Minä: Good Morning God!
Rakkaus: Good Morning God!
Minä: En minä ole mikään Jumala
Rakkaus: Olet Yhtä Jumalan kanssa, et erillinen erityinen Jumala erillisessä maailmassa. Lisää sanaan God yksi o ja saat siitä Good. Se voi olla helpompi omaksua. Good Morning Good!
Minä: En minä tästä tullut puhumaan ja nyt tää mopo lähti jo käsistä, Jumalan kultaisista käsistä..Vaikka ihan hauska aloitus sinänsä.
Rakkaus: Mitä jos unohdat omat suunnitelmasi ja luotat siihen mikä ilmenee? Sanoit hetki sitten aamumeditaatiossasi että "Tänään en tee valintoja yksin."
Minä: Ainii, ja jos totta puhutaan, niin tykkään vapaasta freestylesta erittäin paljon..Hetki itsessään kuljettaa ja "minun tahtoni" ikään kuin seilaa luottamuksessa siihen että kaikki on hyvin koko ajan. Tosin maailma ei oikein diggaile siitä tyylistä.
Rakkaus: Minussa mikään ei voi mennä väärin.
Minä: Eli ei sekään että teen valinnat yksin!?? (ähäkuttikatti!)
Rakkaus: No ei sekään, mutta saatat luottaa itseesi enemmän kuin Minuun, ja se voi aiheuttaa sinulle lisää pelkoa. Ego kyllä tietää sen, että ei ole riittävä oikein mihinkään koska hän ei ole totta alkuunkaan. Siihen vain uskotaan niiin kovasti.
Minä: No miksi sitten opetat että ego on olemassa...? Muutenhan en uskoisi siihen??!
Rakkaus: Autan sinua näkemään sen, mikä on minut unohtanut sinulta. Siksi usein muistutan siitä, että vain Minä olen totta ja että ajan maailma on "unta". Näet unta ja elokuva nimi on "Pako Taivaasta". Ensin olet uneen samaistuneena ja kärsit, sitten heräät ja lopulta muistat totuutesi.
Minä: Cool! Tuttu juttuhan toi jo on, mutta hetken luulin saaneeni sut häkkiin.
Rakkaus: Kuka tai mikä sinussa haluaa saada Minut häkkiin? Olet kuin pieni piste absoluuttisen taivaan keskellä. Tämä piste yrittää kahlita itsensä kunnes antautuu omasta kuvitelmastaan. Sitten on taas taivas itse. Ego ei ole mitään. Sitten kun naurat vedet silmissä sen oivaltaaksesi, olet muistanut Minut.
Minä: Pelottavaa egolle mutta ei sinulle.
Rakkaus: Sinun todellinen Mielesi ei pelkää. Pelko tulee aina epävarmuudesta. Minussa ei epävarmuutta ole.
Minä: No viimeksi sanoit että epävarmuudet tulee hyväksyä?
Rakkaus: Sen minkä piilotat se tuntuu saavan voimaa. Se tuntuu että se liikuttaa sinua. Minussa katsotaan asioiden läpi Rakkauteen ja viattomuuteen.
Minä: Hei nyt on minulla sellainen käytännön kokemus ja haluisin sinun näkemyksesi asiaan. Kerron tämän anonyymisti koska tähän liittyy erillisiä mieliä täällä ajan maailmassa.
Minä koin sellaista voimakasta läsnäoloa erään ihmisen seurassa ja koin sellaista "synergistä peilausta", mutta aina kuten yleensä minun näytelmässsäni ego saa sen pirstaloitua jollain ihmeen kaupalla. Melkeinpä niin uskomattoman TAITAVALLA tavalla, että olen itsekin hämilläni.
Sitten päätettiin, että emme ole enää yhteydessä, vaikka ei mitään draama edes ollut.
Sitten kävi sellainen mystinen juttu, että hänen koneellaan näkyi paikkakuntani että "minä" olisin ollut kirjautuneena hänen koneellaan. Tämä oli tietysti säikäyttänyt hänet ja kun kuulin asiasta mielessäni nousi monenlaisia kysymyksiä. Vähän nousi pelko ja epävarmuuksin että mitä, kuka ja missä ja miksi? Mistä oli kysymys?
Rakkaus: Siellä ajan maailmassa sinulla on monenlaisia synergisia peilauksia koska maailman kaikkeus ei ole lineaarinen vaan holograafinen. Se ikäänkuin näyttää sen mikä on uskomuksesi sillä hetkellä on. Vaikka tapahtumalle olisikin tieteellinen, arkinen ja lineaarinen selitys, huomaat kuitenkin tapahtumien uskomattoman samanaikaisuuden uskomustesi kanssa. Se tarvii tietoista seuraamista. Ei kuitenkaan tarinoiden lisäämistä vaan anteeksiantoa itsellesi. Sinulla on paljon uskomattomia kokemuksia siitä, että miten kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan. Kaikki ikäänkuin tapahtuu juuri NYT ja yhtä aikaa, mutta ego on pirstaloitunut tapahtumat aikajanalle, jotta unohtaisit totuutesi. Tässäkin tapahtumassa tärkeintä on se miten asian katsoo. Katsotko pelon vai Rakkauden kanssa.
Minä: Eli miten mun nyt pitää katsoa tätä asiaa?
Rakkaus: Olet vapaa katsomaan joko tuomitsemisen, epävarmuuden, syyllisyyden ja pelon kautta tai sitten näytelmänä joka muistuttaa sinua Rakkaudesta. Voit ajatella esim. että sinun ja hänen välillään on yhteys joka on ajan maailman ulkopuolella. Se muistuttaa että todellisuudessa olette yhtä. Jokin osa teitä on yhteydessä jatkuvasti, silloinkin kun pelon maailmasta rakennettu mieli ei sitä näe. Minussa kaikki on läpinäkyvää, Jumalallisen rehellistä ja aitoa. Teillä siellä ajassa on sitten se toinen puoli joka vartioi omaa pientä maailmaansa, yksityisyyttään, tarinaansa. Sitä, että itse itseäsi pidät pelon ja rajallisen maailmansa vankina. Teissä kummassakin tapahtuma nosti hetkessä pintaa pelkoa ja erillisyyttä omalla tavallanne. Vartioitte omaa tarinaanne. Minussa kuitenkin olette yhtä. Tapahtuma muistutti että olemme sama mieli.
Minä: Nyt mieleeni tulee koko maailma erillisyyden näkökulmasta: Miksi ovissa on lukot? No koska pelko. Miksi taloissa on seinät? No koska pelko. Miksi valtioiden välillä on rajat? No koska pelko. Miksi liikenne säännöt? No koska pelko. Miksi erilaisuus? No koska pelko. Miksi erityiset ihmisuhteet? No koska pelko ykseydestä. Miksi ympärilläni on keho? No koska pelko ikuisesta Jumalasta ilman kuolemaa. Kaikki täällä muistuttaa rajallisuudesta ja väliaikaisuudesta. Raamatussakin sanotaan että ei kannata kerätä rihkamaa tänne koska ruoste raiskaa sen, eikä hiekalle kandee rakentaa mökkiä. Nyt taas muistan miten mielen kuuluu yhdistyä, ei rajallisuuden.
Rakkaus: Vastakohtien maailma on siksi että olisi vastakohdat. Se pitää sinut unessasi. Se mikä ei ole kaikenkattavaa, sillä ei ole vastakohtaa.
Minä: Aika huippua, mutta enkö minä juuri katsonut tätä asiaa pelon kautta?
Rakkaus: Katsoit, mutta se muistuttaa sinua Minusta. Kaikesta siitä mikä ei ole rajallista. Kyse on siinä, että pyöräyttää kaiken ylösalaisin ja katsoo kaikkea uudestaan totuuden näkökulmasta.
Minä: Tässä tulikin mieleeni kun kerroin sinulle siitä. että miten lukukerrat vähentyy kerta kerralla. Se oli täyttä potaskaa. Ajan maailmassa heiluri heiluu vastakohdissa. Olen saanut yksityisviestejä siitä miten nämä keskustelut ovat avannut heissä paljon tunteita, ihmetystä, jopa itkua. Paljon positiivista palautetta. Huomaan että ihmiset eivät uskalla näyttää heikkouksiaan ja uskomuksiaan avoimesti, vaikkakin paljon olisi avattavaa. Näillä on aika vahva tarkoitus?
Rakkaus: Oleellista ei nyt ole sillä, että mitä ympärilläsi erillisyydessä tapahtuu, sillä hekin ovat vain sinun omia uskomuksiasi. Muuta vain oma mielesi niin muutat "ympäröivän maailman". Siinä mielessä voit olla kiitollinen siitä, että jollain avautuu jotain solmuja. Se solmu on ikäänkuin sinun solmusi. Yhdessä vapaudutte. Yhdessä muistatte. Näe se kaikki siunauksena.
Minä: On siis tärkeää katsoa ympärilleni, niin näen itseni vai muutan vain oman mieleni?
Rakkaus: Muuta vain oma mielesi, niin vapautat toiset näennäiset erilliset mielet.
Minä: Tässä kohtaa en ihan tajua...? Eihän erillisiä mieliä voi koskaan vapauttaa, koska ne ovat erillisiä mieliä?!
Rakkaus: Siksi puhunkin muistamisesta. Meidän jokaisen yhteisestä mielestä. Kun ITSE muistat, kaikki muistaa. Tätä ego ei tule koskaan ymmärtämään, koska ego on erillinen mieli. Ehdotankin että luotat Minuun, niin kaikki järjestyy.
Minä: Jos en ikinä tule ymmärtämään, niin miksi ihmeessä tässä sitten edes juttelen sinun kanssasi?
Rakkaus: Älä mene asioiden edelle. Kaikki kyllä selviää sinulle. Muista vain todellisuutesi.
Minä: Ok. Näistä keskusteluista on noussut aikamoisia ajatuksia. Jotkut kyselevät, että mistä nämä tulevat? Enkä oikein tiedä mitä vastaan. Kai se on loppupelissä yksi ja sama mistä nämä tulevat jos sanoma on hyvä ja perustuu Rakkauteen?
Rakkaus: Täällä puhuu oikea mielesi. Kuten on ollut puhetta jo, on ihan sama kuka täällä puhuu. Lopulta se olet vain SINÄ+MINÄ=ME.
Minä: Katsos jäbä osaa matikkaa, mä en osaa...Mitä muutes sanot siihen, että olen ollut koulussa aivan surkimus?
Rakkaus: Ja nyt olet tässä puhumassa minun kanssani? Ja vielä ilman matematiikkaa. Vaihtaisitko yhteytemme kouluissa opettamaan viisauteen?
Minä: No en! Intuitiivinen herkkä puoleni on minun vahvuuteni. Rakkaus koskettaa enemmän kuin analyyttinen kirjaviisaus. Ei harmita yhtään nyt, että olin tumpelo koulussa...
Rakkaus: Ei ole huono asia jos olet hyvä kouluaineissa. Rakkaus ei kaipaa vertailua eikä tuomitsemista. Sinussa on ollut jossain kohtaa myös analyyttinen viisaus. Kohdallasi nyt se vaan on niin, että tulit tänne muistamaan minut ja siksi et valinnut tällä kertaa matematiikkaa etkä luonnontieteitä. Halusi muistaa Rakkaus on niin kova- tässä elämän muodossasi. Oivaltaminen ja muistaminen ei edellytä mitään muodon maailman asiaa. Kaikki tapahtuu mielessä.
