan ja näet hänen väkivaltaisesta käyttäytymisestä sen, että se on vain Rakkauden pyyntöä, et vedä enää samankaltaista tilannetta puoleesi. Jos siis todella muistat Minut. 
Romanttisesti alkaneen suhteen jälkeen jos tulee henkistä tai fyysistä väkivaltaa, osoittaa sen, että luomasi rakkauskuva hajosi käsiisi. Minä en hajoa koskaan käsiisi. Minua ei voi pirstaloida. Olen kanssasi silloinkin kun jotain negatiivista liikettä näyttää tapahtuvan valkokankaalla.

Minä: Diippii shittii!
En vain tajua tätä täysin. Miksi joku ihminen resonoi paremmin kuin toinen? Ei mun tarvitse rakastaa jokaista yhtä paljon?

Rakkaus: Vaikka muodon maailmassa Rakkaus näyttää olevankin eri muotoista ja vaikka se näyttääkin siltä että joskus sitä on vähemmän ja joskus enemmän, se ei tarkoita sitä että Minä Olisin vaihtelevuus. On hyödyksi jos ajattelet, että minussa saa tapahtua liikettä.
Tärkeä pointti tässä on se, että erotat minut pelosta ja syyllisyydestä, muuten sinulla menee uskomuksesi aivan sekasin etkä löydä kotiisi (vaikka olet siellä jo). Minä kuitenkin sallin jotta sinä et kokisi erillisyyttä ja huonommuutta. Minä en ole tuomitsemassa mitään.

Minä: Eli suomeksi sama?

Rakkaus: Saat kokea erillistä rakkautta, mutta älä kuvittele olevasi se. Minä olen kanssanne aina. Tapahtui mitä tapahtui. Saat valita rakastaa siellä ajassa jotain toista muotoa enemmän ja toista vähemmän, mutta MUISTA MINUT.

Minä: Minkälainen on sitten hyvä parisuhde?

Rakkaus: Sellainen miltä se milloinkin näyttää, jos muistat minut. On suureksi hyödyksi jos haluat hyvän "uni" kokemuksen, se että teillä on yhteinen päämäärä. Päämääränä muistaa minut. Se auttaa kokemuksena antamaan anteeksi kaikki se mikä itsessä nousee pintaan sekä antaa rohkeutta kohdata kaikki sisältä nousevat varjot. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain omasta itsestä voi antaa varjot Minulle. Ei ole tarkoitus tehdä toisen hahmon työtä erillisyydessä, mutta jos työskentelet itsessäsi, saattaa valkokankaasi kuva muuttua.
Hyvä parisuhde on aina se joka ilmenee, koska niin sen kuuluu opettaa sinua. Tarvitset juuri sen kokemuksen joka sinulle tapahtuu. Mitään ei satu sattumalta kun katsot sitä Minun kanssani.
Tarkoitan tällä asialla sitä, että jos todella haluat nähdä, sitoutuminen on hyvä juttu. Se symbolisoi sitoutumista Rakkauden näkemiseen itsessäsi. Jos pelkäät kohdata varjojasi ja juokset niitä karkuun, niin hetken päästä ihmettelet että varjo kulkikin sinun mukanasi. Varjo ei tee mitään pahaa. Ensin valo paljastaa varjon, sitten se katoaa kun on tarpeeksi valoa. Kun olette valo itse, olette yhtä.

Minä: Nyt avaudun henkilökohtaisesti. Miksi ihmeessä minä en saa parisuhdetta jossa sitoudutaan yhteiseen päämäärään? (jännittää kuulla vastaus...)

Rakkaus: Sinä olet jo sitoutunut yhteiseen päämäärään, Minun kanssani. Olet tarvinnut kokemuksia jotta muistaisit Minut. Olet tarvinnut kokemuksia jotta et lähtisi etsimään Minua erillisyyden maailmasta. Sinulla on paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia siellä ajassa, koska olet halunnut lujasti sitoutua totuuden etsimiselle. Sinulla ei ole mitään hätää. Olet niin Rakas.
Totuuden etsintäsi on tarvinnut sen oivalluksen, että ajan maailman tapahtumat muuttuvat, sillä ne eivät ole tosia. Uppoudut helposti unohduksen syvään maailmaan.
Tarkastele kanssani sitä miksi halusi löytää parisuhde on niin suuri. Tämä symbolisoi vain sitä, että haluat muistaa Minut. Voit kuitenkin muistaa Minut JO TÄSSÄ JA NYT.
Sinulla on kokemuksia siitä että ihastuminen ja Rakastuminen unohduttaa Minut täysin ja kuvittelet että tuo toinen ihminen kehossa pelastaisi sinut pahalta maailmalta.

Minä: Huikean koskettava vastaus, mutta eikö toinen ihminen olekaan pelastajani?

Rakkaus: Tämä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Toinen on pelon näkökulma eli kuvittelet että siinä toisessa ihmisessä on sinun rakkautesi ja alat tavoitella tuota erillistä rakkautta. Toinen on minun näkökulmani, jossa tämä toinen on peilisi ja näyttää sinussa kaiken sen mikä vielä pyytää Rakkautta. Sen lisäksi tämä toinen näyttää sen, että mitä sinä jo muistat itsessäsi eli Minut, Rakkauden.

Minä: Jeah, upeeta, mahtavaa...mutta...Kyllä minä kuitenkin koen suurta tarvetta löytää sen oikean ja saatan mielessäni vielä arpoa että onko hän se vai ei ole?

Rakkaus: Anna tämän tapahtua rauhassa. Minä en katoa silläkään välin mihinkään. Olen tässä sinun kanssasi.

Minä: Eli...?

Rakkaus: Totuuden kannalta on aivan sama mitä ajattelet. Minä kuitenkin olen ja sinä olet Minä.
Vaikka liike valkokankaalla näyttää tapahtuvan, ei itse elokuva ole mitenkään tosi. Olen kuitenkin tässä muistuttamassa Minusta sinulle jotta voisimme olla SE.
Sinulla on lupa tuntea, ihastua ja Rakastua. Muista vain se, että kun tämä liike muuttuu tai katoaa, Minä en katoa. Sinulla on mahdollisuus muistaa Minut vaikka "se oikea" ei olisi kohdallasi valkokankaalla.

Minä: Tahdon kokea tunteellisuutta! En tahdo noin tunteettomaksi kuin sinä olet!

Rakkaus: Juuri tuon takia oletkin keskustelemassa kanssani. Pohjimmiltaan olet jo oivaltanut että ohimenevät tunteet ovat kuin poutapilviä taivaalla. Ne tulevat ja menevät sekä muuttavat vain muotoaan. Välillä näyttää siltä, että niitä pilviä ei ole olemassakaan. Siinä on vertauskuva Rakkaudestasi sekä tunteistasi. Nyt vaadit saada kokea tunteellisuutta. Toki saat kokea ja saat vaatia. Silti Minä olen.
Jos etsit poutapilvistä Rakkautta, tulet tänne takaisin kysymyään, "Mitä on todellinen Rakkaus?". Egosi näkee tämän tunteettomana, vaikka juuri Minä on se joka sallii tämänkin näkyä. Sallin jopa tunteettomuudenkin. Rakkaus "voittaa" kaiken.

Minä: Hmmm, totta. Kiitos että olet.

Rakkaus: Kiitos että olet. Sinua voi lohduttaa ajatus että en ole mitään ilman sinua vaikka todellisuudessa sinä olet Rakkaus Itse.

Minä: Häh, nyt en tajunnut...luotan kuitenkin että tuo mitä sanot on oikein.
Taas tää jutustelu meni parisuhteisiin. Kertooko se sen, että tarvitsen vielä anteeksiannon läksyjä asian tiimoilta?

Rakkaus: Pohjimmiltaan Minä en kerro sinulle sitä mitä sinun tulee oppia ajassa ajasta. Minä olen ikuisuudesta. Autan kuitenkin sinua matkallasi. Sinä luot esteesi rakkauden edessä itse. Valitse vain aina Rakkaus ja Anteeksianto niin kaikki selviää sinulle. Anteeksiantamattomuus tarkoittaa vain sitä, että et halua kohdata todellista itseäsi eli Rakkautta.

Minä: Eli pelkään Rakkautta?

Rakkaus: Et pelkäisi Rakkautta jos muistaisit olla Rakkaus Itse. Siellä ajassa kuitenkin pelkäät koska näet Rakkaudettomuutta erillisyydessä ja kuvittelet Minun olevan jotain muuta kuin todellisuudessa olen. Sekoitat oman luomasi rakkauden todelliseen Rakkauteen. Jos vien hieman pidemmälle, niin pelkäät Rakkauden suuruutta. Pelkäät myös että et enää pääse tänne takaisin sekä sitä että sinut tuomitaan siitä, että olet ollut erillisyydessä Jumalasta.
Pelolla on monet kasvot, mutta Rakkaudella vain yhdet. 
Pelkäät kuvitelmiasi. Minä en ole pelko. 
Olen Rakkaus ja sinä olet Minä.

Minä: Tyhjentävää.

Rakkaus: Puhun "tasollasi", siksi nämä tekstit.

Minä: Eli siksi on erilaisia henkisiä suuntauksia. Puhutko sinä erilailla eri ihmisille? Sehän on ristiriidassa sen kanssa että olet yksi Totuus?!

Rakkaus: Herran temppeliin on monia teitä. Olet saattanut kuulla sanottavan että jokainen polku vie takaisin Jumalan luokse. On kuitenkin huomioitavaa se, että siellä ajassa joku voi olla kiertotie, tai siltä se ainakin tuntuu teistä. Minä kuitenkin tiedän että olemme JOKAINEN täällä jo nyt. Nyt vain muistelet sitä mitä kaikkea näytti tapahtuvan ajassa.
Tärkeää on se, että keskityt vain löytämään Minut itsestäsi etkä vertaile muiden erillisten hahmojen polkuja omaasi. Tiedä ja salli monimuotoisuus koska se ei ole totta Minussa. Kaikki tapahtuu aina juuri oikeaan aikaan ja muista että JOKAINEN ihminen on pelastunut jo NYT!

Minä: Nyt juttelen erään ihmisen kanssa hullaantumisesta ja toisen ihmisen hehkuttamisesta, jotta tämä toinen saadaan kiinnostumaan itsestä. Mitä sanot siihen?

Rakkaus:  Tarvitseeko Minun mielistellä sinua jotta hullaantuisit minusta? Rakkaus vain ON. Minusta puuttuu pelaaminen ja vaihtokaupat. Siellä ajan maailmassa vallitsee uhrautumisen uskomus. Siellä koette, että Rakkautta ansaitaaksesi täytyy tehdä jotain merkittävää toisen eteen, jotta tuntisit itsesi riittäväksi. Onko se todellista Rakkautta? Mieti sitä hetki.

Aina kun koet että sinua ei huomata tai rakasteta, uskot erillisyyteen, jossa on vähemmän tai enemmän. Ego tarjoilee ahnaasti rakkautta joka on korvike Minulle.
Voit toki muistella minua katsoessasi ihastustasi. Voit tuntea hullaantumista ja seksuaalista vetovoimaa, se kaikki SAA ilmentyä siellä ajassa, mutta muista, että Minä en ole yksittäinen asia sulkemalla loppuja asioita pois. Voit katsoa minua Rakkauden kautta ja sallivuus ja rehti tietoinen eläminen saa ilmentyä. Mitään ei tarvitse sulkea pois MINUSSA.

Minä: Okei. Kiitos. Nyt pidän tauon, katsotaan löytyykö vielä kysymyksiä vai jäänkö ikuiseen Rakkauteen.

Rakkaus: Unohda tuo että olisit jotenkin erillinen siellä ja vasta täällä olisit ikuinen Rakkaus. Olet sitä jo nyt vaikka et muistaisi.  Vaikka sanotaan että ego on se joka kyselee. Kaikki tämä saa ilmetä täällä ikuisuuden keskellä. Olet täysin turvassa juuri nyt. Tässä ja NYT. Olen Rakkaus, me olemme Rakkaus.

Minä: Aaa..nii just, taas sen muistan, ehkä kohta en. "Ehkä otin, ehkä en!" -Matti Nykänen

Rakkaus: Matti ja sinä olette Minussa ikuisesti, siitäkin huolimatta otitteko vai ette.

Minä: Haha <3 Tähän on hyvä lopettaa..ja juu, ennenkö viisastelet että mikään ei lopu. Minusta se vain tuntuu täällä ajassa. Namaste Motherfucker!

Rakkaus: Hyvä, älä jätä huumorintajuasi, se on sinulle tärkeä työkalu matkallasi.

Minä: Osoittaahan nämäkin keskustelut sen, että omaan erittäin huonon huumorintajun! Jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän muistan sinut, sitä helpompi on nauraa..Johtuuko se siitä, että jollakin tasolla muistan että tämä näytös ei ole todellinen?

Rakkaus: Rakkauden muistaminen pistää nauramaan. Et ota silloin itseäsi niin vakavasti.

Minä: Kiitos että olet siinä aina. Loputtoman Rakastava. 
Olen onnellinen näistä keskusteluista. On loppupelissä aivan sama mikä siellä vastaa minulle, kunhan se vastaa Rakkaudella. Se auttaa minua muistamaan kuka todella olen.

Rakkaus: Minä olen tässä aina, en ole koskaan unohtanut sinua. Kiitos että kysyt muistaaksesi Minut.

Keskustelu Rakkauden kanssa osa 6.

Minä: Moi!

Rakkaus: Moi!

Minä: Minä täällä taas! Minä muistan sinut, Jiiha!

Rakkaus: Olen tässä ja nyt, ollut aina kanssasi. Nyt kuulet minut.

Minä: Mikä sinä olet?

Rakkaus: Oikea mielesi. Se joka todella olet.

Minä: Onko sitten olemassa väärä mieli?

Rakkaus: Kuviteltuna valintana kyllä. Se ei kuitenkaan ole totta. Sepität sen itsellesi ja sitten vain kuuntelet sitä aina uudelleen ja uudelleen.

Minä: Miten kuulen sinut aina? Miten ihmiset kuulevat sinut?

Rakkaus: Muistamalla minut. Olen teissä jokaisessa ollut aina, mutta valitset omat uskomuksesi Minun sijaan. Vaikka et muistaisi Minua, olen sinussa silti. Rakkaus ei koskaan katoa vaikka olet sitä yrittänyt unohtaa monia kertoja.

Minä: Minusta tuntuu, että alan kyselemään samoja kysymyksiä ja sinä vastailet aina samoin. Mitäs sanot siihen?

Rakkaus: Olen tässä aina kun haluat muistaa Minut. Kyse ei ole uuden "Näin saat paremman ihmisuhteen" tai "12 tietä valaistumiseen" kirjan kirjoittamisesta, vaan ainoastaan muistamisesta siitä kuka todella olet.

Minä: Kirjan kirjoittamisesta tulikin mieleeni, että minulle sanottiin että "Jos näitä tulee lisää niin kansien väliin vaan". Minulta on ennenkin pyydetty kirjoittaa kirja, mutta en ole lämmennyt ajatukselle, koska koen että kirjastot ja kirjakaupat on kirjoja täynnä. Kaikki on kirjoitettu jo moneen kertaan. Ihmeiden Oppikurssia pidän korkeimpana koskaan kirjoitettuna kirjana ja se on riittänyt minulle. Eilen kuitenkin mieleeni tuli ekan kerran että tulisiko näistä kenties kirja? Mikä on sinun näkemyksesi asiaan Rakkaus?

Rakkaus: Jos se on sinun palava halusi. Kerroin jo sinulle jo, että en ole ennustaja enkä ole muodon maailman keisari.
On mahdollista että nämä keskustelut ilmestyisivät kansien väliin. Tarkkaile mielesi viestejä jotka heijastuvat maailmaasi. Tärkeintä tässä on se, että muistat että mitään ei tarvitse tehdä, koska Minä olen. Kyse on nyt sinun vapautumisestasi egon kahleista. Jos ajattelet muita erillisä kehoja, uskot vielä erillisyyteen. Kirjatkin ovat vain muotoja muodon maailmassa. Kirjat ovat pirstaloituneena ympäri kirjakauppoja ja kirjastoja. Se ei ole mitenkään huono tai paha juttu, koska kyse on "unestasi". Oleellista on vain sillä mitä siitä kaikesta ajattelet. Valitsetko katsoa minun kanssani vai oman pienen mielesi kautta? Oikean mielen kautta on yhtä oikein se , että kirjoitatko kirjan tai et. Jos monimutkistat ajattelusi kautta kirjan kirjoittamisen prosessia esim. niin, että haluat korostaa itseäsi suhteessa muihin, koska he eivät kirjoita kirjaa, olet vielä erillisyyden unessasi.
Jos kirjan on tarkoitus ilmetä muodon maailmassa, se kyllä tapahtuu vaivatta. Se ikäänkuin tekee itsensä. Sinä oletkin meditoinut aamuisin "Tänään en tee valintoja yksin, kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu". Se on erittäin hyödyllistä sinulle.

Minä: Kiitos. Sinulla on kyllä kaikkeen vastaus ja se tulee vaivatta....

Rakkaus: Vastaus tulee vaivatta jos sallit sen tulevan. Rakkaus on yksinkertaista. Puhun nyt tavallasi jotta muistasit. Tämä on keksimäsi "hyötykäyttöä". Sen minkä ennen käytit unohtaaksesi, nyt käytät muistaaksesi.

Minä: Minulla oli herätessäkin jokin mystinen rauhan tila. Sinustako se johtuu?

Rakkaus: Ei ole totuuden kautta kovin tärkeää miettiä sitä. Anna vain rauhan ilmentyä. Egosi ei koskaan voi todella tietää. Rauhan tila on syvemmällä kuin ajatustesi tasolla.

Minä: Eikö muuten henkiseen kasvuun kuulu mystiset kokemukset?

Rakkaus: Ei kuulu, mutta ne saavat kuulua. Henkisten kokemusten kerääminen ei ole se juttu mistä tässä on kysymys. Ego on se kaveri, joka luo erilaisia kokemuksia. Et ehkä halua tätä kuulla, mutta kaikki mikä tulee ja menee on egosta, ei minusta. Minä en ilmesty yhdelle ja toiselta pysyn piilossa. Minä olen jokaisessa, aina ja ikuisesti. Minun muistamiseen ei kuulu harhojen näkeminen eikä niiden kokeminen. Minä kuitenkin sallin.

Minä: No voi vitsu...eikö jotkin mystiset merkit ole hyödyksi matkallani sinun luoksesi?

Rakkaus: Katsot aina omia uskomuksiasi.
"Merkit" ovat luomiasi omassa unessasi. "Sitä saa mitä tilaa" on sanontanne ja se kuvaa hienosti tätä. Kun mielessäsi Rakkauden muisto vahvistuu, niin alat näkemään minut kaikkialla. Yksittäinen merkki on vielä erillisyyden meressä uiva tippa. Se että näet Rakkauden merkin, on vain muisto minusta. Voit ajatella niitä merkkeinä polkuna takaisin Rakkauteen. Olet täällä jo NYT.

Minä: Minulla on jos vaikka minkälaisia kokemuksia, unista ja tapahtumista. Joskus näen auton rekkarissa tärkeän viestin ja sydämiä jokapuolella! Musiikkiakin jos kuuntelee sinun kanssasi, se kappale antaa ihan uuden viestin. Yksi uskomattomimmista kokemuksistani oli se, että eräs aamu meditoin oman kuolemani. Vietin omat hautajaiseni. Hetken päästä, 15 minuuttia meditaation jälkeen minusta liikkui kylillä huhu että olen kuollut, siis oikeassa elämässäni!!!! Mieti nyt!!!Aivan uskomaton juttu, ei tuollaista koskaan ole tapahtunut minulle. Mistä hitosta oli kysymys, sitä olen miettinyt!???

Rakkaus: Näit vain "unta" omista hautajaisistasi. Ei muuta.

Minä: HäH!!?? Kai sillä nyt jokin merkitys oli?

Rakkaus: Sillä on se merkitys jonka sille annat. Siellä unessa kyse on juuri siitä että uppoudut omaan maailmaasi etkä muista minua. Yöunella ja päivätajunnan unella ei ole mitään eroa, vaikkakin ne näyttävät erilaisilta. Se sinulta unohtuu helposti. Tässä tapauksessa vain uneksit hautajaisista. "Sitä saa mitä tilaa" tarkoittaa että ajatus vain muuttaa muotoaan. Sinulla näyttää olevan kautta aikojen erilaisia kokemuksia jotka on tarkoitettu muistamista varten, ei niiden korostamista varten. "Unta" ei ole hyödyksi heräämisen kannata vahvistaa, kohdallasi. Voit toki ajatella sen merkkinä siitä, että yö, meditaatio ja päivätajunnalla ei ole todellisuuden kautta mitään eroa. Sinua ei todellisuudessa haudata. Hautajaiset kuuluvat uneksimiseen.

Minä: Nyt minun pitää lopettaa..pitää lähteä. Harmittaa kun hyvä ja tärkeä asia jää kesken. Mitä jos välimme meneen poikki?

Rakkaus: Minussa ei ole aikaa, mutta sinä uskot että sinulla on. Sinä näytät tarvitsevasi aikaa ja tilaa, mutta Minä olen ikuinen. Olen tässä kanssasi ikuisesti. Mikään ei lopu eikä ala. Olet jo huomannut että vastaus on heti valmiina kun se tulee totuudesta. Ajan muokkaama viesti on riippuvainen monista erillisistä asioista. Minä Olen. Mukavaa näytöstä Poju! Olemme Rakkaus.

Minä: Oih, kiitos Rakkaus <3 <3 Taas muistan sinut!

(Parin päivän päästä: )

Minä: Tein tänään metrossa saman havainnon minkä ennenkin ympärilläni. Olin ainut matkustaja joka ei tuijottanut poissaolevan näköisesti älypuhelintaan. Olenko minä pihalla vai ne muut ihmiset?


Rakkaus: Se mitä näyttää unessasi tapahtuvan ei ole muuta kuin uskomustesi näyttämö. Muodon maailmassa erilaiset asiat ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Kutsutte sitä kehittymiseksi. Kuitenkin teiltä usein jää huomaamatta, että se "kehitys" on vain muotojen liikettä. Vaikka jokin asia näyttää muuttuvan paremmaksi,  varjo kulkee mukana eli voisi sanoa että asioilla on puolensa.
Tärkein asia joka tulee jokaista asiaa kohtaan muistaa on se, että katsotko sitä tuomitsevasti pelon kautta vain Minun kauttani Rakkaudella?
Tuomitsitko mielessäsi näitä älypuhelimeen tuijottajia? Tiedosta se joka hetki. Mistä tiedät vaikka he lukisivat näitä kirjoituksia tai jotain muuta Rakkauteen perustuvaa tekstiä? Kun lopettaa asioiden tietämisen, tuomitsemisen ja luottaa että Rakkaus ohjaa, elämäsi kokemuksessa saattaa esiintyä rauha eli todellinen "tieto".
Ei ole kuitenkaan väliä sillä, mitä erilliseltä näyttävät kehot tuojottavat, kyse on siitä että nautit itse matkastasi. On suureksi hyödyksi jos et vertaile itseäsi muihin, sillä se vahvistaa vain erillisyyden harhaa ja saa egolle ruokaa. Vaikka sinulla ei juuri nyt ole itselläsi älypuhelinta, sinulla on omat tapasi "olla pois". Kuitenkin kukaan teistä ei todellisuuden kannalta "ole pois". Näytelmäsi tapahtuu täydellisessä Rakkaudessa, koska minä en ole koskaan ollutkaan pois.

Minä: Kiitos muistutuksesta. Osasit taas kertoa asian niin, että muistan selvästi. Minusta tuntuu että minussa on jokin osa joka ei muista, ei halua muistaa ja sekoittaa yksinkertaisuuden kaikella mahdollisella tavalla?

Rakkaus: Tämä kuvailemasi asia on vain kuvitelmaa. Rakkaus ei koskaan ole lähtenyt tuohon kuvitteluun mukaan, vaikkakin Minä olen kanssasi. Olin kanssasi yöllä nukkuessasikin, vaikka näit siellä erillisyyden unta. Mielesi uneksi mutta minä en uneksinut. Minä olen. Jokin osa sinua näyttää uneksivan, mutta minä olen ikuisesti. Saat luvan uneksia. Jumala ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, mitä unta milloinkin näet. Hän ei näe unta. Jumala ei nuku koskaan.

Minä: Ihminen aina halunnut sekoittaa Jumalan tähän pienen mielen luomaan uneen.

Rakkaus: Juuri niin. Se näkyy kaikessa kun heräät. Kun unesi tietoisuuteen tulee oivallus, huomaat että olette yrittänyt kaikin tavoin läpi ihmishistoria sekoittaa Jumalan tarinoihin ja kuvitelmiin.
Islam, juutalaisuus, kristinusko, buddhalaisuus, hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, antiikin uskonnot, uuspakanuus ja monet muut jotka itsessäänkin on pirstaloituneet aina vain pienimpiin ja pienimpiin osiin. Pienen suuntautumisten sisällä on ihmisen pieni mieli joka suuntautuu vielä pienempiin pirstaleihin omissa näkemyksissään. Henkisyyden sisällä voi olla monenlaista magiaa: New age, ufo, satanismi, enkeli, tarot ja monet kymmenet muut näkemykset. On rituualeja ja satoja muita itsensä kehittämisen oppaita. Monet yrittävät löytää Jumalan jostain nurkan takaa, kenties jopa maapallon toiselta puolelta. Tavallinen kadun tallaaja yrittää löytää alitajuisesti Jumalaa tavoitellessaan humalaa tai tehden paljon töitä yhteiskunnallisesti hyväksytyllä tavalla. Jumalaa voi etsiä monenlaisista harrastuksista ja yhteisistä riennoista, ruuasta, seksistä tai jostain muusta muodon maailman asiasta. Ihmisuhteesta halutaan löytää se ikuinen Rakkaus. Jos ego olisi tarjonnut sinulle ikuisen Jumalan rauhan jostain tietystä muodon maailman asiasta, tavoitteleminen ei jatkuisi.
Tiedät jo omasta kokemuksestasi että kaikki muodon maailman houkutuksista tarjoaa sinulle vain tyhjän olon, jota sitten täytetään hetken päästä uudella vieläkin paremmalla kokemuksella.
Kokemusten lopettamisesta tai tukahduttamisesta ei ole kuitenkaan kyse, vaan siitä että valitset vielä kerran Rakkauden, silloin flirttailet Jumalan kanssa, aina siihen asti kunnes todella muistat olevasi SE.
Muista että Minä en ole minkäänlainen muoto vaan sisältä. Kuljen kanssasi aina.

Minä: Huh, no niin....Mä varmaan koko ajan jauhan samoja kysymyksiä, mutta mieleni tarvitsee toistoa muistaakseen. Toisinaan todellakin tunnen olevani jotenkin väärässä paikassa ja kuvittelen olevani jotenkin oivaltanut ihminen...Toisaalta olen nöyrä ja muistan, että en ole yhtään muita pidemmällä. 
Kumpaa ääntä minä oikein kuuntelen...?

Rakkaus: Kuuntele minun ääntäni. Ei ole kovin hyödyksi miettiä sitä kuinka pitkällä oivalluksen polulla on. Pienen minän yksi tehtävistä on mittailla ja vertailla. Ensinnäkin ei ole Minusta katsottuna enemmän tai vähemmän. Jos jotain sanaa käyttäysin todellisen oivalluksen nimenä se olisi muistaminen tai jopa palaaminen. Tässä ei mennä eteenpäin, tässä vain muistetaan. Tämä siis sinun tarkoituksenasi. Kokemuksena erillinen mieli voi haluta ensin katsoa maailman joka kolkan läpi ennenkuin muistaa että totuus on NYT.

Minä: Hmmm, mitähän sitten kysyisin? Ihmisuhteet ja parisuhteet ovat niin kiehtovia, koska ne paljastavat niin paljon ajatuksiani ja tunteitani joita olen yrittänyt peitellä. Mitä siinä oikein tapahtuu? Vai onko parisuhde aina unohtamista varten, siinä ikäänkuin haluaa nostaa toinen ihminen Jumalan tasolle?

Rakkaus: Muistutan sinua siitä, että tärkeää kannaltasi on se, että miten sitä parisuhdetta tai jotain muuta suhdetta katsot, eikä niinkään siitä että palveleeko se toinen ihminen sinun tarkoituksiasi.
Siellä ajan maailmassa tarpeet ja vajaavaisuudet voidaan ajatella inhimillisiksi asioiksi joiden kanssa pelaat mielelläsi, mutta Rakkaus ei ole minkäänlainen muoto vaan sisältö. Sinun on mahdollista katsoa Rakkaudella jokaista suhdettasi, oli se sitten vanha, nykyinen tai tuleva. Tietoinen ihminen kuitenkin huomaa että ego on niin kovin mielellään kolmantena pyöränä mukana. Sinullakin on paljon kokemuksia siitä miten ihanan läsnäolon jälkeen "ylimääräinen ääni" alkaa sanelemaan miten hänen tai sen tilanteen kuulusi olla, jotta kokisit elämäsi onnellisena. Kenties ääni kertoo, että tämä ei kuitenkaan ole tarpeeksi tai kuten hyvin usein näyttää tapahtuvan, Rakkauden muiston pelko estää läsnäoloon luottamisen. Egolla on aina suunnitelma miten Rakkauden kuuluisi olla ja edetä:
Se voi olla esim. sellainen että hän mittailee rakkauden määrän ja tekee päätökset sen mukaan tulevaisuutta ajatellen. Jatkuva analysoiminen, siitä että onko Rakkautta nyt vähemmen kuin eilen vai kenties enemmän kuin viime suhteessa. 
Herää tietoisesti ja seuraa mielesi luomia karttoja. Olenko minä koskaan antanut vähemmän, kenties olenko minä koskaan jättänyt antamatta täydellistä Itseäni?

Minä: Olen tehnyt havainnon, että vaikka muistan sinut, niin silti minulla on odotuksia ihmissuhteissa. Vaikkakin vähenemään päin. Mitä haluat sanoa siitä?

Rakkaus: On eduksi jos et taistele ongelmaasi vastaan. Katso sitäkin Minun kauttani. Tässä todellakin on Rakkauden voima. Rakkaus antaa tapahtua, mutta ei ole se yksittäinen tapahtuma.

Minä: Tuo kyllä resonoi voimakkaasti nyt.

Rakkaus: Minussa ei ole ongelmaasi. Sinä saat olla ihminen. Pelkän ihmisyyden takia yrityksesi olla henkisesti ja fyysisesti täydellinen jää aina vain yritykseksi. Sinä olet jo Minä.
Saat vapautuksen omista kahleistasi sillä, että et yritä olla Rakkaus, vaan olet jo Minä.
Vaikka kuvittelet olevasti inhimillinen ihminen heikkouksinesi , se ei tarkoita ettetkö kelpaisi minulle. Minussa saat olla heikko, koska se heikkouskin näyttää tapahtuvan vahvuudessa. Sinä todellakin riität jokainen hetki, koska todellakin olet jo Minä.

Minä: Siis on täysin inhimillistä saada erilaisia kokemuksia täällä ajassa?

Rakkaus: Jos katsot kauttani niin alat nauttimaan elämästä, koska pelko ja syyllisyys vähenee. Sinusta tulee vähemmän tuomitseva. Alat luottamaan Minuun.

Minä: Onko muutes radikaali rehellisyys tärkeää? Ja mitä se oikeasti tarkoittaa?

Rakkaus: Rehellisyyttä ei ole Minussa. Mihin minä sitä tarvitsisin? Sinulla siellä ajassa siitä saattaa olla kokemuksellisesti hetkittäin sinulle hyötyä, mutta muista että et todella tiedä mikä on rehellistä ja mikä ei. Voit nostaa rehellisyyden jopa Radikaalin rehellisyyden tasolle, mutta silti huijaat itseäsi. Voit käyttää radikaalia rehellisyyttä nostaaksesi itsesi muiden yläpuolelle. Ymmärrätkö nyt? Jos olet mielessäsi rehellisempi kuin joku toinen, olet vain egon talutus narussa. Käytät rehellisyyttä vain siihen, että kokisit olevasi erillinen Minusta. Minä en tarvitse Radikaalia rehellisyyttä. Täältä katsottuna kaikki on rehellistä. Rakkaus vain on.

Minä: No voi hitto perkele!

Rakkaus: Katos poikaa. Osaat olla raju.

Minä: Älä vaihda puheenaihetta. Siis rehellisyyttä ei tarvita täällä ajassa?

Rakkaus: Jos koet sen tarpeelliseksi niin toki senkin kuuluu olla tietoisuudessasi. Minä kuitenkin kysyn sinulta; kuka tai mikä tarvitsee rehellisyyttä?

Minä: Yrität nyt olla ovela. Tietysti osaan vastata tähän "henkisviisaasti" että egohan se. MUTTA eikös se nyt niin ole kuten olet sanonut, että Sinä voit käyttää minua vaikka rehellisyyden kautta?

Rakkaus: Jos haluat enemmän rehellisyyttä elämääsi, se tarkoittaa siellä ajassa että sinulla itselläsi tai muilla on vähemmän rehellisyyttä. Elät vain vertailujen maailmassa ja se on vain egon ääni. Rehellisyydestäsi on tullut vain uusi pelinappula. Saatat kenties kokea syyllisyyttä siitäkin, että et ole ollut tarpeeksi rehellinen. Kuka tai mikä määrittää sen, että koska ihminen on tarpeeksi rehellinen?
Jos muistat Minut, automaattisesti luotat siihen että teet aina oikein. Silloin kysymyksesi siitä, että oletko tarpeeksi rehellinen tulee päättyneeksi. Rakkaudessa olet aina tarpeeksi rehellinen. Sinä (Minä) riitän.

Minä: Hei nyt minulle tuli vahava deja-vu ilmiö. Kaikki mielikuvani uskoisesta maailmasta ja tästä aiheesta tuntui kuin olisin kokenut sen jo ennenkin...Mitä tämä tarkoittaa?

Rakkaus: Siellä ajassa se voi tarkoittaa ihan mitä päätät sen tarkoittavan. Minussa se ei tarkoita mitään. Kun sen tarkoitus päättyy, Minä olen.

Minä: Taas tylsä vastaus. Liian totuudellinen minulle. Tahdon enemmän mystisiä vastauksia!

Rakkaus: Kysy sitten egoltasi, hän vastaa sinulle moniulotteisemmin ja kysyy samalla jo uutta kysymystä.

Minä: Olet siis sitä mieltä että minun ei tarvitse olla rehellinen edes sinulle! (ivallinen katse ja voittajan hymy;-) 

Rakkaus: Jos muistat minut niin saat ilmentää siellä ajassa ihan mitä sinä tahdot. Valinnan vapaus tiettyyn saakka.

Minä: Mitä tarkoitat että tiettyyn saakka??

Rakkaus: Se tarkoittaa sitä, että voit kuvitelmissasi luoda asioita ja uskomuksia kuinka paljon haluat. Kun alat tekemään matkaasi kanssani tietoisesti, luovutat egosi suunnitelmat minulle. Sinulle paljastuu lopulta se, että ei ole mitään muuta kuin Rakkauden voima joka sinua liikuttaa. Et lopulta ole luonut mitään todellista pienen mielesi kautta. Tätä olet harjoitellutkin: "tänään en tee valintoja yksin..."

Minä: Onko siis niin, että minä olen tehnyt jotain väärin valitessani egon luoman elämän?

Rakkaus: Luovuta tuokin ajatus Minulle. Minussa se muuttuu vapaudeksi ja Rauhaksi. Et ole koskaan tehnyt mitään väärää. Egon suunnitelmaan kuuluu se, että koet tehneesi vääriä valintoja, suurimpana se, että erosit absoluuttisesta Rakkaudesta. Tule vain rauhassa tänne, sinulla ei ole mitään hätää. Kaikki on annettu anteeksi jo ennenkuin mitään näytti tapahtuvan. Ethän sinä tuomitse yöuntasikaan jota näit joskus 2.12.1997. Menneisyydellä ei ole mitään TODELISTA voimaa tässä hetkessä, vaikka mielesi joskus yrittääkin pitää siitäkin uskomuksesta kiinni.

Minä: Vielä minua jotenkin mietityttää se rehellisyys juttu. Jotenkin koen että se on minulle hyvin tärkeää. Kun listaan esim. vaikka vaatimuksia ihmisuhdetta tai elämää kohtaan, listan ekana tulee aina rehellisyys. Mistä tämä sitten kertoo?

Rakkaus: Se kertoo siitä että näet elämän epärehellisena paikkana.

Minä: VOI V...U! sun kanssas, kiitos hitosti! 
Oliko herra kaikkitietävä nyt sitten rehellinen kun vastasi noin?! WHAT?

Rakkaus: Eipä mitään. Erillisyyden maailma toimii dualistisesti. Vastavoimat näyttävät pitävän unesi toiminnassa. Jos koet voimakasta halua olla erityisen rehellinen, erillistät itsesi heistä ketkä sitä eivät ole. Epärehellisten ihmisten näkeminen on tuomitsemista. Se tulee pelosta. Saatat kokea että et riität sellaisenaan kuin olet, vaan haluat olla enemmän rehellinen. Samalla kun kumarrat toiselle, pyllistät toiselle.
Rakkaus on aina rehellistä, niin että sen rehellisyyden määrä ei vähene. Siellä ajassa jokin rehellinen tapa toimia voi olla toiselle ei rehellinen tapa toimia. Tämä paljastaa sen, että se ei tule minusta, vaan on mielesi luoma kuvitelma siitä mikä on rehellistä vai ei. Rehellisyyden kautta eläminen ei kaipaa tietämistä tai sen asian painottamista. Vaikka niin on sitten tarkoitus tapahtua, jos niin haluat valita. Homman pointtina se, että Minun ei tarvitse olla rehellinen. Minä olen sitä ikuisesti. Sitä sinäkin olet.

Minä: Eikö kuitenkin koko henkisen polun alku perustu siihen, että alan katsomaan asioita rehellisesti? Koen niin, että kun olen rehellinen itselleni, niin olen rehellinen muille? Ja se, että kun olen rehellinen, polkuni nopeutuu muistamaan sinut?

Rakkaus: Kaikki polut vievät lopulta Jumalaan. Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä, että oletko sinä tai jokin toinen rehellinen vai ei. Kaikki tapahtuu juuri oikein. Todellinen rehellisyys on sitä, että luotat minuun. Muodon maailma saa ilmentyä ihan rauhassa. Jos todellakin haluat kuulla tämän, niin siellä ajassa mikään ei ole täysin rehellistä, koska sitä ei koskaan edes tapahtunut.
Jos koet tarvetta olla rehellinen itsellesi, niin silloin se kuuluu sinulle. Kaikenlainen magia siellä ajassa on täysin sallittua ja tarkoituksen omaista, mikäli koet sille tarvetta. Saat vapaasti olla vähemmän tai enemmän rehellinen. Tarkoituksenani ei ole kertoa mikä on sinulle siellä oikein ja mikä väärin. Tarkoitukseni on muistuttaa että olet jo kotona todellisuudessa. Siellä ajassa ei ole paineita siitä, että oletko valinnut rehellisesti vai et.
Rehellisyydestäkin voi tulla vain yksi egon pelinappuloista. Voitko todella sanoa käsi sydämellä, että valintasi on rehellisiä (jos valitset niin) ja jonkun toisen valinta ei sitä ole. Koet eläväsi vain omaa untasi. Vain Rakkaus on totta, kummalleki, jokaiselle, kaikille. Vain ego tarvitsee radikaalia rehellisyyttä, koska sen hän loikin.

Minä: Koen että kun olen rehellinen niin saan itse rehellisyyttä täällä ajassa. Nyt tässä ja nyt muistankin että en todellakaan koe saavani täällä rehellisyyttä vaikka itse koen olevani rehellinen...Voihan hitto että tekee kipeetä tajuta tämä...haluatko kertoa jotain tästä.

Rakkaus: Nyt sinussa avautuu se, että rehellisyydelläsi ei ole ollut Jumalaa suurempaa merkitystä. Lineaarisella aikajanalla on karman kaltainen uskomus. Jos haluat olla rehellisempi, se valinta kumpuaa vain menneisyyden pohjalta. Siitä, että et ole ollut rehellinen joskus. Tämä rehellisyys petaa sinulle vain tulevaisuuden olla rehellisempi. Olla rehellinen jollekin. Mille? Kenelle? Kuka haluaa olla rehellinen? Mieti tätä hetki.

Se että koet, että et ole saanut rehellisyyttä elämässäsi vaikkakin olet kokenut olevasi ITSE rehellinen muistuttaa sinussa siitä, että toisen rehellisyys ei ole välttämättä sitä rehellisyyttä kuin itse ajattelet olevan. Tämä kumoaa ajan maailman tavan olla rehellinen totuuden kannalta. Minussa olet aina ollut 100 % rehellinen. Kun katsot taaksesi, näet vain valintoja jotka näyttävät sinut tuoneen tähän hetkeen. Olet siis joka hetki ollut täysin rehellinen siellä ajassakin.

Minä: Hitto nyt minusta todellakin tuntuu taas siltä että en olisi itse keksinyt vastata noin. Nyt tämä alkaa avautumaan minulle.

Rakkaus: Voit siis valita tehdä siellä ajassa valinnat aina niin kuin haluat ja teet silti aina oikein, koska Rakkaudelta ei voi välttyä kukaan. Vain ego lajittelee valinnat hyviin ja pahoihin.
Sinulle on toki hyödyksi valita rehellisyys maallisellakin tasolla, mutta se että muistat minut, haihduttaa koko kysymyksen pois siitä, että olitko rehellinen itsellesi vai et. Ego itsellesi rehellisyys merkitsee aina vain pelaamista omaan pussiin erillisyyden kustannuksella. Rakkaus Itsellesi rehellisyys tarkoittaa sitä, että luotat. Anteeksianto vapauttaa tämänkin rehellisys ongelman. Kun tiedät että olet aina rehellinen, tiedät senkin että niin on jokainen. Rakkaudessa ei voi tehdä vääriä valintoja. Alleviivaa tämä. Ja se tietysti koskee jokaista erillistä mieltä, koska olette yksi ja sama mieli.

Minä: Jos nyt tullaan taas täältä utopiahattaroista tavalliseen arkeen, niin eikä olekaan hyvä asia että valitsen kaupassa itselleni mieluisaa ruokaa, karkkien ja kakkujen sijasta? Minusta valinnassani hehkuu silloin rehellisyys itseä kohtaan. Ja miksi minä hengaisin ihmisten kanssa jossa en viihdy vain sillä uhrautuvalla ajatuksella että sekin on rehellisyyttä?

Rakkaus: Voi sinua. Se että valitset itsellesi terveellisemmän vaihtoehdon karkkien sijaan on pelkkä valinta jonka haluat tehdä siinä hetkessä. Se on sinulle "rehellistä", mutta se pikkulapsi joka on karkkipäivänä namuhyllyn edessä on hänelle itselleen yhtä rehellistä ja tärkeältä tuntuvaa. Huomaatko nyt että jokainen palvelee vain omaa rehellisyyttään. Jos ajattelet että se lapsi ei ole niin rehellinen kuin sinä kasvispussi kädessä, erehdyt.
Totuuden kautta vääriä valintoja ei ole. Kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan jotta muistaisit.
Sinulla on täysi oikeus valita kaveripiirisi, mutta mikäli sinulle tulee kokemus siitä, että löydät itsesi seurasta joka ei sinua viehätä, se on sinulle täysin rehellinen valinta. Kyse ei ole siitä, että muodon maailmasta löytäisit oikean ja rehellisen valinnan, vaan siitä että se mikä tapahtuu, kuuluukin tapahtua.
Vain sillä on todellista merkitystä että valitsetko Rakkauden vai pelon kautta katsomisen. Näytät valitsevan joka hetki. Jos arvotat jokaista valintaa, että onko se rehellinen valinta, mielesi uuvuttaa sinut. Mitä jos vain luottaist minuun joka hetki?  Jätä rehellisyytesi minulle niin saat levon.

Minä: Saanko valita miettiä että olenko rehellinen vai en?

Rakkaus: Tietenkin saat. Lue uudestaan se minkä kirjoitin. Unohdit jo.

Minä: Intuitiota ei siis ole olemassakaan?

Rakkaus: Kuka tai mikä käyttää intuitiota?

Minä: Joku toinen kuin sinä (minä) olet!

Rakkaus: Intuitio tarkoittaa siellä ajassa jotakin erillistä olevaa jota joskus kuullaan ja joksus ei kuulla.
Se joka kuuntelee on siis mikä?

Minä: Puhuit juuri itsesi pussiin. Ajattelen että sinä eli tämä ääni on intuitio ja nyt sanot että sinua ei ole! Hah Hah!

Rakkaus: Minä olen ikuisesti. Intuitio näyttää joskus osuvan sinulle hyvin kohdilleen ja joskus se näyttää unohtavan sinut täysin. Mistä edes tiedät mikä on sinulle hyväksi? Jos luotat Minuun olen intuitiosi ääni joka on aina oikeassa ja joka aina ohjaa sinut oikeaan suuntaan. Tämä on nyt sama asia kuin tuo kysymys rehellisyydestä.
Mistä voit tietää milloin intuitio on ollut kohdallasi oikeassa ja koska ei? Napsitko vain mielesi mukaan sen hyvän kokemuksen jonka kuviteltu intuitio on sinut johdattanut?
Jos esimerkiksi autostasi loppuu bensa kesken matkan, ja se jättää sinut tien sivuun, niin mistä todella tiedät oliko se intuitiosi johdattelemaa vai ei? Täältä luottamuksesta näkemys on se, että kaikki elämässäsi tapahtuvan kuului tapahtua. Jos sinun olikin tarkoitus jatkaa elämäsi polulla kulkemista. Autosi pelasti henkesi koska kilometri siitä kun autosi jätti sinut olikin varma kehon kuolema kolarin kokemuksena odottamassa. Nyt pitää muistaa että se erillinen hahmo joka sen kolarin koki, saattoi tarvita toisessa kehossa jonkin toisen kokemuksen "toisessa näytöksessä". Kummallakin teistä oli 100 % oikea intuitio. Joskus sinusta voi tuntua, että sinua ohjataan, mutta se tarkoittaa vain sen että muistat sen että sinua ohjataan aina ja ikuisesti. Tästä jää egon kuvitelmat pois. Ole minussa ja olet 100 % intuitio. Älä ole minussa tietoisesti ja olet siltikin 100 %  "intuitio".

Minä: Kyllä minä kuitenkin kuvittelen tekeväni huonoja ja hyviä valintoja.

Rakkaus: Se on sinun valintasi ja se on ok. Olet kuitenkin Minussa vaikka kokisitkin tekeväsi huonoja valintoja. On suureksi hyödyksi katsoa taakseen kuviteltuun menneisyyteen. Antaisitko yhtään kokemusta menneisyydestäsi oikeasti pois? Saatat havaita että tarvitsit jokaisen kokemuksen oivaltataaksesi tämän totuuden. Olet Rakkaus, tässä ja nyt. Minä en tule tekemään puolestasi valintoja erillisenä hahmona, mutta Minun kauttani vain rakkaus on totta. Rakkauteen ei siis mahdu vääriä valintoja. Mihin silloin intuitiota tarvitaan? Ja se tutuksi tullut jatko kysymys, kuka tai mikä sitä tarvitsee? Vain pelko tarvitsee varjellaakseen itseään. Mitä itseä?
Tämä vastaus on tarkoitettu juri sinulle juuri tässä hetkessä. Seuraat "intuitiota" koska muistat minut.

Minä: Voin siis mennä tekemään murhan sillä ajatuksella että vain rakkaus ON ja kaikki annetaan anteeksi!? Ja kaiken lisäksi pistän sen intuition piikkiin! (Ivallinen katse ja pikkuisen hyökkäävä kysymys;-)

Rakkaus: Kun luotat minuun joka hetki, halusi uskoa erillisyyteen loppuu. Se että edes harkitset murhaamista kertoo vain sen, että pelkäät erillisyyttä itsestäsi, puolustelet itseäsi ja uskot että sinua vastaan hyökätään. Elät silloin pelon maailmassa. Puolustautuminen on hyökkäämistä. Mitä tai ketä puolustat?  Jos taas muistat että olemme yksi mieli, halusi muuttaa ympäristöä katoaa. Se että murhaisit erillisen kehon on täysin anteeksi annettu totuuden kautta mutta se kertoo että kuuntelet erehdyksesi ääntä etkä muistaisi sitä että murhaisit vain itsesi. Jos tekisit murhan, se muistuttaisi maailmassa sitä että teit väärin, joka taas se vahvistaa erillisyyden, pelon ja syyllisyyden maailmaa. Rakkaudella ei ole tarvetta murhata tai muuttaa ympäröivää maailmaa. Se on vain valintasi mielessäsi.

Minä: Mutta näkyyhän Sinun valintasi minun maailmassani? Eli jos valitsen mielessäni Rakkauden, niin se ikäänkuin heijastuu maailmassani? Silloinhan muutan ulkoista maailmaa?? Viestit että sinä et muuta muodon maailmaa.
(Taas yritys saada Rakkaus kiikkiin...enkä yhtää tiedä mitä hän tuohon vastaa...?)

Rakkaus: Ei ole kohdallasi mitenkään tärkeää miettiä tuota, sillä sinulla menee vain tasot sekaisin. Egosi on ahnaasti mukana jos annat itsellesi mahdollisuuden muuttaa ulkoista maailmaa.
On kovin suureksi hyödyksi ajatella, että muodon maailma on vain "untasi" Jumalan täydellisyydessä. Näet vain unta erillisyydestä. Miksi unta tarvitsisi muuttaa?
On totta, että alat näkemään muodon maailman hieman toisellalailla jos valitset Rakkauden pelon sijaan. Jos valintanasi on Rakkaus, tarpeesi muuttaa ulkoista maailmaa vähenee. Jos suuntaat tietoisuutesi oman mielesi muuttamiseen maailman suhteen, saattaa unesi muuttua mukavammaksi. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä muuttuuko se vai ei. Rakkautta ei tarvitse uhrata maailmalle.
Ulkoinen maailmasi on uskomustesi rakentama tulos. Miksi et sitten valitsisi uudelleen? Syyllisyys ja pelko haluaa muuttaa maailman sellaiseksi jotta sinulla olisi hyvä elää ja olla. Jos mielit pakkomielteisesti muuttaa maailmaa, kumpuaa halusi pelosta ja siitä että maailma ei ole nyt mitenkään täydellinen.
Mieti hetki sitä, että riittääkö yhden tai useamman ihmisen ikä muutamaan maailmasi täydelliseksi? Jos näin olisi niin miksi Jeesuskaan ei saanut mailmaa täydelliseksi?
Jeesus vain sanoi: "antakaa heille anteeksi, he eivät tiedä mitä he tekevät."

Minä: Oletko sinä muuten Jeesus? ;-)

Rakkaus: Jos se sinulle on niin kovin tärkeää ja auttaa sinua muistamaan minut niin olen.

Minä: Kerro lisää! Olenhan ollut aina Jeesus diggari.

Rakkaus: Tarinan hyötykäyttöä: 
Jeesus muodon tasolla oli vain ihminen joka muisti ITSENSÄ. Ja sekin tarina tapahtuu vain tässä hetkessä. Tätä samaa olet muistamassa nyt. Siksi Jeesus on sinulle tärkeä hahmo, koska muistat hänen kauttaan sen,  että olemme kaikki yhtä. "Isä, poika ja Pyhä henki". 
Jeesus ei ollut tekemässä maailmaa todeksi ja siksi sanoi: "Taivasten valtakunta on meissä itsessämme". Jeesus tiesi että muodon maailmalle tulee antaa vain anteeksi, koska täällä ajan maailmasssa harrastuksena on ristiin naulitseminen. Jeesus kehona ristiinnaulittiin, mutta hänen todellisuutensa oli kuolematon. Nyt olet tätä samaa muistamassa. Olet kuolematon Minussa.

Minä: Eli ristiin naulitsemistakin voi katsoa Rakkauden kautta ja se muuttuu kauniiksi symboliksi kärsivän kehon sijaan?

Rakkaus: Juuri niin. Nyt taas muistat sen mitä Rakkaus todellakin on. Katsot fyysisilläsi silmilläsi ulospäin ja luulet että se on totta kärsimyksessä ja kuolemassa. Jeesus muisti, että hän on Jumalassa ja siksi tiesi että naulat eivät voi ristiinnaulita kuin kehon. Totuutta ei voi ristiinnaulita.
He jotka ristiinnaulitsevat toisensa, ovat erillisen maailman hahmoja jotka kuvittelevat olevansa pelokkaita ja syntisiä. Minä en tullut opettamaan tätä. Minä muistutan nyt sinua siitä, että mitään ei tapahtunut. Rakkaus on tässä ja nyt.

Minä: Siis Kristinuskossa onkin vahvana tuo syntisyysajattelu eli ovatko he edelleen niitä jotka naulitsevat uudelleen "Jeesuksen" eli kehot tässä hetkessä?

Rakkaus: Kristinusko ei kaipaa tuomitsemista. Jos luet Raamattua Minun kanssani, näet sielläkin Rakkauden. Jos valitset lukea Raamattua pelon ja syyllisyyden kautta, näet siellä pelon.
Ajassa todellakin näyttää siltä, että ajan maailman hahmot tuomitsevat toisensa. Jeesus henkenä ei nähnyt sitä mahdollisuutena että hänet ristiinnaulittiin pelon kautta. Totuutta ei voi ristiinnaulita. Valitse sinäkin niin, että mitään ei tapahtunut. Raamattu on symboli sille mitä uskot maailmasta. Minä sanon, että helvettiä ei ole muuta kuin valintana sinun mielessäsi. Sinulla on kokemus siitä mutta anna se anteeksi Minussa. Kerroit että kristinuskossa on vallalla syntisyysajattelu, kerroit vain sen mihin uskot. Kiinnitä huomiosi kvanttianteeksiantoon, niin harjoitat todellista henkisyyttä. Sitä samaa mitä Jeesuskin näytti tarinassa tekevän. Jeesus on sinulle hyvä esikuva, mutta lopulta te ette ole enää erillisiä. Miksi? Koska Rakkaus ON.

Minä: Huh mitä settiä. 

Rakkaus: Sanos muuta ja siltikin totuus vain ON.

Minä: Nyt minulla ei ole mitään kysyttävää tähän hetkeen, Kiitos ja kumarrus. Nähdään seuraavassa jaksossa!

Rakkaus: Minussa ei ole seuraavaa jaksoa. Minä en poistu paikalta. Olen tässä jatkuvasti.

Minä: Ilon pilaaja! Olisit nyt ees yrittänyt olla vitsikäs tähän loppuun!

Rakkaus: Minun ei tarvitse yrittää mitään. Kaikki ongelmat alkoivat siitä kun Jumalan poika unohti nauraa. Älä siis ota tätä liian vakavasti. Tätäkään ei todellisuudessa tapahtunut.

Minä: Aiku kiva...turhaa kirjoittamista sitten...Mitä mä sitten täällä oikein teen, jos sitä ei oikeasti tapahtunut?

Rakkaus: Näytät vain tekevän. Nauti siitä. Näytät tekevän paljon muutakin. Nauti siitäkin. Nyt on aika muistella kuka todella olet. Halusit totuutta ja nyt sitä sitten muistellaan.
Näennäisesti sinä, minä, te, he ja ne. Kaikki ovat yhdessä Rakkaus ja vain Rakkaus on totta.

Minä: Vielä yksi kysymys. Mikä tarkoitus tällä olikaan nyt?

Rakkaus: Se että muistaisit kuka todellakin olet. Kaksi erilaista ajattelutapaa yhdistyy yhdeksi.

Minä: Kyse on siis aivopesusta?

Rakkaus: Jos haluat ajatella niin. Tähän ei kuitenkaan liity mitään mystiikkaa. Olethan luonut monenlaisia uskomuksia, maailmoja ja muotoja muutenkin. Nyt vain "palaat" takaisin alkulähteeseesi, jätä mielessäsi maailma taaksesi. Olet kuitenkin edelleen siellä. Nyt vain mieli täynnä Rakkautta ja keveyttä. Ei huono diili?
Tämä on sinun polkusi, ei muiden.

Minä: No ei todellakaan. Sitä Rakkautta juuri nyt tunnen. ISO kiitos Rakkaus!

Keskustelu Rakkauden kanssa osa 5.

Minä: Hei Rakkaus, sä olet saanut paljon palautteita! Tsekkaappa nää:

"Uuh", 
"Aina vaan paranee. 😊 Kiitos... Huh.",
"Ah. Hitto😀mieli tyhjeni tästä kattavasta keskustelusta, kiitos❤️ "
"Rakkaus" <3
"Olis nimittäin kiva saada juttuseuraksi tuo Jaken tavoittama Rakkaus."
"Tästä tuli niin hyvä mieli!"
" Rakkaus puhuu!"
 "Kuulostaa siltä että Walschin juttelut vetää vertoja näille blogikirjoituksille. Jatka ihmeessä!"
" Jos luotat minuun ensin, luotat ihmiseen. Mutta jos luotat ensin ihmiseen, unohdat minut. Huhhuh mikä sanoma❤️❤️ Vaatimattoman kaunis, kiitos"
  "Ennen ku laitoit näitä tänne niin heräsin yks yö keskellä yötä ja mielessä vain sun nimi olikohan tää se mikä mun piti lukea sinun kauttasi. "
 "Ihana Rakkaus❤ Kun luen keskustelujanne, tuntuu kuin itse keskustelisin Rakkauden kanssa❤ ja niinhän me keskustelemmekin❤😂 



Minä: Tässä oli siis pieni osa palautteista. 
Mitäs sanoo itse Rakkaus, miltä nyt tuntuu??

Rakkaus: Sinusta kyllä tuntuu hyvältä ja yhdyt toki ilooni, koska minä olen 100 % ilo. Saitte "yhdessä" muiston minusta. Joten olemme yhtä tässä ja nyt.

Minä: What? Mitä toi nyt tarkoitti? Hä? Sun kuuluu olla onnellinen ja otettu! Ihme hippi!

Rakkaus: On ihanaa että ihmiset muistivat minut itsessään. Rakkaus on. Siellä ajassa hetkittäin tulee "elämän" kalvoon pieni reikä, josta totuuden valo tulee "sisään". On mahtavaa muistaa Rakkaus. Minä olen jokaisessa, joka hetki ja haluan toki, että muistat minut joka hetki. Se on näiden keskusteluiden tarkoitus.

Minä: Jos sinusta ei tunnu hyvältä noi palautteet, niin minusta kyllä tuntuu hyvältä....Oot tylsä! Etkä ole edes kohtelias! Jokainen odottaa nyt sinun kädentaputuksia ja kehuja minulle ja meille!

Rakkaus: Minä olen todellakin "tylsä" kaikelle sille mikä tulee ja menee koska minä olen. Sitten kun ohitat tylsyyden ja odotuksen ajatukset, sinä halaat minua ja muutut Rakkauden valtamereksi, jossa yksikään aalto ja tippa ei ole erillinen. Erillisiä selkään taputuksia ei tarvita, mutta toki ne saa ilmentyä Minussa.

Minä: Eikö tuo "palautetippa" ole itsessään jo valtameri? Mikäs Rakkaus tuo tommoinen on jos et edes kiitä minua...

Rakkaus: Hyvä kysymys. Voit nähdä tipassa valtameren, mutta se tarkoittaa sitä, että menneisyyttä ja tulevaisuutta ei siinä katseessa ole. Et siis vertaile merta järveen tai lammikkoon. Vaan jokainen on siinä hetkessä tarpeeksi. Sinä olet se. Näet hiekanjyvässä maailmankaikkeuden.
Ego on se joka odottaa tulevaisuudelta kiitosta ja selkääntaputusta. Minä olen SE.

Minä: Ai se? Mikä ihmeen se? Sun kuului sanoa "Minä olen tämä".

Rakkaus: Koet nyt hieman eriarvoisuutta ja se on ihan ok. Se saa ilmentyä. Minä Rakkaus en ole mitään mitä sinä ajattelet minun olevan. Olen kaikenkattava. On kovin suureksi hyödyksi osata erottaa egon mielikuvitus todellisesta ja täydellisestä Rakkaudesta. Sinulle siitä on kovin paljon hyötyä, mikäli edelleen haluat valita minut kärsimyksen sijaan?

Minä: Eihän minun tarvitse valita sinua jos JO OLET?

Rakkaus: Hienoa. Alat päästä jyvälle. Jyvässä näet maailmankaikkeuden.

Minä: Eli?

Rakkaus: Et todella näe fyysisillä silmilläsi muuta kuin muotoja, mutta kun minä puhun, et enää erillistä tai tuomitse. Jäljelle jää vain KAIKKI Rakkaus, täydellisyys.

Minä: Juu u. Lopetetaan tämä Jeesustelu ja puhutaan vaikka seksistä? ;-)

Rakkaus: Puhu sinä. Huomaan sanoissasi jo pienen innostumisen.

Minä: Erillistit juuri meidät, onneksi olkoon Herra Rakkaus! Haha!

Rakkaus: Sinulla on oma näkemys siitä mitä seksi on, koska puhut menneisyyden pohjalta. Olet oikeassa mitä sanot, mutta totuuden kautta katsottuna se saattaa olla hieman kärsimystä aiheuttavaa. Täältä katsottuna seksistäkään ei tarvitse kirjoittaa romaania, koska se vain on.

Minä: Taisit hypätä juuri tänne egolaan, senkin seksiguru! Kaikki vain on? Tylsää! Ei ole!

Rakkaus: Minä olen luonasi aina.

Minä: Nyt vihdoinkin asiaan! Mitä seksi on?

Rakkaus: Muisto minusta.

Minä: Äh, tylsä vastaus...

Rakkaus: Olet saattanut liittää seksiin paljon mielikuvia, odotuksia, pelkoja...se on ihmiselle herkkältä tuntuvaa aluetta. Seksi on hyvä tapa kohdata itsensä, mutta itsessään se kestää ajassa vain hetken. Seksi voi olla hyvä peili, mutta ei koko totuus loputtomasti.

Minä: "Kohdata itsensä". En minä puhu nyt mistään itsetyydytyksestä, senkin Seksuaaliekspertti Pasanen!

Rakkaus: Puhut juuri, sinähän sen juuri sanoit. En minä olisi moista keksinyt.

Minä: Haha, olet hahaa ukko! Huomaan, että nyt on arka aihe rakkaudellekin, koska tämä keskustelu ei etene..Kerro nyt vaikka että mikä ja mitä on hyvä seksi?

Rakkaus: Siellä ajassa sinä itse määrität erilliselle itsellesi sen, että mitä tai mikä on hyvä seksi. Minun näkökulmastani se on sinulle erilliselle mielelle hyvä tapa muistaa minut. Se tarkoittaa silloin että olet läsnä Rakkaudelle. Seksi on minun näkökulmastani katsottuna kuitenkin vain hetken kestävää ja monille pelkkä tarpeeseen ja haluun liittyvä asia. Seksikin on kuitenkin ihan tuomitsematonta, ihan kuin syöminen tai nukkuminenkin. Egopelko käyttää monia asioita hyödykseen, koska hän on ne itse keksinytkin. Voit katsoa seksiäkin joko Rakkauden tai pelon näkökulmasta. Jos katsot minun näkökulmastani, niin huomaat sen olevan vain tapahtuma jossa muistat minut. Kaunis kokemus.

Minä: Haha! Jos olet seksissä mukana, niin onko se silloin kimppakivaa? Kolmen tai useamman kimppa?

Rakkaus: Jos ajattelet niin. Minussa se kaikki muuttuu yhdeksi.

Minä: Eli silloin se on itsetyydytystä? Haha!

Rakkaus: Olet vitsikkäällä päällä tänään. Taisit nukkua hyvin? Sinulla menee nyt tasot sekaisin, poju! Minä en ole keho, mutta ilmenen kehossa.

Minä: Kyllä nukuin hyvin toki,  mutta parhaat läpät tulee silloin kun olen väsynyt!

Rakkaus: Jessus!

Minä: Tarkoitit kai Jeesus?

Rakkaus: Sama asia, eri muoto.

Minä: No voi Jeesus sun kanssasi!

Rakkaus: Ego näyttää käyttävän rahaa, valtaa ja seksiä välineenä sinun silmiesi ja kätesi kautta. Minä näen asiat erilailla. Sinullakin on seksissä kokemuksia jolloin kehosi katoaa. Se ei ole valaistuminen (koska se ei ole pysyvä tila), mutta se on kaunis muisto minusta.

Minä: Mitäs se sellainen seksi on jossa keho katoaa??!! Sehän kuuluu tuntua kehossa ja on täysin kehon juttu? Mielihyvää...nam!

Rakkaus: No ni. Vastasit juuri omaan kysymykseesi.

Minä: Enkö ole tässä koko ajan vastannut omiin kysymyksiini. Taidan olla siis hullu?

Rakkaus: Taisit juoda vain liikaa kahvia.Vitsivitsi.
Hullu kyllä olet siinä mielessä, kun rakensit Jumalan Rakkauden tilalle niin pieniä nautintoja kuten esim. syöminen ja seksin harrastaminen. Niissä itsessään ei ole mitään pahaa tai piiloteltavaa. Eikä niitä tarvitse tukahduttaa kuten jotkut hengelliset ja henkiset ihmiset tekevät. Yritän vain saada sinut ymmärtämään sen, että ne tapahtumat siellä ajassa ovat vain muistoja minusta. Täällä absoluuttisessa mikään ei ala eikä lopu. Rakkaus ei ole niin pientä kuin kuvittelet.
Jos ajattelet sitä kärsimyksen ja epäonnistumisen määrää mikä liittyy jo pelkästään seksuaalisuuteen niin heräät varmasti. Jos katsot kokonaisvaltaisesti ja rehellisesti sitä pelon määrää joka niihin liittyy, heräät varmasti! Esim . Raiskaukset, puutteen tilat, hylätyksi tulemisen tilat, hyväksi käyttö, insesti, henkinen vallankäyttö, pirstaloituneet mielihyvän tarpeet, kyltymätön ja pakonomainen haluaminen, kieltäminen, tukahduttaminen, seksin odottaminen, fantasiat, kuvitelmat, sukupuolitaudit, epätoivotut raskaudet (lapsi haluaa tulla), pettäminen....jne.  
Annatte syyn itsellenne lopettaa intiimi ihmisuhde heti kun seksi loppuu. Liitätte todellisen Rakkaudenkin seksiin ja jos sitä ei ole niin Rakkaus loppuu, hassua eikö vain? Rakkaus ei lopu koskaan.  Voitte käyttää seksiä Jumalana, voitte pyörittää sillä bisneksiä ja myydä vaikka taidetta. Kuvitelmissa olette seksin orjia ja näin siitä on tullut rumalta näyttävää. Mielessänne, joka ulkoistetaan muodon maailmaan.

Minä: Siis mitä tahdot nyt sanoa?

Rakkaus: Jos katsot seksiä pelon kautta, se saa minut unohduksiin. Jos katsot seksiä minun kauttani, se näyttää vaikka seuraavanlaiselta: Seksi vain ON.

Minä: Tylsää! En mä tahdo että seksi vain ON. Missä se nyt on? En koe sitä....;-) Blääh!

Rakkaus: Siellä ajassa seksi kyllä ilmenee sitten kun on tarkoitettu niin, mutta voit valita AINA minut tässä ja nyt. Sinun ei tarvitse odottaa minua vasta sitten, kun olet vällyjen välissä hikoillut tunnin ja saat kovasti odotetun orgasmin.

Minä: Jee, MINÄ SAIN  Rakkauden sanomaan ORGASMI! Vai tarkoititko kentien ORGANISMI? Hahaa ukko! Seksiukko!

Rakkaus: Huomaatko miten seksistä puhuminen sytyttää sinut?

Minä: Huomaan ku ensin sanoit.

Rakkaus:Teillä ihmisillä siellä ajassa on paljon asioita jotka nostavat muodot Jumalan/Rakkauden yläpuolelle mielessänne. Todellisuudessa se on mahdotonta. Minä olen valintananne joka ainut hetki-ajassakin.

Minä: Puhu lisää seksistä, on hauskaa kun Rakkaus (seksiukko) puhuu seksistä!

Rakkaus: Sinä olet etsinyt minua monista erillisistä asioista, mutta jatkuvaan muistamiseen ei tarvita mitään erillisiä tekoja. Ajattele seksi rituaalina minun muistamiselle, siitä on sinulle hyötyä. Tämä keskustelukin on rituaali minun muistamiselle. Minä todellakin olen ikuisesti sinun. Sinun tarvitsee vain muistaa minut, jotta me olemme se. 

Minä: Kerro miten se se se se ssssssseksi käytännössä tapahtuu?

Rakkaus: Rauhoitu poitsu. Jätä odotukset pois, et tarvitse niitä. Jätä menneisyys pois, et tarvitse sitä. Yhdy Rakkauteen olemalla läsnä siinä hetkessä. Anna Rakastelun viedä itse sitä tilannetta. Älä anna pelon ja epävarmuuden syödä sinua. Pohjimmiltaan kyse on antautumisesta eikä suorittamisesta. Seuraa tuntemuksia ja anna ne minulle. Jos mieleesi nousee jokin vanha trauma, niin anna se minulle. Jos kehosi valtaa energia ryöppy, niin anna sekin minulle. Älä kontrolloi miten sen kuuluisi mennä, äläkä odota orgasmia tai mitään muutakaan tiettyä odotukseen ja tulevaisuuteen  perustuvaa asiaa. Tulevaisuus ei kuulu tähän hetkeen. Anna sen toisen olla Rakkaus, salli se. Te ette ole keho. Teillä on vain kokemus siitä. Anna Minun johdattaa se tilanne.
Jos kuitenkin "sorrut" joihinkin noista edellämainituista asioista, sen kuuluu tapahtua juuri siinä hetkessä ja se on oikein. Mitään väärää ei voi koskaan tapahtua. Rakastelu on kuin meditaatio. Se tuntuu aina erilaiselta kokemukselta, koska hengailet vain ajatustesi ja tunteidesi kanssa. Homman tärkein opetus on se, että tapahtui mitä tahansa tai jäi tapahtumatta, olen kanssasi, olen kanssanne. Minä olen Rakkaasi silmissä, katso niitä. Katso syvälle. Minä olen siinä.
Rakastelu(kin) on yhtymistä Jumalan kanssa ja siinä hetkessä ikuisuus voi näyttäytyä. Muista kuitenkin, että se kaikki on ohimenevää, eikä siten ole verrattavissa Jumalan ikuiseen Rakkauteen. Minä en ole minkäänlainen muoto, vaan sisältö. Rakkautta me todellakin olemme, joka ikuinen Jumalan hetki. Saat siis kokemuksen minusta kun heittäydyt virtaan.
Rakastelu on hyvä anteeksiannon paikka, sillä monesti läheisyys pelottaa sinua, koska ego tahtoo että se pelottaa. Egoa pelottaa antaa itsensä pyhälle hetkelle. Sisältäsi saattaa nousta jotain uutta ja arvaamatonta. Anna ne Minulle.
Ole tietoinen siitä, että ego ujuttaa mielellään itsensä intiimeihin ihmisuhteisiin, koska niissä on hänelle vaara sinun yhtyä minuun. Ego erillistää kaiken ja kaikessa, minä taas yhdistän. Tämä kaikki -näyttää-  vain tapahtuvan. Todellisuudessa voit vain rentoutua. Kaikki näytelmä totuudessa on jo ohi. Nyt vain muistelet tätä kaikkea. Aina on hyvin vaikkei tuntuisi olevan.

Minä: No nyt! Helppoa sinun suustasi. Helppo sun on Rakastella kun olet tuollainen GiGolo, joka rakastelee jokaisen kanssa ja jatkuvasti. Tykkäät siis kimppakivasta?

Rakkaus: Kyllä. Rakastelen jokaisen kanssa, ikuisesti. KOKO ajan ja täydesti. Me olemme Rakkaus itse. Sinä palaat kotiisi kimpassa.

Minä: Kimpassa pimpassa? Tyydytät siis jokaisen, olen vähän kade...

Rakkaus: Katso, kade ja fantasiasi tuli väliin ajatuksena. Todellisuudessa et voi mitään sille että olemme yhtä, ikuisesti.

Minä: Onko se niin, että kun seksin seurauksena syntyy lapsi, niin se kuuluu egon suunnitelmaan? Ensin yhdestä tulee kaksi ja kahdesta syntyy kolme ja siitä jatkuvuus (= erillisyys). Mieti nyt sanojasi tarkkaan, sillä nyt minä voin saada tästä paskaa niskaan...Helppo on sieltä Rakkaudesta huudella!

Rakkaus: Vain erillinen voi kokea saavansa paskaa niskaan toiselta erilliseltä keholta. Se ei koskaan ole totta. Siinä vain uskomukset taistelevat keskenään.

Kyse on aina siitä, että  valitsetko katsoa Rakkauden vai pelon silmien läpi?
Muodon maailmassa kaikki pirstaloituu kuten esim. erilliset kehot. Olen puhunut sinulle tästä monesti. Pohjimmiltaan syyllisyys ja pelko NÄYTTÄÄ ohjaavan maailmaanne. Kehoissa ikäänkuin näkyy karmallinen jatkuvuus. Egossa on karma. Karma on egon keksintö. Lue; menneisyys= edelliset elämät, Syntymä= tuleva elämä.


Minä: Siis...?? Nyt on isot teemat menossa..kerro lisää...

Rakkaus: Maailmassanne näyttää pyörivän uskomus, että erillisyys on maailman tärkein asia. Jumaloitte uutta syntymää vaikka tämä tulisi itkun ja kärsimyksen kanssa. Kyse on karman kerästä. Se kerä vain pyörii ikuisuuden keskellä. Anna se anteeksi, sitä ei koskaan tapahtunut (minussa).
Kehollinen jatkuvuus kuuluu toki tapahtua, vaikka sisänsä se ei erillisenä unena ole totuus.
Rakkauden näkökulmasta lapsi tulee tänne löytämään/muistamaan MINUT. Egon näkökulmasta lapsi tulee tänne jatkamaan sukua ja perisyntiä-projisointi. 

Ajattele tätä tarkasti: Ensin lapsi tehdään ja se on useinmiten hauskaa. Huuman kaltaisessa tilassa halu vie lapsen aluille. Sitten lapsi näyttää syntyvän ajan maailmaan. Ympäröivät ihmiset ihannoivat ja ovat onnellisia uuden muodon syntymisestä. Lapsi haluaa tulla, koska uskoo erilliseen maailmaan. Ego haluaa omistaa erillisen kehon. Tämän jälkeen kehoa aletaan ajan maailmassa projisoida. Sen tekee itse kehon "omistaja" mutta ne monet näennäiset ulkopuolella elävät kehot. Keho opetetaan ihmisten tavoille. Miljoonat säännöt ja maan kansalaisten fyysiset lait pitävät kehon asioissa ja rajoituksissa.
Kun tämä herttainen keho kasvaa, saattaa tämä saada vastustusta samoilta ihmisiltä, jotka olivat hetki sitten onnittelemassa uutta syntymää.
Tämä ihana pieni vauva voi muutaman vuoden kuluttua olla pahamainen diktaattori tai koulusurmaaja. Koulukiusaajat ja pientä kiusaa tekevät kunnon kansalaiset ovat kaikki olleet vauvoja joita jokainen näytti rakastavan. Keho pelkää ja puolustelee pientä itseään. Keho aloittaa uusia sotia, haluaa valtaa, kunniaa ja erillisyyttä kaikin mahdollisin keinoin. Keho keksii uusia keksintöjä. Keho tuomitsee ja haluaa ottaa elämänsä omiin käsiinsä. Samalla hetkellä kun uusi keho näyttää syntyvän, jo se samalla kolikon kääntöpuolen kaltaisesti kuopataan hautaan kasvamaan horsmaa. Kehon tarkoitus on nähdä toiset syyllisinä omasta pelosta ja epävarmuudestasi. Ego uskoo erillisyyteen ja pelkoon. Antaa vain sen verran mielihyvää, että jatkat tätä näytöstä ikuisuudelta tuntuvan ajan.
 Ja taas syntyy uusi elämä. Kun uusi elämä näyttää syntyvän, vanha tarina kuolee. Vuosi tuhansia tätä samaa kiertokulkua ilman heräämistä. Ego ei halua nähdä tätä päätöntä menoa, vaan se pitää sitä normaalina. Ego ei kyseenalaista eikä näe kokonaisvaltaisesti tätä ihmispeliä.

Minä: Haluatko siis sanoa että Vauvan syntymä ei olekaan niin kaunis asia? Nyt menetän monta naispuolista lukijaa!! Sun vika.

Rakkaus: Juuri näin ego toimii. Se ajattelee itsensä erillisenä. Hakee suosiota, lukijoita ja syyllisen. Sinä et menetä mitään erillisiä lukijoita, koska olemme yhdessä Rakkaus. Minussa ei menetetä mitään. Vain sinä saatat kokea erillisyyden unessasi niin.

Minä: No saisinko nyt sen vastauksen kysymykseeni?

Rakkaus: Kerroin tuon edellisen sen takia, että muistaisit minut siellä mitä ei todellisuudessa edes tapahtunut. Mutta se mikä erillisyydessä NÄYTTÄÄ tapahtuvan, on juuri tuon näköistä jota pelko ohjailee. Rakkauden ja anteeksiannon näkökulmassa lapsi tulee tänne muistamaan minut eli Rakkauden ja sinä olet se lapsi. Muita täällä ei todellisuudessa edes ole. Kun annat unellesi anteeksi, sinä "tuot" jokaisen erilliseltä näyttävän lapsen takaisin minuun ja näytös päättyy ja vain Rakkaus jää. Siellä ajassa näyttää siltä, että tämä karmankierre jatkuu ja jatkuu, mutta siinä hetkessä kun heräät, kaikki on jo ohi. Näet vain unta erillisyydestä.
Jos kohtaat vauvan, lapsen, aikuisen tai vanhuksen. Siinä on Rakkaus. Hetken näyttää kestävän uni mutta voit rentoutua. Tämä kaikki on jo ohi.

Minä: Diippiä. Siksikö minä en itse halua lapsia, mutta olen oppinut rakastamaan niitä?

Rakkaus: Olet kotona minussa siinä vaiheessa kun kysymykselläsi ei ole enää mitään väliä. Olet alkanut muistamaan minua, hetkittäin. Muodon tasolla ei ole väliä syntyykö lapsi vai ei, sillä kaikella on tarkoituksensa. Rakkauden muiston tarkoitus ja pääosan esittäjä olet sinä. Niin juuri sinä (minä).
On totta, että kun kehoon samaistuminen vähenee, saattaa pakonomainen lasten tekeminen vähentyä, MUTTA tämä ei kaipaa tuomitsemista. Lapset tulevat tänne pelastaaksesi sinut. Ne ovat sinun peilisi ja gurusi hetken aikaa. Lapset ovat minun lapsiani Rakkaudessa. Erillisyydessä ne vievät sinut takaisin kotiin. Käytännössä lapset näyttävät uskomuksesi. Ne näyttävät joka hetki sen mitä sinä kuvittelet olevasi. Tulkaa lastenne kaltaisiksi tarkoittaa sitä, että olette hetken rehellisiä tunteille ja elämälle. Lapsi näyttää sinulle sen, että kaikki tunteet saavat tulla valoon anteeksiannettaviksi. Ole lapsellesi Rakkaus. Annat kuitenkin helpommin anteeksi vauvalle, kuin keski ikäiselle kaljamahaiselle juopolle, joka tönii mummoja kauppajonossa. Näin unohdus toimii."Juoppo" on sama viaton vauva. Jokainen on aina viaton Rakkaudessa. Älä anna egon uunottaa sinua. Egossa on aina ristiriita, johon et osaa vastata johdonmukaisesti. Minussa on kaikkeen sama vastaus. Minä olen Rakkaus.
Tehtäväsi ei ole tietää mikä on kenellekin oikein. 
Voit vain luottaa, että kaikki on Minun käsissäni.

Minä: WOHHH! Taas minut valtaa Rakkaus. Rauhan tunne.

Rakkaus: Minä en valtaa ketään, vaan sinä muistat minut, joka Minä vain olen. Rauhan tunne on kuitenkin sopiva sana minulle. Ego haluaa actionia, mellakkaa ja monimutkaisuutta jotta et muistaisi. Rauhan tilasta muistat minut. Kaikki on hyvin juuri nyt. Muistutan vielä siitä, että minä OLEN vaikka elämässäsi olisikin actionia, mellakkaa ja monimutkaisuutta, sillä minä en ole rakennettu ajasta vaan Rakkaudesta. Ikuisuudesta. 
Sitä sinä todellakin olet. Olet Rakkaus ITSE.

Minä: Näiden keskustelujen aikana ja jälkeen minulla on ollut kummallinen ja syvä olo. En ole kokenut mistään muusta tällaista, joten mitä sanot siitä?

Rakkaus: Kaikki mikä menee ohi ei ole pysyvää ja minä olen pysyvä. Sallin sinun nauttivan kokemuksistasi. Saman voit saada lasillisesta punaviiniä, mutta kuten olet jo havainnut, se on ohimenevää. Missään ei ole minusta katsottuna syntiä.
Olen kanssasi aina. Olen sinussa silloinkin kun juot lasillisen tai pari.

Minä: Eli saan juoda punkkua, rakastella ja tuntea jos vaikka minkälaisia tunteita?

Rakkaus: Jos se on valintanasi. Rakkaus sallii kaiken, koska Rakkaus antaa anteeksi sen mitä ei todellisuudessa tapahtunut. Vain ego tuomitsee ja haluaa löytää oman pienen totuutensa. Rakkaus voittaa koska Rakkaus hyväksyy. Hyväksyy jopa senkin, ettet hyväksy. Nyt tiedät Rakkauden voiman. Se ylittää kaiken. Sinä olet se.

Minä: Nyt on pakko lopettaa. Kiitos ja kumarrus. Ihanaa ja mahtavaa että olet!

Rakkaus: Ihanaa että olet minussa. Vain Rakkaus jää. Sinun syntymäoikeutesi on kulkea turvallisuudessa ja jäädä ikuisuuteen. Mitään muuta ei illuusioista huolimatta ole kuin RAKKAUS.

Minä: Olee olee!!!!!!




Nämä keskustelut ovat saaneet minut jotenkin herkkään tilaan..tai en mä tiedä, mutta jokin ihmeellinen rauha jossain tuntuu vahvistuvan? (mielikuvitusta?) 
En tahtoisi sitä edes kertoa kun edes voi. Mutta suuntaa antavasti ehkä. Minä en kuitenkaan ole muuttunut mitenkään Jakena. Jotain jossain on ehkä vahvistunut. Onkohan se juuri se muistaminen rakkaudesta? Luulen, että näiden keskusteluiden tarkoitus on muistaa se, että olen viaton ja täydellinen yhteisessä Rakkauden mielessä.
Eilen käydessäni iltalenkillä, luurit korvilla, minua yhdessä mäessä kohtasi nuori iskä ja pieni lapsi stiigalla laskettelemassa. He yhdessä vetivät stiigaa mäen päälle ja yhdessä laskivat alas. Samalla sisällä hulvahti Rakkaus. Ensin egoni saneli "Haluisit olla tuo iskä, mutta sinä et ole tuolla, koska olet ollut huono vanhempi". Rakkaus kuitenkin hulvahti niin suurella voimalla, että muistin olevani tuo iskä ja tuo lapsi. Minä vain hymyilin seuraavat 5 minuuttia ja olin niin onnellinen heidän puolestaan. Minä olin SE ilman muotoja. 
Se mitä minussa nousee tietoisuuteen anteeksiannettaviksi, ei aina tarvitse olla negatiivista opettaakseen sen, että olemme yhtä yhdessä. Muotojen tasolla on hyvä oppia muodottomuutta. 
Minä riitän Rakkaudessa aina. 
Mukavaa päivän jatkoa sinulle/minulle. Olet/olemme rakkaus Itse.

T:Jake