Keskustelu Rakkauden kanssa osa 7.

Minä: Huomenta!

Rakkaus: Huomenta!

Minä: Tulin taas tänne vaikka minulla ei ole kielen päällä mitään.

Rakkaus: Täällä on hyvä olla.

Minä: Tarvitseeko kielen päällä olla jotain?

Rakkaus: Ei tietenkään tarvitse. Jos et tartu mihinkään niin se olkoon valintanasi.

Minä: Kuitenkin minusta tuntuu että aina jotain voisi olla mihin tarttua, onko tarttuminen ok?

Rakkaus: Saa olla. Mikään ei häiritse Minua. Minä en ole rakennettu ajatuksista eikä ajasta. Voimme katsella yhdessä niitä liikkeitä täältä Rakkaudesta käsin.

Minä: Miten katselemme niitä?

Rakkaus: Katselemme niitä niin, että muistamme että vain Rakkaus on totta. Ajatuksia tulee ja ajatuksia menee, samoin on tunteiden kanssa. Jokaikinen tunne minkä olet ikinä tuntenut, on mennyt menojaan.

Minä: Miksi?

Rakkaus: Koska ne eivät ole pohjimmiltaan totta. Sinulle ne voivat tuntua todellisilta, mutta täältä katsottuna ne eivät ole ikuisia joten niitä ei voi saada pysymään.

Minä: Eli voiko ajatella että se mikä ei pysy, ei myöskään ole tuomittavaa mitenkään?

Rakkaus: Bingo! Rakkaus vain ON. Minä olen.

Minä: Tarkoittaako se sitten että intiimi ihmisuhdekin on vain Rakkaus, eikä tunteisiin vetoavaa Rakkautta? Rakastuminenhan on mukavaa!

Rakkaus: Rakkaus vain on vaikka se ei olisi tunteisiin vetoavaa. Muistutan sinua siitä, että en minä kiellä tunteiden läsnäoloa. Jos nautit esim. rakastumisen tunteesta, sinä olet täysin vapaa tuntemaan niin. Sekin saa ilmentyä siinä hetkessä. Kysyn sinulta kuitenkin että voitko olla täysin rehellinen siinä että Rakastuminen on aina mukavaa?

Minä: Hmmm...Niinno.
Joskus se on aika psykoosin omainen tila jossa koko loppumaailma supistuu pois siinä hetkessä. Näen vain sen yhden, eli ei varsinaisesti ole mukava tila, vaikka minulla sellainen kiva mielikuva siitä onkin...Hyvä kysymys.

Rakkaus: Kun näet vain yhden ja suljet lopun maailman pois Minulta, se on kokemuksena pois sinulta. En kuitenkaan ole pois silloinkaan, vaikka et näe minua kuin yhdessä ihmisessä. Siinä mielessä antaa Rakastumisen vain tapahtua jos on tapahtuakseen. Olet Minuun yhteydessä silloinkin kun maailma NÄYTTÄÄ supistuvan ympäriltä.

Minä: Eräässä suhteessa näin hänet muissa ihmisissä hetkittäin, mitä siinä sitten oikein tapahtui?

Rakkaus: Muistit hetkittäin Minut. Sinulla oli pieni aavistus siitä, että olemme yhtä Rakkaudessa. Vain ego erillistää.

Minä: Mistä muuten ihastuminen/ rakastuminen tulee? Mitä siinä oikein tapahtuu? (ihanan sokerinen ja syvällinen kysymys;-)

Rakkaus: Sinun määrittelemä rakkaus ei ole totta. Tätä et ehkä halua kuulla, mutta se on egon keksintö. Sinun määrittelemä rakkaus on korvike täydelliselle Jumalan Rakkaudelle. Se ei oikeastaan tule mistään eikä se oikeastaan mene minnekään, mutta jos olet tarkkaavainen kuitenkin niin näyttää tapahtuvan. Tätä rakkautta olette koko ihmiskunnan historian yrittäneet pysäyttää jotenkin. Kun puhutte ikuisesta rakkaudesta, saatatte ajatella jotain tiettyä ja ainoaa oikeaa ihmistä. Etsitte sitä oikeaa kaikkialta, jopa toisista elämistänne. Sen oikean sielunkumppanin etsintään saattaa mennä jopa helposti ihmiselämä.
Nyt saatat oivaltaa, että koska etsintänne ei tuota läheskään aina tuloksia, se on suurta egon huijausta.
Etsit Minua jostain yhdestä tietystä ihmisestä, etkä huomaa että olen sinussa jo. Ego haluaa että etsit Rakkautta loputtomalta tuntuvan ajan,koska silloin minä näytän pysyvän pois. Ego näyttää antavan joskus jollekin pienen tai suuren romanssin, jotta et unohtaisi etsiä lisää.
Teidän pop biisinne, elokuvanne, tarinananne, fantasiat ja unelmat kertovat tästä yhden ihmisen rakastamisen ihanuudesta ja vaikeudesta. Onko todellinen Rakkaus oikeasti vaikeaa?
Jos pysähdyt ajattelemaan sitäkin, että kuinka moni parisuhteesi alkaa sillä ajatuksella että "hän on minun sielunkumppanini, olen löytänyt hänet" mutta jo muutaman vuoden päästä hän onkin vain ihminen jota ehkä jopa vihaat. Kuinka monta kertaa olet unelmoinut uuden sielunkumppanin löytymisestä kun olet vielä vanhassa suhteessa? Ja kuinka monta kertaa olet kuvitellut jo valmiiksi sen millaisen hänen pitäisi olla jotta olisit onnellinen? Katso tätä rehellisesti niin heräät.
Kuinka monta kertaa olet saanut rakastumisen syttymisen jälkeen vain kärsimyksen? Kuinka monta kertaa "tietäisit" että hän olisi sielunkumppanisi, mutta et vain saa häntä? Kuinka monta kertaa lähdet suhteesta kun mielikuvasi hänestä kariutuvat ja yrität etsiä uuden paremman ja itsellesi sopivan?

Minä: En haluisi olla pilkunviilaaja, mutta huomasin puheessasi sanan "rehellinen". Olit juuri edellisessä keskustelussa sanonut itse, että sinussa ei ole rehellisyyttä koska et tarvi sitä? Hah!

Rakkaus: Minä en tarvitse sitä, mutta sinulle siellä ajassa se sana on eduksi tässä vaiheessa.

Minä: Eli tarvitsen kuitenkin rehellisyyttä?

Rakkaus: Työkaluna kyllä, mutta jos muistat minut, et tarvitse koska vain olet! 

Minä: Mutta joo, tuosta rakastumisesta. Aika tyhjentävästi sanoit taas.
Onko olemassa sielunkumppaneita, parisieluja, kaksoisliekkejä ja mitä näitä nyt on?

Rakkaus: Minusta katsottuna ei ole. Ne ovat täältä katsottuna vain teidän itsenne luomia romanttisia nimilappuja sille että tarvitsette vain jonkun tietyn kokemuksen muistaaksenne minut. 
Teillä toki voi olla jokin sisäinen tunne siitä, että juuri hän kuuluu nyt elämääsi, mutta mitenkään erityinen hän ei ole. Rakkaudessa ei ole erityisyyttä. Minä en osoita sormella,valikoi ja määrää että "menepäs sinä hänen luokseen" ja "sinä et taas mene". Katsotte aina vain uskomuksianne, myös parisuhteissa.
Teillä voi olla kokemuksia siitäkin, että kuvittelette löytäneenne jonkin mystisen voimakkaan ihmisen mutta se tunne usein haalistuu ja muuttuu koska itse muututte. Kohtaatte aina vain itsenne. Jos muistat olla Minä, te näette minut jokaisessa ihmisessä, silloin erityisyys katoaa.

Minä: Olet vähän tylsä. Aika moni haluaa uskoa että hänelle on vain ja ainoastaan se yksi ja ainoa.

Rakkaus: Uskomuksenne on teille juuri sitä mitä te niiltä haluatte. Jos haluat totuuden, näet minut kaikessa.

Minä: Olen kuitenkin huomannut että saan aina just oikean ihmisen juuri oikeaan aikaan. Mitä se sitten oikein tarkoittaa?

Rakkaus: Sitä että saat just oikean ihmisen juuri oikeaan aikaan.

Minä: Ai vaikka se olisikin egon luoma suhde?

Rakkaus: Jos heräät omista odotuksistasi, alat nähdä toisin. Jos muistat minut, alat nähdä jokaisen ihmissuhteen mahdollisuutena muistaa minut. Ihmissuhde saa näin uuden tarkoituksen.

Minä: Miten se uusi näkemys sitten tapahtuu?

Rakkaus: Käytännössä sinulle on suureksi hyödyksi se, että ymmärrät että hän on sinun peilisi. Mitä hän näyttää nostavan sinun tietoisuuteesi, on esteenä sille muistamiselle että olemme yksi.
Siinä vaiheessa kun Rakkaus valaisee pimeimmätkin sopukat sinun tajunnassasi, saatat säikähtää ja sanoa "en minä rakastakaan häntä enää". Pistät kannen kiinni ja jatkat matkaa etsien parempaa seuraa joka täyttäisi sinun pinnallisetkin tarpeesi, jotta tuntisit olevasti ehyt.
Tässä vaiheessa et muista että Rakkaus vain jakaa ja laajenee, jos nyt jotain sanaa käytän sitä kuvaamaan. Rakkaus ei voi milloinkaan loppua. Laitat vain luukut kiinni ja jatkat etsimistä. Siitä ego tykkää. Kadonneen Rakkauden etsiminen vol. 10 000 000.

Minä: Mutta eihän kenenkään tarvitse jäädä suhteeseen jossa on esim. väkivaltaa?

Rakkaus: Ei tietenkään. Mikään ei ole pakko. Kaikki asiat  tapahtuvat aina oikeaan aikaan heräämisesi polulla. Tämä väkivaltainen puoliso on kuitenkin siinä hetkessä muistuttamassa sinun esteistäsi nähdä Rakkaus itsessäsi. Tämäkin voi olla hieman haastavaa ymmärtää, mutta se väkivaltainen suhde on todellakin mahdollisuus nähdä Rakkaus itsessä. Minkä uskomuksen pohjalta se näytös tapahtuu? Silloin teissä kummassakin on uskomus siitä, että rakkaus on vihaa ja pelkoa. Tilanne on hyvä mahdollisuus oivaltaa ja muistaa Minut.

Minä: On siis oikein lähteä suhteesta vaikka ei kestäisi nähdä sitä rakkaudettomuutta itsessä?

Rakkaus: Rakkaus antaa kaiken anteeksi. Kun koet että et ole syyllinen tapahtumaan ja näet hänen väkivaltaisesta käyttäytymisestä sen, että se on vain Rakkauden pyyntöä, et vedä enää samankaltaista tilannetta puoleesi. Jos siis todella muistat Minut. 
Romanttisesti alkaneen suhteen jälkeen jos tulee henkistä tai fyysistä väkivaltaa, osoittaa sen, että luomasi rakkauskuva hajosi käsiisi. Minä en hajoa koskaan käsiisi. Minua ei voi pirstaloida. Olen kanssasi silloinkin kun jotain negatiivista liikettä näyttää tapahtuvan valkokankaalla.

Minä: Diippii shittii!
En vain tajua tätä täysin. Miksi joku ihminen resonoi paremmin kuin toinen? Ei mun tarvitse rakastaa jokaista yhtä paljon?

Rakkaus: Vaikka muodon maailmassa Rakkaus näyttää olevankin eri muotoista ja vaikka se näyttääkin siltä että joskus sitä on vähemmän ja joskus enemmän, se ei tarkoita sitä että Minä Olisin vaihtelevuus. On hyödyksi jos ajattelet, että minussa saa tapahtua liikettä.
Tärkeä pointti tässä on se, että erotat minut pelosta ja syyllisyydestä, muuten sinulla menee uskomuksesi aivan sekasin etkä löydä kotiisi (vaikka olet siellä jo). Minä kuitenkin sallin jotta sinä et kokisi erillisyyttä ja huonommuutta. Minä en ole tuomitsemassa mitään.

Minä: Eli suomeksi sama?

Rakkaus: Saat kokea erillistä rakkautta, mutta älä kuvittele olevasi se. Minä olen kanssanne aina. Tapahtui mitä tapahtui. Saat valita rakastaa siellä ajassa jotain toista muotoa enemmän ja toista vähemmän, mutta MUISTA MINUT.

Minä: Minkälainen on sitten hyvä parisuhde?

Rakkaus: Sellainen miltä se milloinkin näyttää, jos muistat minut. On suureksi hyödyksi jos haluat hyvän "uni" kokemuksen, se että teillä on yhteinen päämäärä. Päämääränä muistaa minut. Se auttaa kokemuksena antamaan anteeksi kaikki se mikä itsessä nousee pintaan sekä antaa rohkeutta kohdata kaikki sisältä nousevat varjot. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain omasta itsestä voi antaa varjot Minulle. Ei ole tarkoitus tehdä toisen hahmon työtä erillisyydessä, mutta jos työskentelet itsessäsi, saattaa valkokankaasi kuva muuttua.
Hyvä parisuhde on aina se joka ilmenee, koska niin sen kuuluu opettaa sinua. Tarvitset juuri sen kokemuksen joka sinulle tapahtuu. Mitään ei satu sattumalta kun katsot sitä Minun kanssani.
Tarkoitan tällä asialla sitä, että jos todella haluat nähdä, sitoutuminen on hyvä juttu. Se symbolisoi sitoutumista Rakkauden näkemiseen itsessäsi. Jos pelkäät kohdata varjojasi ja juokset niitä karkuun, niin hetken päästä ihmettelet että varjo kulkikin sinun mukanasi. Varjo ei tee mitään pahaa. Ensin valo paljastaa varjon, sitten se katoaa kun on tarpeeksi valoa. Kun olette valo itse, olette yhtä.

Minä: Nyt avaudun henkilökohtaisesti. Miksi ihmeessä minä en saa parisuhdetta jossa sitoudutaan yhteiseen päämäärään? (jännittää kuulla vastaus...)

Rakkaus: Sinä olet jo sitoutunut yhteiseen päämäärään, Minun kanssani. Olet tarvinnut kokemuksia jotta muistaisit Minut. Olet tarvinnut kokemuksia jotta et lähtisi etsimään Minua erillisyyden maailmasta. Sinulla on paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia siellä ajassa, koska olet halunnut lujasti sitoutua totuuden etsimiselle. Sinulla ei ole mitään hätää. Olet niin Rakas.
Totuuden etsintäsi on tarvinnut sen oivalluksen, että ajan maailman tapahtumat muuttuvat, sillä ne eivät ole tosia. Uppoudut helposti unohduksen syvään maailmaan.
Tarkastele kanssani sitä miksi halusi löytää parisuhde on niin suuri. Tämä symbolisoi vain sitä, että haluat muistaa Minut. Voit kuitenkin muistaa Minut JO TÄSSÄ JA NYT.
Sinulla on kokemuksia siitä että ihastuminen ja Rakastuminen unohduttaa Minut täysin ja kuvittelet että tuo toinen ihminen kehossa pelastaisi sinut pahalta maailmalta.

Minä: Huikean koskettava vastaus, mutta eikö toinen ihminen olekaan pelastajani?

Rakkaus: Tämä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Toinen on pelon näkökulma eli kuvittelet että siinä toisessa ihmisessä on sinun rakkautesi ja alat tavoitella tuota erillistä rakkautta. Toinen on minun näkökulmani, jossa tämä toinen on peilisi ja näyttää sinussa kaiken sen mikä vielä pyytää Rakkautta. Sen lisäksi tämä toinen näyttää sen, että mitä sinä jo muistat itsessäsi eli Minut, Rakkauden.

Minä: Jeah, upeeta, mahtavaa...mutta...Kyllä minä kuitenkin koen suurta tarvetta löytää sen oikean ja saatan mielessäni vielä arpoa että onko hän se vai ei ole?

Rakkaus: Anna tämän tapahtua rauhassa. Minä en katoa silläkään välin mihinkään. Olen tässä sinun kanssasi.

Minä: Eli...?

Rakkaus: Totuuden kannalta on aivan sama mitä ajattelet. Minä kuitenkin olen ja sinä olet Minä.
Vaikka liike valkokankaalla näyttää tapahtuvan, ei itse elokuva ole mitenkään tosi. Olen kuitenkin tässä muistuttamassa Minusta sinulle jotta voisimme olla SE.
Sinulla on lupa tuntea, ihastua ja Rakastua. Muista vain se, että kun tämä liike muuttuu tai katoaa, Minä en katoa. Sinulla on mahdollisuus muistaa Minut vaikka "se oikea" ei olisi kohdallasi valkokankaalla.

Minä: Tahdon kokea tunteellisuutta! En tahdo noin tunteettomaksi kuin sinä olet!

Rakkaus: Juuri tuon takia oletkin keskustelemassa kanssani. Pohjimmiltaan olet jo oivaltanut että ohimenevät tunteet ovat kuin poutapilviä taivaalla. Ne tulevat ja menevät sekä muuttavat vain muotoaan. Välillä näyttää siltä, että niitä pilviä ei ole olemassakaan. Siinä on vertauskuva Rakkaudestasi sekä tunteistasi. Nyt vaadit saada kokea tunteellisuutta. Toki saat kokea ja saat vaatia. Silti Minä olen.
Jos etsit poutapilvistä Rakkautta, tulet tänne takaisin kysymyään, "Mitä on todellinen Rakkaus?". Egosi näkee tämän tunteettomana, vaikka juuri Minä on se joka sallii tämänkin näkyä. Sallin jopa tunteettomuudenkin. Rakkaus "voittaa" kaiken.

Minä: Hmmm, totta. Kiitos että olet.

Rakkaus: Kiitos että olet. Sinua voi lohduttaa ajatus että en ole mitään ilman sinua vaikka todellisuudessa sinä olet Rakkaus Itse.

Minä: Häh, nyt en tajunnut...luotan kuitenkin että tuo mitä sanot on oikein.
Taas tää jutustelu meni parisuhteisiin. Kertooko se sen, että tarvitsen vielä anteeksiannon läksyjä asian tiimoilta?

Rakkaus: Pohjimmiltaan Minä en kerro sinulle sitä mitä sinun tulee oppia ajassa ajasta. Minä olen ikuisuudesta. Autan kuitenkin sinua matkallasi. Sinä luot esteesi rakkauden edessä itse. Valitse vain aina Rakkaus ja Anteeksianto niin kaikki selviää sinulle. Anteeksiantamattomuus tarkoittaa vain sitä, että et halua kohdata todellista itseäsi eli Rakkautta.

Minä: Eli pelkään Rakkautta?

Rakkaus: Et pelkäisi Rakkautta jos muistaisit olla Rakkaus Itse. Siellä ajassa kuitenkin pelkäät koska näet Rakkaudettomuutta erillisyydessä ja kuvittelet Minun olevan jotain muuta kuin todellisuudessa olen. Sekoitat oman luomasi rakkauden todelliseen Rakkauteen. Jos vien hieman pidemmälle, niin pelkäät Rakkauden suuruutta. Pelkäät myös että et enää pääse tänne takaisin sekä sitä että sinut tuomitaan siitä, että olet ollut erillisyydessä Jumalasta.
Pelolla on monet kasvot, mutta Rakkaudella vain yhdet. 
Pelkäät kuvitelmiasi. Minä en ole pelko. 
Olen Rakkaus ja sinä olet Minä.

Minä: Tyhjentävää.

Rakkaus: Puhun "tasollasi", siksi nämä tekstit.

Minä: Eli siksi on erilaisia henkisiä suuntauksia. Puhutko sinä erilailla eri ihmisille? Sehän on ristiriidassa sen kanssa että olet yksi Totuus?!

Rakkaus: Herran temppeliin on monia teitä. Olet saattanut kuulla sanottavan että jokainen polku vie takaisin Jumalan luokse. On kuitenkin huomioitavaa se, että siellä ajassa joku voi olla kiertotie, tai siltä se ainakin tuntuu teistä. Minä kuitenkin tiedän että olemme JOKAINEN täällä jo nyt. Nyt vain muistelet sitä mitä kaikkea näytti tapahtuvan ajassa.
Tärkeää on se, että keskityt vain löytämään Minut itsestäsi etkä vertaile muiden erillisten hahmojen polkuja omaasi. Tiedä ja salli monimuotoisuus koska se ei ole totta Minussa. Kaikki tapahtuu aina juuri oikeaan aikaan ja muista että JOKAINEN ihminen on pelastunut jo NYT!

Minä: Nyt juttelen erään ihmisen kanssa hullaantumisesta ja toisen ihmisen hehkuttamisesta, jotta tämä toinen saadaan kiinnostumaan itsestä. Mitä sanot siihen?

Rakkaus:  Tarvitseeko Minun mielistellä sinua jotta hullaantuisit minusta? Rakkaus vain ON. Minusta puuttuu pelaaminen ja vaihtokaupat. Siellä ajan maailmassa vallitsee uhrautumisen uskomus. Siellä koette, että Rakkautta ansaitaaksesi täytyy tehdä jotain merkittävää toisen eteen, jotta tuntisit itsesi riittäväksi. Onko se todellista Rakkautta? Mieti sitä hetki.

Aina kun koet että sinua ei huomata tai rakasteta, uskot erillisyyteen, jossa on vähemmän tai enemmän. Ego tarjoilee ahnaasti rakkautta joka on korvike Minulle.
Voit toki muistella minua katsoessasi ihastustasi. Voit tuntea hullaantumista ja seksuaalista vetovoimaa, se kaikki SAA ilmentyä siellä ajassa, mutta muista, että Minä en ole yksittäinen asia sulkemalla loppuja asioita pois. Voit katsoa minua Rakkauden kautta ja sallivuus ja rehti tietoinen eläminen saa ilmentyä. Mitään ei tarvitse sulkea pois MINUSSA.

Minä: Okei. Kiitos. Nyt pidän tauon, katsotaan löytyykö vielä kysymyksiä vai jäänkö ikuiseen Rakkauteen.

Rakkaus: Unohda tuo että olisit jotenkin erillinen siellä ja vasta täällä olisit ikuinen Rakkaus. Olet sitä jo nyt vaikka et muistaisi.  Vaikka sanotaan että ego on se joka kyselee. Kaikki tämä saa ilmetä täällä ikuisuuden keskellä. Olet täysin turvassa juuri nyt. Tässä ja NYT. Olen Rakkaus, me olemme Rakkaus.

Minä: Aaa..nii just, taas sen muistan, ehkä kohta en. "Ehkä otin, ehkä en!" -Matti Nykänen

Rakkaus: Matti ja sinä olette Minussa ikuisesti, siitäkin huolimatta otitteko vai ette.

Minä: Haha <3 Tähän on hyvä lopettaa..ja juu, ennenkö viisastelet että mikään ei lopu. Minusta se vain tuntuu täällä ajassa. Namaste Motherfucker!

Rakkaus: Hyvä, älä jätä huumorintajuasi, se on sinulle tärkeä työkalu matkallasi.

Minä: Osoittaahan nämäkin keskustelut sen, että omaan erittäin huonon huumorintajun! Jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän muistan sinut, sitä helpompi on nauraa..Johtuuko se siitä, että jollakin tasolla muistan että tämä näytös ei ole todellinen?

Rakkaus: Rakkauden muistaminen pistää nauramaan. Et ota silloin itseäsi niin vakavasti.

Minä: Kiitos että olet siinä aina. Loputtoman Rakastava. 
Olen onnellinen näistä keskusteluista. On loppupelissä aivan sama mikä siellä vastaa minulle, kunhan se vastaa Rakkaudella. Se auttaa minua muistamaan kuka todella olen.

Rakkaus: Minä olen tässä aina, en ole koskaan unohtanut sinua. Kiitos että kysyt muistaaksesi Minut.