Minä: Tajusin sen, että heikko puoleni olisi saattanut Rakastua olemaan paras, vähintäänkin hyvä maallisissa asioissa, mutta koska kirjaviisaudessani on ollut tylsä kohta, olen alkanut etsimään Rakkautta oikein tosissani sisältäni.
Rakkaus: Kuka vaan voi muistaa minut, koska vain. Saat toki ajatella noin niin saat tarkoituksen makua mieleesi.
Minä: Ensin feidasin kirjaviisauden haluni, koska minulla ei ollut kykyä siihen. Sitten feidasin maallisen mammonan ja rahan, koska olen ollut köyhä koko elämäni ja sitten feidasin halun olla missään erityisessä paras, koska haluni kokea absoluuttinen Rakkaus veti niin paljon puoleeni.
Jos minulta kysytään haluatko miljoonan rahaa vai mielenrauhan, niin vastaan mielenrauhan. Se kattaa senkin, että ihmiset hakevat mielenrauhan rahasta ja taloudellisesta varmuudesta. Maalliset rikkaudet eivät tuo mielenrauhaa, mutta sinä Rakkaus tuot sen, kiitos siitä. Mieluummin suora yhteys kuin epäsuora etsintä maailmasta.
Rakkaus: Namaste.
(Tunnin päästä..)
Minä: Namaste vaan kaikille! Holy SHIT! Voi mua luuseria! Olen pelokas, heikko jä pettynyt itseeni!! Taas kohtasin hitauteni ja epävarmuuteni. Kaiken lisäksi uskon kehoon sellaisella voimalla että näistä keskusteluista ei ole ollut mitään hyötyä. + miinus 0. Piste.
Tunti sitten vielä juttelin sun kanssa Rakastavaan henkeen ja nyt koen pettymystä itseeni.
Kävin hammaslääkärissä. Piti olla pieni paikkaus, mutta kuvissa näytti siltä, että mun pitää poistaa 2 vitun hammasta. Viereiset hampaat. Muutama vitun leego ja mä olen aivan paskana!! Jiiha! Voi Jeesuksen perse! Pari hassua leegoa ja hengestä ei tietoakaan. Viuuh, sano mennessään. 10 vuotta iok: ta, Rakkaus vierellä ja leegot jäi suuhun! Haistakaa paska kaikki! Vitutuksen multihuipennus! Kyllä nyt Jumalat kiittää.
Päässäni risteli esim. miten kerkiän töihin ja miten selviän päivästä, joka muutenkin on erikoinen. Halusin miettimisaikaa vaikka hampaat on poistettava kuitenkin. Nyt kaduttaa, että en edes sen vertaa voinut luottaa. Vittu! Hampaissa on ollut on välillä tunnetta ja toisessa on puolikas tekopaikka. Olisi ollut hyvä vaan antaa mennä! Se olisi ollut paras kaikille!
Pari leegoa sinne tänne ja nyt se ois ohi, mutta palasin luuserina himaan. Nyt harmittaa.
Kuitenkin kaikki on edessä. Mieleni ajatteli, että mitä jos se vaikka pysyykin hyvänä tai tulee ihmeparannus? Paskat!!
Mitä haluat sanoa tähän? No ei siitäkään taida olla mitään hyötyä.... Oon mikä oon.... The LOSER. Implanttia suositteli. Hinta 2000 euroa. Ei kiitos. Nyt ois se raha sitten ollut hyvä asia jota hetki sitten vielä pidin toisarvoisena. Ego OLI OIKEASSA! Mitä sanoo hippi?
Rakkaus: No palataanpa takaisin tähän hetkeen. Olet tässä ja nyt ja se sama hetki vain jatkuu jatkumistaan. Olet hengissä ja hengessä. Kehossakin hyvin voiva. Hoitoa on tarjolla heti kun näytät vihreää valoa. Kaikki on siis hyvin. Minä olen kanssasi ohjaamassa sinua juuri nyt. Kaikki tapahtuu juuri oikein. Olet Rakkaus ja teet todellakin kaiken juuri oikein.
Kysyn sinulta kysymyksen: Mistä tiedät mikä sinulle on OIKEASTI parhaaksi? Mistä voit olla varma että teit juuri nyt väärältä näyttävän päätöksen? Yhtä hyvin voisit ajatella, että uskalsit sanoa ei. Uskallat tulla tänne ja tarkastella avoimesti asiaa rauhassa minun kanssani, se vasta onkin rohkeaa. Ehkäpä luotat minuun ja siihen, että kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan. Teit (teimme) nyt tuon näköisen valinnan. Nyt saat hetken miettimis aikaa kunnes tartumme toimeen yhdessä. Kaikki on siis paremmin kuin pelkominäsi uskottelee. Se mitä siellä näyttää tapahtuvan muodon maailmassasi on eri asia kuin se mitä tapahtuu sisälläsi. Sinulle voisin sanoa: "valitse vielä kerran". Saat jatkuvasti mahdollisuuden valita Minut. Se on täydellistä vapautta Rakkaudessa. Täydellistä armoa. Tarvitsit juuri tämän kokemuksen jotta osaisit. Ja sinähän osaat.
Juuri noin ego tekee: se pelottelee ja syyllistää. Tekee kärpäsestä härkäsen. Sait juuri äsken kokemuksen, joka opetti että olen kanssasi. Se että otit iok:n mukaan syyllisyyteesi on vain ajatus. Iok:n merkitys on suuri kohdallasi, koska se on auttanut sinua kuuntelemaan Minua. Tämän kokemuksen tarkoitus on nähdä nämä kaksi ajattelutapaa ja sen miten paljon en eroavat toisistaan. Olet niin Rakas. Kaikki on hyvin ja oikein hyvin onkin.
Minä: No kiitos...nyt tuntuu jo helpommalta. Ja ehkä ihan naurettavaltakin reagoinnilta. Ego kyllä tietää miten minut saa pois suunniltaan. Oma keho on aina ollut minulle tärkeä. Näen sen nyt taas.
Rakkaus: En tarkoita että sinun ei tulisi pitää huolta "ajoneuvostasi" (keho), sen pienen ajan ikuisuuden keskellä, mutta me tulemme vielä siihen että kehon painottaminen vähenee. Olet pienen ajatuksen päässä siitä, että "no hampaitahan ne vain ovat, kiitos että olitte apuna".
Minä: Rakkauden opettajani David Hoffmeister sanoi muistaakseni jossain että "sitä mitä ei ole, sitä ei tarvita". Siitä tulee mieleeni aina hampaat. Liekö hän puhunutkin hampaista...?
Rakkaus: Juuri noin. Jos hampaasi lähtevät, ne tekivät palveluksensa. Et sinä ole ennenkään jäänyt kaipaaman sitä mitä ei enää ole. Voit kiitollisuudella sanoa hampaillesi heipat, koska pitää muistaa että lopulta luovut koko kehostasikin. Ego palkitsee sinut sairaudella ja kuolemalla, mutta minä katson kaikkea Rakkaudella. Minussa saat elämän.
Minä: Kuulostat ihan uskikselta: "Minussa saat elämän".
Rakkaus: Jätä menneisyytesi pois, niin koet sanojen tarkoituksen tässä hetkessä. Se että vertailet ja nostat mielikuvia ei ole sitä mitä on NYT.
Minä: No jos vertailen ja kannan menneisyyttäni, niin sehän on sitten nyt!? Olepas hereillä Rakkaus!
Rakkaus: Minä olen, Me olemme. Ei ole erillistä Rakkautta, vaan sitä sinä todellakin olet. On totta että hyväksyessäsi sen mitä ilmenee on Rakkauden hyväksymää. Muistat Minut paremmin sillä, että et vertaile, sillä vertailu painottaa erillisyyttä ja sen mukana unohdat MINUT sinussa itsessäsi.
Minä: PälätipälätiBläää!
Rakkaus: Tuossa olikin oikeastaan kaikki mitä tämä hetki tarjoaa. PälätipälätiBlää! Voisin antaa sinulle meditaation ja mantran: PälätipälätiBläää.
Minä: Heh. Jos muutes nyt lääkäri kysyis että poistetaanko hampaat ni vastaisin ilolla "Kyllä!" Nyt olet saanut mut Rakkauden tilaasi. Täällä Sinussa on helppo hyväksyä. Nyt muistan mikä on oikeasti tärkeetä! Mä olen vain niin hidas oivaltamaan ja päättämään. Nyt kaikki on hyvin. Kiitos ihana sinä, voi kuinka Rakastankaan sinua Minussa...!....Vai miten päin se menikään...no ihan sama.
Rakkaus: Tapaus hammaslääkäri oli tärkeä roolisuoritus näytelmässäsi jotta muistaist Minut. Nyt huomaat miten tärkeää se oli että "et uskaltanut" ensin vastata että "Kyllä voit poistaa hampaat!"
Mieti tätä kaikkeen muuhunkin elämässäsi kohtaamaasi asiaan. Lopulta Rakkaus voittaa kaiken. Saat aina mahdollisuuden valita uudelleen. Ei ole mitenkään huonoa tehdä "huonoja" valintoja, sillä et voi koskaan tietää mikä on sinulle hyväksi. Muista tämä. Mieti tätä hetki.
Vapautan sinut syyllisyydestä.
Olemme Rakkaus ITSE.
Kiitos että muistit Minut.
Ilman sinua en olisi Rakkaus.
(Sitten otin IOK:n käteeni ja randomilla sivun 493 "Ikuisuuden airueet")
"Tässä maailmassa Jumalan Poika pääsee lähemmäksi itseään pyhässä ihmissuhteessa. Siinä hän alkaa lähestyä sitä varmuutta, joka hänen Isällään on häntä kohtaan. Ja siinä hän löytää tehtävänsä, joka on hänen Isänsä lakien voimaan saattaminen siinäkin, mikä oli jätetty niiden ulkopuolelle, ja sen löytäminen, mikä oli kadoksissa. Ainoastaan ajassa voi jokin olla kadoksissa, eikä se koskaan ole kadoksissa ikuisesti. Näin Jumalan Pojan eri osat vähitellen liittyvät yhteen ajassa ja jokaisen liiton myötä ajan loppuminen tulee lähemmäksi. Jokainen liittymisen ihme on ikuisuuden mahtava airut. Kukaan, jolla on vain yksi yhteinen ja varma päämäärä, ei voi pelätä. Kukaan, jolla on sama päämäärä kuin hänellä, ei voi olla olematta yhtä hänen kanssaan.
Jokainen ikuisuuden airut laulaa synnin ja pelon loppumista. Kukin puhuu ajassa siitä, mikä on kaukana sen tuolla puolen. Kaksi yhdessä korotettua ääntä kutsuu jokaista sydäntä, jotta kaikki sykkisivät yhtenä. Ja tässä yhdessä sydämensykkeessä julistetaan rakkauden yhteisyyttä ja toivotetaan se tervetulleeksi. Rauha olkoon sinun pyhälle ihmissuhteellesi, jolla on valta pitää Jumalan Pojan yhteisyys koossa. Kun annat veljellesi, annat jokaiselle, ja jokainen iloitsee sinun lahjastasi. Älä unohda Häntä, Joka on antanut sinulle ne lahjat, jotka sinä annat edelleen: kun et sitä unohda, tulet muistamaan, Kuka nämä sinulle tarkoitetut lahjat antoi Hänelle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti