sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Keskustelu Rakkauden kanssa osa 5.





Minä: Hei Rakkaus, sä olet saanut paljon palautteita! Tsekkaappa nää:

"Uuh", 
"Aina vaan paranee. 😊 Kiitos... Huh.",
"Ah. Hitto😀mieli tyhjeni tästä kattavasta keskustelusta, kiitos❤️ "

"Rakkaus" <3
"Olis nimittäin kiva saada juttuseuraksi tuo Jaken tavoittama Rakkaus."
"Tästä tuli niin hyvä mieli!"
" Rakkaus puhuu!"
 "Kuulostaa siltä että Walschin juttelut vetää vertoja näille blogikirjoituksille. Jatka ihmeessä!"
" Jos luotat minuun ensin, luotat ihmiseen. Mutta jos luotat ensin ihmiseen, unohdat minut. Huhhuh mikä sanoma❤️❤️ Vaatimattoman kaunis, kiitos"
  "Ennen ku laitoit näitä tänne niin heräsin yks yö keskellä yötä ja mielessä vain sun nimi 😊 olikohan tää se mikä mun piti lukea sinun kauttasi. 😊❤️"
 "Ihana Rakkaus Kun luen keskustelujanne, tuntuu kuin itse keskustelisin Rakkauden kanssa ja niinhän me keskustelemmekin😂 



Minä: Tässä oli siis pieni osa palautteista. 
Mitäs sanoo itse Rakkaus, miltä nyt tuntuu??

Rakkaus: Sinusta kyllä tuntuu hyvältä ja yhdyt toki ilooni, koska minä olen 100 % ilo. Saitte "yhdessä" muiston minusta. Joten olemme yhtä tässä ja nyt.

Minä: What? Mitä toi nyt tarkoitti? Hä? Sun kuuluu olla onnellinen ja otettu! Ihme hippi!

Rakkaus: On ihanaa että ihmiset muistivat minut itsessään. Rakkaus on. Siellä ajassa hetkittäin tulee "elämän" kalvoon pieni reikä, josta totuuden valo tulee "sisään". On mahtavaa muistaa Rakkaus. Minä olen jokaisessa, joka hetki ja haluan toki, että muistat minut joka hetki. Se on näiden keskusteluiden tarkoitus.

Minä: Jos sinusta ei tunnu hyvältä noi palautteet, niin minusta kyllä tuntuu hyvältä....Oot tylsä! Etkä ole edes kohtelias! Jokainen odottaa nyt sinun kädentaputuksia ja kehuja minulle ja meille!

Rakkaus: Minä olen todellakin "tylsä" kaikelle sille mikä tulee ja menee koska minä olen. Sitten kun ohitat tylsyyden ja odotuksen ajatukset, sinä halaat minua ja muutut Rakkauden valtamereksi, jossa yksikään aalto ja tippa ei ole erillinen. Erillisiä selkään taputuksia ei tarvita, mutta toki ne saa ilmentyä Minussa.

Minä: Eikö tuo "palautetippa" ole itsessään jo valtameri? Mikäs Rakkaus tuo tommoinen on jos et edes kiitä minua...

Rakkaus: Hyvä kysymys. Voit nähdä tipassa valtameren, mutta se tarkoittaa sitä, että menneisyyttä ja tulevaisuutta ei siinä katseessa ole. Et siis vertaile merta järveen tai lammikkoon. Vaan jokainen on siinä hetkessä tarpeeksi. Sinä olet se. Näet hiekanjyvässä maailmankaikkeuden.
Ego on se joka odottaa tulevaisuudelta kiitosta ja selkääntaputusta. Minä olen SE.

Minä: Ai se? Mikä ihmeen se? Sun kuului sanoa "Minä olen tämä".

Rakkaus: Koet nyt hieman eriarvoisuutta ja se on ihan ok. Se saa ilmentyä. Minä Rakkaus en ole mitään mitä sinä ajattelet minun olevan. Olen kaikenkattava. On kovin suureksi hyödyksi osata erottaa egon mielikuvitus todellisesta ja täydellisestä Rakkaudesta. Sinulle siitä on kovin paljon hyötyä, mikäli edelleen haluat valita minut kärsimyksen sijaan?

