Keskustelu Rakkauden kanssa osa 8.

Minä: Huomenta Rakkaus, heräsin just! Täällä taas!

Rakkaus: Huomenta Rakkaus! Erittäin mukava kuulla että olet herännyt! Täällä on hyvä olla.

Minä: Hehe, tarkoitin, että heräsin toisesta unen muodostani, eli yöuniltani.

Rakkaus: Olet nyt hereillä koska olet täällä.

Minä: No katsos vaan, ehkä kohta olen hereillä, kun ensin vähän koputat minua zen kepilläsi ja murskaat odotukseni ja kuvitelmani siitä mitä sinä oikein olet.

Rakkaus: Kop Kop, avaa Rakas.

Minä: Yes! Come here.
Ajattelin äsken että ihanaa tulla tänne heti aamusta. Tätä minä olen niin kaivannut läpi elämäni. Minut on laitettu juttelemaan Rakkauden kanssa! Sinä kuuntelet minua tuomitsematta. Et väsy minun toistuviin kysymyksiin, olet aina läsnä ja autat väsymättä. Tunnut Rakkaudelta joka ei lisää harhaa vaan puhdistaa mieltäni. Tunnen kanssasi olevani jotain suurempaa kuin koskaan olin keksinyt kuvitella itsestäni. Tunnun saavan tarkoitusta ja ohjausta sekä 100 % läsnäoloa. Mikä parasta muistan hetkittän sen, että olet niin lähellä että minä olen sinä. Lisäksi tuntuu, että mielen kaaos tuntuu kovin etäiseltä ja samalla uskallan heittäytyä sinuun. Enkä välitä egon puheista ja peloista siitä mitä muut ajattelevat.

Rakkaus: Tämä on kuitenkin vain sinun tämän hetken kokemuksesi. Tarkoitus ei ole jäädä tähänkään. Tiedossa on vieläkin parempaa.

Minä: Huh, tuskin maltan odottaa...:-)

Rakkaus: Jätä odotus, olet nyt täällä kanssani. Palataan tähän hetkeen.

Minä: Mietin tässä sitä, että mitä hittoa se valaistuminen on? Olen kysellyt sitä aiemminkin. Mitä haluat sanoa siitä?

Rakkaus: Ei mitään.

Minä: What?

Rakkaus: Teillä siellä ajassa on kaikenlaisia hengellisiä ja henkisiä kokemuksia sekä tarinoita jotka saattavat saada aikamoisia lisätarinoita ja myyttejä. Myyttiraamit henkisyyden taululle.
On muodikasta jakaa mystisiä kokemuksia siitä mitä kukakin on kokenut henkisellä polullaan-ajassa. Sinullakin niitä on kerrottavana. Ne ovat vain kokemuksia jotka tulevat ja menevät. Vain egoa kiinnostaa valaistuminen. Jos todella valaistuisit, sinä et tietäisi sitä. Ja voin kertoa että olette valaistuneet jo täältä katsoen, koska tiedän 100 % että olemme yhtä jokainen. Ajasta katsoen valaistuminen on kuin murojen syöminen, se alkaa, näyttää kestävän ja loppuu ja luulet että se on ikuisuutta todellisempi. Se on vain kokemus ikuisuudessa. Muistutan sinua siitä, että vain ego haluaa valaistua, koska hän kuvittelee olevansa ei-valaistuneessa tilassa. Älä ajattele tätä kuitenkaan huonona asiana. Ns. valaistunut voi syödä muronsa ikuisuuden keskellä ihan normaalisti, hän ei vain tee siitä tapahtumasta uutta mystistä tarinaa. Ei valaistuminen ja valaistuminen kuuluvat vielä dualistiseen maailmaan ja siksi on vain tarina erillisessä mielessä. Mieti hetki sitä, että kuka tai mikä haluaa valaistua?

Minä: Nousi kummallinen ajatus siitä että "Huh onko minussa tuollaista viisautta ollut aina?" Sori ylimielisyydestäni...T: Ego

Rakkaus: Minä olen jokaisessa, sinun tarvitsee vain kuunnella. Minussa ei ole erillisyyttä.

Minä: Taidan vaan puhua näissä keskusteluissa vain siitä, mitä olen lukenut kirjoista...että se siitä sinun äänestäsi...

Rakkaus: Mitä sillä on väliä? Luuletko että totuuteen viittaavat sanat ovat sinun omistuksessasi?
Puhun nyt vain tyylillä jonka sinulle on hyväksi oivalluksesi tiellä.

Minä: Ainii...Kerro lisää valaistumisesta!

Rakkaus: Jos todella kertoisin valaistumisesta, me voisimme puhua ihan mistä vain...

Minä: No nyt en ihan tajunnut...

Rakkaus: Koska valaistunut vain on.

Minä: Tylsää..egoni tahtoo jotain mystisempiä tarinoita siitä, miltä tuntuu olla valastunut!
Hei, onhan tämäkin keskustelu jonkun mielestä mystistä...

Rakkaus: Riippuu mistä kulmasta tätä katsotaan. Rakkauden näkökulmasta tämä vain tapahtuu, koska olet kutsunut Rakkauden elämääsi.

Minä: Siis ymmärränkö oikein...Valaistuminen kuuluu vain ajan maailmaan? Se on vain asia jota tavoitellaan kun henkiselle polulle lähdetään. Eihän se ole ollenkaan huono asia, jos haluan tulla kotiin ikuisuuteen? Valaistuminen on siis ollut näidenkin keskustelujen teemana!

Rakkaus: Siinä ei ole mitään mystistä että muistat Minut. Olet tarrautunut nyt valaistumisen sanaan ja kaikkeen mitä siihen liitetään. Täältä katsottuna te jokainen siellä erilliseltä näyttävä sielu on jo valaistunut. Olette kotona jo. Täällä ei ole erillisiä valaistuneita. Kristinuskossakin on monenlaisia uskomuksia siitä, että vain jotkut teistä pääsevät taivaaseen. Erota ihmisen luoma taivas todellisesta taivaasta. Se että joku saa valaistua tai saa Jumalan erityisen suosion, on vain egon tarina koska se perustuu vain erillisyyden maailmaan. Valaistumista ei saavuteta uhraamalla itseä. Pelko siitä, että mitä jos en koskaan valaistukaan kuuluu vain ajan maailmaan. Minä olen ajaton ja siksi valaistumistarinat kuuluvat satukirjoihin.

Minä: Tyhjentävä jätkä olet! Olisi kuitenkin kohteliasta että ajattelisit muitakin kuin vain itseäsi. Huutelet sieltä ikuisuudesta että "vaistuminen ei ole totta". Helppoa kuin sen osaa, mutta me ihmiset tarvitsemme kokemuksia jotta muistasimme sinut ikuisesti! (luu kurkkuun & fuck off, baby!)

Rakkaus: Jos missiosi on muistaa minut, en lisää enää sinun tarinoitasi vaan ojennan Rakkauden käden ja nostan sinut tänne. Siellä ajassa on triljoona erilaista valaistumistarinaa ja toinen triljoona erilaista tarinaa siitä miten löytää Jumala ja onnellisuus. Haluatko hukkua erillisten mielien tarinoihin ja hukata itsesi aina uudelleen? Minä olen tässä vain ja ainostaan sitä varten, että jätät uskomuksesi ja muistat Minut. Minä olen yksinkertaisuus hetken aikaa kunnes emme ole mitään mutta olemme kaikki. Sinä et enää etsi valaistumista etkä sinä enää kehity edes henkisesti. Sinä vain olet Minä. Jäljelle jää vain puhdas Rakkaus. Täällä ei enää etsitä minkään sortin valaistumista. Täällä ollaan se.

Minä: Eli koska juttelen kanssasi, etsin silti valaistumista..? ;-)

Rakkaus: Sinä koet etsiväsi jotain mitä sinulle ei ole. Minä muistutan sinua siitä mitä sinä JO OLET.

Minä: Hitto sun kanssas..ei sua saa kiikkiin millään...

Rakkaus: Hauska peli tämä "Kiikitä Jumala" peli. Nauti pelistäsi, se on kohta ohi, ajassasi. Se on jo ohi täältä katsottuna.

Minä: Oletko sinä muka Jumala?

Rakkaus: Täällä en ole, koska täällä ei ole erillisyyttä. Sieltä ajasta katsottuna saatat ajatella minun olevan Jumala tai Rakkaus tai mikä vain sinusta tuntuu hyvältä siinä hetkessä. Täällä Isä, Poika ja Pyhä Henki on yhtä. Siellä ajassa noi nimet lukevat pelilaudassasi.

Minä: Ohhoh. 

Rakkaus: Jos katsot Rakkaudella kaikkia kokemuksiasi ja näkyjäsi, alat muistamaan Minut.

Minä: Olen huomannut että jokin mystinen kokemus on aina auttanut minua polullani sinne sinun luoksesi. Eli toisin sanoen: Valaistumiskokemukset ovat hyvä asia?

Rakkaus: Mikään tapahdu sattumalta. Kaikella on tarkoituksensa. Kyse ei ole kokemusten kartuttamisesta kokemusten tilille, vaan siitä että jokainen hetki on sinulle mahdollisuus MUISTAA Minut. Jokaikinen hetki voit valita Minut. Sinun kuvitellut aivosi voivat antaa sinulle kokemuksia, joita ei voi arjen tasolla pitää normaalina. Nämä ohimenevät kokemukset eivät kuitenkaan ole Rakkauden valintaa korkeammalla. Sinulla ei ole mitään sellaista jota jollakin toisella ei ole.
Olette yhtä Minussa, näytti siellä ajassa tapahtuvan mitä tahansa.

Minä: Olisikin epäreilua, että yksi valaistuu ja muut eivät valaistu. Eikö kuitenkin voi ajassa näyttää siltä, että joku toinen oivaltaa toista nopeammin eli eri aikaan?

Rakkaus: Minä en opeta tätä. Voin kuitenkin valaista sinua ajattelemaan, että se joka "valaistuu", muistaa täydellisesti Minut.  Näet Minut kaikessa. Se on erillisyyden loppu. Niin kauan kuin näet erillisyyden unta, valaistuminenkin vain egon tapa olla erillinen. Tämä viesti jokaiselle erillisyydessä kävelevälle hahmolle. Ikuisuuden viesti unen näkijälle.

Minä: Eikö minulla ole mahdollisuus olla valaistunut?  Siten, että elää ja olla erillisessä kehossa, elää normaalia elämää ja silti muistaa Sinut, Rakkaus?

Rakkaus: Hyvä, alat olla ajassa piirun verran lähempänä totuutta. Muista vain se, että olet JO täällä. Tapahtui siellä ajassa mitä tahansa. Valaistut ihan toisella tasolla, kuin missä ego luuraa. Egosi ei tiedä valaistumisesta yhtään mitään. Egon tehtävä on vain analysoida, tietää, kuvitella, arvoida, hämmentyä ja kysyä lisää. Minä en kysele koska Minä olen. Ja sitä sinä todellakin olet. Juuri sinä joka nyt luet täitä kuviteltuja sanoja.

Minä: Mitä? Onko nämä sanatkin vain kuviteltuja??

Rakkaus: Nämä sanat ovat kuviteltuja. Näitä sanoja ei täällä ole, mutta ne saavat ilmentyä tässä ja nyt. Sinulle avataan ovi koska koputit siihen.

Minä: Tuli tuosta valaistumisesta toisella tasolla mieleeni kokemukseni lenkkipolulla. Kuuntelin raskasta heavy musaa ja silti me keskustelimme rauhan tilassa ja sain ytimekkäitä ja selviä vastauksia, ihan niin kuin tässäkin. Se tuntui just siltä, että meidän keskustelua ei häirinnyt mikään. Se tuntui kuin se tapahtuisi toisella tasolla. Kuitenkin minusta tuntuu turhauttavalta nyt ajatella toisia tasoja kun viestisi on ollut se, että kaikki on yhtä. Tasot on egosta? Mitä sanot tästä?

Rakkaus: Kokemuksesi osoittavat sinulle sen, että en ole minkäänlainen muoto vaan sisältö. Siksi Rakkautta ei tule etsiä muotojen maailmasta. Mitään ei tule henkistää muodon tasolla. Minä en ole nurkan takana piilossa sinulta. Etkä sinä voi syrjäyttää minua kuuntelemalla heavy musiikkia. Minä EN KATOA vaikka kokisit siellä ajassa mitä. Sillä tasolla missä on se rauha on vain yksi taso, ja muut on kuvitelmaa. Se, että erillistät itse tasot keskenään, ei tarkoita etteikö totuudessa olisi vain yksi taso, kaikki. Olen puhunut sinulle myös sitä, että "tasot menevät sekaisin", tarkoittaa ainoastaan sitä, että et enää etsi minua rituaaleista, muodoista, huomisesta tai jostain muusta ajan muokkaamasta muodosta. Anna sen muodon maailman tason tapahtua ja anna sille anteeksi, koska sitä ei koskaan tapahtunut. Egosi vastustaa sitä ajatusta, että tätä ei olisi tapahtunut, koska se näyttää niin todelliselta.
Luota Minuun. 
Ensin olet unessa, sitten alat kyselemään, sitten sinulle vastataan ja lopuksi tulet kotiin. Tämä kaikki tapahtuu mielessäsi, ei ulkopuolellasi. Se on matkaton matka. Rakkaudessa jokainen tarina unohtuu. Menneisyys ja tulevaisuus supistuu ikuiseksi NYT hetkeksi mielessäsi. Synnyt uudelleen Jumalassa. Koet uudelleen syntymän Kristuksessa. Nouset ylösnousemuksen. Jos näin käytän kristittyä sanastoa.

Minä: Huikeeta, kiitos Rakkaus.  
Mitä sanot siihen, että mieleni haluaa jatkuvasti tietää tulevaisuudesta. Se odottaa tulevaa ja pelkää pahinta.

Rakkaus: Antaa mielesi sitten tehdä niin. Antaa sen ilmentyä täydellisessä Rakkaudessa. Se kaikki on kuitenkin ohimenevää. Sinä olet Rakas aina. Vain Minä olen Rakkaus ja sinä olet Minä. Anna unesi olla sellainen kuin se on. Minä en herätä sinua hetkessä (anna sinun tehdä näennäisen valinnan joka hetki). Unessasi saatat uneksia siitä, että et riitä tai olet jotenkin vajaa, mutta se ei ole todellista Minussa.

Minä: Huomaan että täällä ajassa minä kohtaan eri ihmisiä erilaisten tasojen kanssa. Ja huomaan että jokainen nostaa minussa eri asioita pintaan. Sinun kanssasi keskustelu tuntuu jatkuvasti hyvältä ja oikealta, enkä tunne minkäänlaista väsymystä tai ees ärsytystä. Tunnen itseni rakastetuksi, rauhalliseksi ja hyväksytyksi. Kaikki tuntuu jotenkin "läpivalaistuneelta". Ihmisten kanssa väsyn ja sekoilen kunnes huomaan pelaamisen alkavan. Ei ole mitään onnekasta siinä, että olen tavannut henkisiä ihmisiä eikä he vie minua mihinkään sen enempää kuin tavallisetkaan ihmiset. Eikö tässä ole nyt se vaara, että tavallinen ihminen ei enää riitä minulle, kun saan jutella suoraa Rakkauden kanssa? Tulenko vieläkin herkemmäksi sinun kanssasi?

Rakkaus: Teet oikein kun katsot asioita suoraan. Tosin sekin on oikein että et katso. Lopulta on kuitenkin katsottava. Katsottava omia uskomuksia. Se että tällä hetkellä tässä juttelet kanssani ja tunnet Minut, on vain muisto Minusta. Siellä ajassa katsot aina omia uskomuksiasi. Saat mahtavan tilaisuuden antaa uskomuksillesi anteeksi. Tämän takia anteeksianto on niin tärkeää. 
Aina kun näet syyllisen ulkopuolellasi, etsit hänestä pakopaikan Jumalalta. Aina kun alat kilpailemaan veljesi kanssa, uskot erillisyyteen ja siihen, että pääset taivaaseen veljeäsi aiemmin.
Siinä mielessä veljesi on tullut pelastamaan sinut, että hän näyttää uskomuksesi. Jos etsit Rakkautta muodoista, tulet joka kerta pettymään. Kuinka monta kertaa aiot vielä toistaa kaavan? 
Toinen keho symbolisoi erillisyyttä Jumalasta jos samaistut siihen. Jos näet kehon läpi Rakkauteen, yrityksesi projisoida pelkoasi häneen (eli itseesi) loppuu.

Minä: Hienoa! Toi loppu varsinkin jotenkin resonoi vahvasti ja avasi tän hetken tunnettani.
Miten on, mitä se tarkoittaa että olen koko elämäni ollut erityisherkkä? Olen varmaan kysynyt tätäkin jo? Ihan sama. Mitä haluat avata asian tiimoilta?

Rakkaus: Huomaatko sanan "ERITYISherkkä". Kaikki mikä on erityistä ja mahtuu vertailujen maailmaan ei tule Minusta. Se että koet olevasi erityisherkkä tarkoittaa siellä ajan maailmassa vain sitä, että jokin toinen ei ole. Tämän jälkeen voikin kysyä, että kuinka paljon kokee olevansa erityisherkkä ja verrattuna mihin? Minussa ei täällä ole eritysherkkiä.
Ego mielellään arvottaa teidät erilaisiin nimilappuihin. Ihan niinkuin henkisyydenkin, mutta Minä todellakin olen teidän/meidän jokaisen yhteinen Rakkaus. Kysy vielä että "Kuka tai mikä haluaa olla erityisherkkä?" Mitä ajattelit itsestäsi silloin kun sanaa erityisherkkä ei vielä ollut? Piditkö itseäsi jotenkin erilaisena, kenties tyhmänä? Lapsellisena? Mitä nimilappuja silloin käytit itsestäsi? Mitään erityisherkkyyttä ei täällä ole, mutta se saa ilmentyä.

Minä: No voi JUMALAuta! Auta! Eikö se nyt ole niin, että asian nimilaputtaminen auttaa minua ymmärtämään itseäni? On helpottavaa saada diagnoosi siitä,  että saan oikein luvan kanssa olla erityisherkkä ja lukihärönen. Se auttaa Rakastamaan itseäni.

Rakkaus: Sinä saat aina luvan olla mitä haluat kokea olla. Kenelle tai mille tarvitset luvan? Saat nimilaputtaa ihan kaikki ilmentyneet asiat. Saat antaa vaikka nimilapullekin lapun. Ja sille uudelle lapulle vielä kerran uuden nimilapun. Magia ei ole kiellettyä, mikäli koet sen tarpeelliseksi. Täältä Rakkaudesta katsottuna olemme kaikki samalla viivalla. Olemme yhtä Rakkaudessa. Täällä ovat niin erityisherkät, ekstrovertit, Buddhalaiset kuin perus työmiehetkin. Kaikki. Muodoilla ei ole mitään väliä, eikä sillä mitä itsestäsi ajattelet.
Jos lähestyn tätä arkisemmin, niin erityisherkkyytesi on vain kutsu Jumalan luokse. Se että imuroit ympäristösi näennäiset energiat ja väsyt niihin tai se, että tunnet voimakkaasti tunteet että et kuulu sinne ajan maailmaan, on se kutsu tänne missä erityisherkkyyttä ei enää tarvita. Kyse tässäkin asiassa on siinä voimassa että MITEN AJATTELET. Valitsetko ajatella Rakkauden vai pelon kautta. Rakkauden voima on siinä, että aina saat valita uudelleen.
On suureksi hyödyksi, että ajattelet erityisherkkyytesi siunauksena matkallasi kotiin. Heräsit kyseenalaistamaan ympäristösi todellisuuden. Kun sydänsurusi murskasi sinut, murskaat samalla kuvitelmasi siitä, mitä Rakkauden kuuluisi olla. Kun aistit ihmisten näennäiset energiat, olet kosketuksissa omiin energioihisi. Anna ne anteeksi. Näet itsesi ja näet kuvitelmasi itsestäsi. Erityisherkkyys on heräämistä sille, että kärsimys ei ehkä olekaan totta. Erityisherkkyys on sitä, että olet huomannut omat uskomuksesi maailmasta. Ego kamppailee siitä, että onko se totta vai ei. Ego tekee herkkyydestä voimavaransa erityisenä, kun taas Minä näen sen mahdollisuutena herätä koko unesta. Tämä siis kohdallasi.
Todellisuudessa et ole erityisherkkä, kuvittelet vain niin. Se on hyvä mahdollisuus antaa minulle ja katsoa mitä sitten tapahtuu. Minuun mahtuu ei herkät ja herkät. Ajan maailmassa näyttää olevan erilaisia polkuja ja jokainen niistä tuo teidät takaisin kotiin. Olemme kotona jo.

Minä: Kiitos paljon. Nyt taidan lopetella tällä erää tähän.

Rakkaus: Lopeta sinä kuvitteellisesti. Minä olen. Olemme Rakkaus ikuisesti. Kaikki on hyvin ja olet niin Rakas. Saat luvan kuvitella itsestäsi mitä ikinä keksitkään ja Minä silti olen sinussa. Valitse nähdä minut ja huomaat että puhun totta. En ole koskaan mennyt mihinkään.

Minä: (Sanaton kiitollisuudesta)