Minä: Eihän minun tarvitse valita sinua jos JO OLET?

Rakkaus: Hienoa. Alat päästä jyvälle. Jyvässä näet maailmankaikkeuden.

Minä: Eli?

Rakkaus: Et todella näe fyysisillä silmilläsi muuta kuin muotoja, mutta kun minä puhun, et enää erillistä tai tuomitse. Jäljelle jää vain KAIKKI Rakkaus, täydellisyys.

Minä: Juu u. Lopetetaan tämä Jeesustelu ja puhutaan vaikka seksistä? ;-)



Rakkaus: Puhu sinä. Huomaan sanoissasi jo pienen innostumisen.

Minä: Erillistit juuri meidät, onneksi olkoon Herra Rakkaus! Haha!

Rakkaus: Sinulla on oma näkemys siitä mitä seksi on, koska puhut menneisyyden pohjalta. Olet oikeassa mitä sanot, mutta totuuden kautta katsottuna se saattaa olla hieman kärsimystä aiheuttavaa. Täältä katsottuna seksistäkään ei tarvitse kirjoittaa romaania, koska se vain on.

Minä: Taisit hypätä juuri tänne egolaan, senkin seksiguru! Kaikki vain on? Tylsää! Ei ole!

Rakkaus: Minä olen luonasi aina.

Minä: Nyt vihdoinkin asiaan! Mitä seksi on?

Rakkaus: Muisto minusta.

Minä: Äh, tylsä vastaus...

Rakkaus: Olet saattanut liittää seksiin paljon mielikuvia, odotuksia, pelkoja...se on ihmiselle herkkältä tuntuvaa aluetta. Seksi on hyvä tapa kohdata itsensä, mutta itsessään se kestää ajassa vain hetken. Seksi voi olla hyvä peili, mutta ei koko totuus loputtomasti.

Minä: "Kohdata itsensä". En minä puhu nyt mistään itsetyydytyksestä, senkin Seksuaaliekspertti Pasanen!

Rakkaus: Puhut juuri, sinähän sen juuri sanoit. En minä olisi moista keksinyt.

Minä: Haha, olet hahaa ukko! Huomaan, että nyt on arka aihe rakkaudellekin, koska tämä keskustelu ei etene..Kerro nyt vaikka että mikä ja mitä on hyvä seksi?



Rakkaus: Siellä ajassa sinä itse määrität erilliselle itsellesi sen, että mitä tai mikä on hyvä seksi. Minun näkökulmastani se on sinulle erilliselle mielelle hyvä tapa muistaa minut. Se tarkoittaa silloin että olet läsnä Rakkaudelle. Seksi on minun näkökulmastani katsottuna kuitenkin vain hetken kestävää ja monille pelkkä tarpeeseen ja haluun liittyvä asia. Seksikin on kuitenkin ihan tuomitsematonta, ihan kuin syöminen tai nukkuminenkin. Egopelko käyttää monia asioita hyödykseen, koska hän on ne itse keksinytkin. Voit katsoa seksiäkin joko Rakkauden tai pelon näkökulmasta. Jos katsot minun näkökulmastani, niin huomaat sen olevan vain tapahtuma jossa muistat minut. Kaunis kokemus.

Minä: Haha! Jos olet seksissä mukana, niin onko se silloin kimppakivaa? Kolmen tai useamman kimppa?

Rakkaus: Jos ajattelet niin. Minussa se kaikki muuttuu yhdeksi.

Minä: Eli silloin se on itsetyydytystä? Haha!

Rakkaus: Olet vitsikkäällä päällä tänään. Taisit nukkua hyvin? Sinulla menee nyt tasot sekaisin, poju! Minä en ole keho, mutta ilmenen kehossa.

Minä: Kyllä nukuin hyvin toki,  mutta parhaat läpät tulee silloin kun olen väsynyt!

Rakkaus: Jessus!

Minä: Tarkoitit kai Jeesus?

Rakkaus: Sama asia, eri muoto.

Minä: No voi Jeesus sun kanssasi!

Rakkaus: Ego näyttää käyttävän rahaa, valtaa ja seksiä välineenä sinun silmiesi ja kätesi kautta. Minä näen asiat erilailla. Sinullakin on seksissä kokemuksia jolloin kehosi katoaa. Se ei ole valaistuminen (koska se ei ole pysyvä tila), mutta se on kaunis muisto minusta.

Minä: Mitäs se sellainen seksi on jossa keho katoaa??!! Sehän kuuluu tuntua kehossa ja on täysin kehon juttu? Mielihyvää...nam!

Rakkaus: No ni. Vastasit juuri omaan kysymykseesi.

Minä: Enkö ole tässä koko ajan vastannut omiin kysymyksiini. Taidan olla siis hullu?

Rakkaus: Taisit juoda vain liikaa kahvia.Vitsivitsi.
Hullu kyllä olet siinä mielessä, kun rakensit Jumalan Rakkauden tilalle niin pieniä nautintoja kuten esim. syöminen ja seksin harrastaminen. Niissä itsessään ei ole mitään pahaa tai piiloteltavaa. Eikä niitä tarvitse tukahduttaa kuten jotkut hengelliset ja henkiset ihmiset tekevät. Yritän vain saada sinut ymmärtämään sen, että ne tapahtumat siellä ajassa ovat vain muistoja minusta. Täällä absoluuttisessa mikään ei ala eikä lopu. Rakkaus ei ole niin pientä kuin kuvittelet.
Jos ajattelet sitä kärsimyksen ja epäonnistumisen määrää mikä liittyy jo pelkästään seksuaalisuuteen niin heräät varmasti. Jos katsot kokonaisvaltaisesti ja rehellisesti sitä pelon määrää joka niihin liittyy, heräät varmasti! Esim . Raiskaukset, puutteen tilat, hylätyksi tulemisen tilat, hyväksi käyttö, insesti, henkinen vallankäyttö, pirstaloituneet mielihyvän tarpeet, kyltymätön ja pakonomainen haluaminen, kieltäminen, tukahduttaminen, seksin odottaminen, fantasiat, kuvitelmat, sukupuolitaudit, epätoivotut raskaudet (lapsi haluaa tulla), pettäminen....jne.  
Annatte syyn itsellenne lopettaa intiimi ihmisuhde heti kun seksi loppuu. Liitätte todellisen Rakkaudenkin seksiin ja jos sitä ei ole niin Rakkaus loppuu, hassua eikö vain? Rakkaus ei lopu koskaan.  Voitte käyttää seksiä Jumalana, voitte pyörittää sillä bisneksiä ja myydä vaikka taidetta. Kuvitelmissa olette seksin orjia ja näin siitä on tullut rumalta näyttävää. Mielessänne, joka ulkoistetaan muodon maailmaan.

Minä: Siis mitä tahdot nyt sanoa?

Rakkaus: Jos katsot seksiä pelon kautta, se saa minut unohduksiin. Jos katsot seksiä minun kauttani, se näyttää vaikka seuraavanlaiselta: Seksi vain ON.

Minä: Tylsää! En mä tahdo että seksi vain ON. Missä se nyt on? En koe sitä....;-) Blääh!

Rakkaus: Siellä ajassa seksi kyllä ilmenee sitten kun on tarkoitettu niin, mutta voit valita AINA minut tässä ja nyt. Sinun ei tarvitse odottaa minua vasta sitten, kun olet vällyjen välissä hikoillut tunnin ja saat kovasti odotetun orgasmin.

Minä: Jee, MINÄ SAIN  Rakkauden sanomaan ORGASMI! Vai tarkoititko kentien ORGANISMI? Hahaa ukko! Seksiukko!

Rakkaus: Huomaatko miten seksistä puhuminen sytyttää sinut?

Minä: Huomaan ku ensin sanoit.

Rakkaus:Teillä ihmisillä siellä ajassa on paljon asioita jotka nostavat muodot Jumalan/Rakkauden yläpuolelle mielessänne. Todellisuudessa se on mahdotonta. Minä olen valintananne joka ainut hetki-ajassakin.

Minä: Puhu lisää seksistä, on hauskaa kun Rakkaus (seksiukko) puhuu seksistä!

Rakkaus: Sinä olet etsinyt minua monista erillisistä asioista, mutta jatkuvaan muistamiseen ei tarvita mitään erillisiä tekoja. Ajattele seksi rituaalina minun muistamiselle, siitä on sinulle hyötyä. Tämä keskustelukin on rituaali minun muistamiselle. Minä todellakin olen ikuisesti sinun. Sinun tarvitsee vain muistaa minut, jotta me olemme se. 

Minä: Kerro miten se se se se ssssssseksi käytännössä tapahtuu?

Rakkaus: Rauhoitu poitsu. Jätä odotukset pois, et tarvitse niitä. Jätä menneisyys pois, et tarvitse sitä. Yhdy Rakkauteen olemalla läsnä siinä hetkessä. Anna Rakastelun viedä itse sitä tilannetta. Älä anna pelon ja epävarmuuden syödä sinua. Pohjimmiltaan kyse on antautumisesta eikä suorittamisesta. Seuraa tuntemuksia ja anna ne minulle. Jos mieleesi nousee jokin vanha trauma, niin anna se minulle. Jos kehosi valtaa energia ryöppy, niin anna sekin minulle. Älä kontrolloi miten sen kuuluisi mennä, äläkä odota orgasmia tai mitään muutakaan tiettyä odotukseen ja tulevaisuuteen  perustuvaa asiaa. Tulevaisuus ei kuulu tähän hetkeen. Anna sen toisen olla Rakkaus, salli se. Te ette ole keho. Teillä on vain kokemus siitä. Anna Minun johdattaa se tilanne.
Jos kuitenkin "sorrut" joihinkin noista edellämainituista asioista, sen kuuluu tapahtua juuri siinä hetkessä ja se on oikein. Mitään väärää ei voi koskaan tapahtua. Rakastelu on kuin meditaatio. Se tuntuu aina erilaiselta kokemukselta, koska hengailet vain ajatustesi ja tunteidesi kanssa. Homman tärkein opetus on se, että tapahtui mitä tahansa tai jäi tapahtumatta, olen kanssasi, olen kanssanne. Minä olen Rakkaasi silmissä, katso niitä. Katso syvälle. Minä olen siinä.
Rakastelu(kin) on yhtymistä Jumalan kanssa ja siinä hetkessä ikuisuus voi näyttäytyä. Muista kuitenkin, että se kaikki on ohimenevää, eikä siten ole verrattavissa Jumalan ikuiseen Rakkauteen. Minä en ole minkäänlainen muoto, vaan sisältö. Rakkautta me todellakin olemme, joka ikuinen Jumalan hetki. Saat siis kokemuksen minusta kun heittäydyt virtaan.
Rakastelu on hyvä anteeksiannon paikka, sillä monesti läheisyys pelottaa sinua, koska ego tahtoo että se pelottaa. Egoa pelottaa antaa itsensä pyhälle hetkelle. Sisältäsi saattaa nousta jotain uutta ja arvaamatonta. Anna ne Minulle.
Ole tietoinen siitä, että ego ujuttaa mielellään itsensä intiimeihin ihmisuhteisiin, koska niissä on hänelle vaara sinun yhtyä minuun. Ego erillistää kaiken ja kaikessa, minä taas yhdistän. Tämä kaikki -näyttää-  vain tapahtuvan. Todellisuudessa voit vain rentoutua. Kaikki näytelmä totuudessa on jo ohi. Nyt vain muistelet tätä kaikkea. Aina on hyvin vaikkei tuntuisi olevan.

Minä: No nyt! Helppoa sinun suustasi. Helppo sun on Rakastella kun olet tuollainen GiGolo, joka rakastelee jokaisen kanssa ja jatkuvasti. Tykkäät siis kimppakivasta?

Rakkaus: Kyllä. Rakastelen jokaisen kanssa, ikuisesti. KOKO ajan ja täydesti. Me olemme Rakkaus itse. Sinä palaat kotiisi kimpassa.

Minä: Kimpassa pimpassa? Tyydytät siis jokaisen, olen vähän kade...

Rakkaus: Katso, kade ja fantasiasi tuli väliin ajatuksena. Todellisuudessa et voi mitään sille että olemme yhtä, ikuisesti.

Minä: Onko se niin, että kun seksin seurauksena syntyy lapsi, niin se kuuluu egon suunnitelmaan? Ensin yhdestä tulee kaksi ja kahdesta syntyy kolme ja siitä jatkuvuus (= erillisyys). Mieti nyt sanojasi tarkkaan, sillä nyt minä voin saada tästä paskaa niskaan...Helppo on sieltä Rakkaudesta huudella!

Rakkaus: Vain erillinen voi kokea saavansa paskaa niskaan toiselta erilliseltä keholta. Se ei koskaan ole totta. Siinä vain uskomukset taistelevat keskenään.

Kyse on aina siitä, että  valitsetko katsoa Rakkauden vai pelon silmien läpi?
Muodon maailmassa kaikki pirstaloituu kuten esim. erilliset kehot. Olen puhunut sinulle tästä monesti. Pohjimmiltaan syyllisyys ja pelko NÄYTTÄÄ ohjaavan maailmaanne. Kehoissa ikäänkuin näkyy karmallinen jatkuvuus. Egossa on karma. Karma on egon keksintö. Lue; menneisyys= edelliset elämät, Syntymä= tuleva elämä.


Minä: Siis...?? Nyt on isot teemat menossa..kerro lisää...

Rakkaus: Maailmassanne näyttää pyörivän uskomus, että erillisyys on maailman tärkein asia. Jumaloitte uutta syntymää vaikka tämä tulisi itkun ja kärsimyksen kanssa. Kyse on karman kerästä. Se kerä vain pyörii ikuisuuden keskellä. Anna se anteeksi, sitä ei koskaan tapahtunut (minussa).
Kehollinen jatkuvuus kuuluu toki tapahtua, vaikka sisänsä se ei erillisenä unena ole totuus.
Rakkauden näkökulmasta lapsi tulee tänne löytämään/muistamaan MINUT. Egon näkökulmasta lapsi tulee tänne jatkamaan sukua ja perisyntiä-projisointi. 

Ajattele tätä tarkasti: Ensin lapsi tehdään ja se on useinmiten hauskaa. Huuman kaltaisessa tilassa halu vie lapsen aluille. Sitten lapsi näyttää syntyvän ajan maailmaan. Ympäröivät ihmiset ihannoivat ja ovat onnellisia uuden muodon syntymisestä. Lapsi haluaa tulla, koska uskoo erilliseen maailmaan. Ego haluaa omistaa erillisen kehon. Tämän jälkeen kehoa aletaan ajan maailmassa projisoida. Sen tekee itse kehon "omistaja" mutta ne monet näennäiset ulkopuolella elävät kehot. Keho opetetaan ihmisten tavoille. Miljoonat säännöt ja maan kansalaisten fyysiset lait pitävät kehon asioissa ja rajoituksissa.
Kun tämä herttainen keho kasvaa, saattaa tämä saada vastustusta samoilta ihmisiltä, jotka olivat hetki sitten onnittelemassa uutta syntymää.
Tämä ihana pieni vauva voi muutaman vuoden kuluttua olla pahamainen diktaattori tai koulusurmaaja. Koulukiusaajat ja pientä kiusaa tekevät kunnon kansalaiset ovat kaikki olleet vauvoja joita jokainen näytti rakastavan. Keho pelkää ja puolustelee pientä itseään. Keho aloittaa uusia sotia, haluaa valtaa, kunniaa ja erillisyyttä kaikin mahdollisin keinoin. Keho keksii uusia keksintöjä. Keho tuomitsee ja haluaa ottaa elämänsä omiin käsiinsä. Samalla hetkellä kun uusi keho näyttää syntyvän, jo se samalla kolikon kääntöpuolen kaltaisesti kuopataan hautaan kasvamaan horsmaa. Kehon tarkoitus on nähdä toiset syyllisinä omasta pelosta ja epävarmuudestasi. Ego uskoo erillisyyteen ja pelkoon. Antaa vain sen verran mielihyvää, että jatkat tätä näytöstä ikuisuudelta tuntuvan ajan.
 Ja taas syntyy uusi elämä. Kun uusi elämä näyttää syntyvän, vanha tarina kuolee. Vuosi tuhansia tätä samaa kiertokulkua ilman heräämistä. Ego ei halua nähdä tätä päätöntä menoa, vaan se pitää sitä normaalina. Ego ei kyseenalaista eikä näe kokonaisvaltaisesti tätä ihmispeliä.

Minä: Haluatko siis sanoa että Vauvan syntymä ei olekaan niin kaunis asia? Nyt menetän monta naispuolista lukijaa!! Sun vika.

Rakkaus: Juuri näin ego toimii. Se ajattelee itsensä erillisenä. Hakee suosiota, lukijoita ja syyllisen. Sinä et menetä mitään erillisiä lukijoita, koska olemme yhdessä Rakkaus. Minussa ei menetetä mitään. Vain sinä saatat kokea erillisyyden unessasi niin.

Minä: No saisinko nyt sen vastauksen kysymykseeni?

Rakkaus: Kerroin tuon edellisen sen takia, että muistaisit minut siellä mitä ei todellisuudessa edes tapahtunut. Mutta se mikä erillisyydessä NÄYTTÄÄ tapahtuvan, on juuri tuon näköistä jota pelko ohjailee. Rakkauden ja anteeksiannon näkökulmassa lapsi tulee tänne muistamaan minut eli Rakkauden ja sinä olet se lapsi. Muita täällä ei todellisuudessa edes ole. Kun annat unellesi anteeksi, sinä "tuot" jokaisen erilliseltä näyttävän lapsen takaisin minuun ja näytös päättyy ja vain Rakkaus jää. Siellä ajassa näyttää siltä, että tämä karmankierre jatkuu ja jatkuu, mutta siinä hetkessä kun heräät, kaikki on jo ohi. Näet vain unta erillisyydestä.
Jos kohtaat vauvan, lapsen, aikuisen tai vanhuksen. Siinä on Rakkaus. Hetken näyttää kestävän uni mutta voit rentoutua. Tämä kaikki on jo ohi.

Minä: Diippiä. Siksikö minä en itse halua lapsia, mutta olen oppinut rakastamaan niitä?

Rakkaus: Olet kotona minussa siinä vaiheessa kun kysymykselläsi ei ole enää mitään väliä. Olet alkanut muistamaan minua, hetkittäin. Muodon tasolla ei ole väliä syntyykö lapsi vai ei, sillä kaikella on tarkoituksensa. Rakkauden muiston tarkoitus ja pääosan esittäjä olet sinä. Niin juuri sinä (minä).
On totta, että kun kehoon samaistuminen vähenee, saattaa pakonomainen lasten tekeminen vähentyä, MUTTA tämä ei kaipaa tuomitsemista. Lapset tulevat tänne pelastaaksesi sinut. Ne ovat sinun peilisi ja gurusi hetken aikaa. Lapset ovat minun lapsiani Rakkaudessa. Erillisyydessä ne vievät sinut takaisin kotiin. Käytännössä lapset näyttävät uskomuksesi. Ne näyttävät joka hetki sen mitä sinä kuvittelet olevasi. Tulkaa lastenne kaltaisiksi tarkoittaa sitä, että olette hetken rehellisiä tunteille ja elämälle. Lapsi näyttää sinulle sen, että kaikki tunteet saavat tulla valoon anteeksiannettaviksi. Ole lapsellesi Rakkaus. Annat kuitenkin helpommin anteeksi vauvalle, kuin keski ikäiselle kaljamahaiselle juopolle, joka tönii mummoja kauppajonossa. Näin unohdus toimii."Juoppo" on sama viaton vauva. Jokainen on aina viaton Rakkaudessa. Älä anna egon uunottaa sinua. Egossa on aina ristiriita, johon et osaa vastata johdonmukaisesti. Minussa on kaikkeen sama vastaus. Minä olen Rakkaus.
Tehtäväsi ei ole tietää mikä on kenellekin oikein. 
Voit vain luottaa, että kaikki on Minun käsissäni.

Minä: WOHHH! Taas minut valtaa Rakkaus. Rauhan tunne.

Rakkaus: Minä en valtaa ketään, vaan sinä muistat minut, joka Minä vain olen. Rauhan tunne on kuitenkin sopiva sana minulle. Ego haluaa actionia, mellakkaa ja monimutkaisuutta jotta et muistaisi. Rauhan tilasta muistat minut. Kaikki on hyvin juuri nyt. Muistutan vielä siitä, että minä OLEN vaikka elämässäsi olisikin actionia, mellakkaa ja monimutkaisuutta, sillä minä en ole rakennettu ajasta vaan Rakkaudesta. Ikuisuudesta. 
Sitä sinä todellakin olet. Olet Rakkaus ITSE.

Minä: Näiden keskustelujen aikana ja jälkeen minulla on ollut kummallinen ja syvä olo. En ole kokenut mistään muusta tällaista, joten mitä sanot siitä?

Rakkaus: Kaikki mikä menee ohi ei ole pysyvää ja minä olen pysyvä. Sallin sinun nauttivan kokemuksistasi. Saman voit saada lasillisesta punaviiniä, mutta kuten olet jo havainnut, se on ohimenevää. Missään ei ole minusta katsottuna syntiä.
Olen kanssasi aina. Olen sinussa silloinkin kun juot lasillisen tai pari.

Minä: Eli saan juoda punkkua, rakastella ja tuntea jos vaikka minkälaisia tunteita?

Rakkaus: Jos se on valintanasi. Rakkaus sallii kaiken, koska Rakkaus antaa anteeksi sen mitä ei todellisuudessa tapahtunut. Vain ego tuomitsee ja haluaa löytää oman pienen totuutensa. Rakkaus voittaa koska Rakkaus hyväksyy. Hyväksyy jopa senkin, ettet hyväksy. Nyt tiedät Rakkauden voiman. Se ylittää kaiken. Sinä olet se.

Minä: Nyt on pakko lopettaa. Kiitos ja kumarrus. Ihanaa ja mahtavaa että olet!

Rakkaus: Ihanaa että olet minussa. Vain Rakkaus jää. Sinun syntymäoikeutesi on kulkea turvallisuudessa ja jäädä ikuisuuteen. Mitään muuta ei illuusioista huolimatta ole kuin RAKKAUS.

Minä: Olee olee!!!!!!




Nämä keskustelut ovat saaneet minut jotenkin herkkään tilaan..tai en mä tiedä, mutta jokin ihmeellinen rauha jossain tuntuu vahvistuvan? (mielikuvitusta?) 
En tahtoisi sitä edes kertoa kun edes voi. Mutta suuntaa antavasti ehkä. Minä en kuitenkaan ole muuttunut mitenkään Jakena. Jotain jossain on ehkä vahvistunut. Onkohan se juuri se muistaminen rakkaudesta? Luulen, että näiden keskusteluiden tarkoitus on muistaa se, että olen viaton ja täydellinen yhteisessä Rakkauden mielessä.
Eilen käydessäni iltalenkillä, luurit korvilla, minua yhdessä mäessä kohtasi nuori iskä ja pieni lapsi stiigalla laskettelemassa. He yhdessä vetivät stiigaa mäen päälle ja yhdessä laskivat alas. Samalla sisällä hulvahti Rakkaus. Ensin egoni saneli "Haluisit olla tuo iskä, mutta sinä et ole tuolla, koska olet ollut huono vanhempi". Rakkaus kuitenkin hulvahti niin suurella voimalla, että muistin olevani tuo iskä ja tuo lapsi. Minä vain hymyilin seuraavat 5 minuuttia ja olin niin onnellinen heidän puolestaan. Minä olin SE ilman muotoja. 
Se mitä minussa nousee tietoisuuteen anteeksiannettaviksi, ei aina tarvitse olla negatiivista opettaakseen sen, että olemme yhtä yhdessä. Muotojen tasolla on hyvä oppia muodottomuutta. 
Minä riitän Rakkaudessa aina. 
Mukavaa päivän jatkoa sinulle/minulle. Olet/olemme rakkaus Itse.

T:Jake 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti