Minä: Moi!
Rakkaus: Moi!
Minä: Minä täällä taas! Minä muistan sinut, Jiiha!
Rakkaus: Olen tässä ja nyt, ollut aina kanssasi. Nyt kuulet minut.
Minä: Mikä sinä olet?
Rakkaus: Oikea mielesi. Se joka todella olet.
Minä: Onko sitten olemassa väärä mieli?
Rakkaus: Kuviteltuna valintana kyllä. Se ei kuitenkaan ole totta. Sepität sen itsellesi ja sitten vain kuuntelet sitä aina uudelleen ja uudelleen.
Minä: Miten kuulen sinut aina? Miten ihmiset kuulevat sinut?
Rakkaus: Muistamalla minut. Olen teissä jokaisessa ollut aina, mutta valitset omat uskomuksesi Minun sijaan. Vaikka et muistaisi Minua, olen sinussa silti. Rakkaus ei koskaan katoa vaikka olet sitä yrittänyt unohtaa monia kertoja.
Minä: Minusta tuntuu, että alan kyselemään samoja kysymyksiä ja sinä vastailet aina samoin. Mitäs sanot siihen?
Rakkaus: Olen tässä aina kun haluat muistaa Minut. Kyse ei ole uuden "Näin saat paremman ihmisuhteen" tai "12 tietä valaistumiseen" kirjan kirjoittamisesta, vaan ainoastaan muistamisesta siitä kuka todella olet.
Minä: Kirjan kirjoittamisesta tulikin mieleeni, että minulle sanottiin että "Jos näitä tulee lisää niin kansien väliin vaan". Minulta on ennenkin pyydetty kirjoittaa kirja, mutta en ole lämmennyt ajatukselle, koska koen että kirjastot ja kirjakaupat on kirjoja täynnä. Kaikki on kirjoitettu jo moneen kertaan. Ihmeiden Oppikurssia pidän korkeimpana koskaan kirjoitettuna kirjana ja se on riittänyt minulle. Eilen kuitenkin mieleeni tuli ekan kerran että tulisiko näistä kenties kirja? Mikä on sinun näkemyksesi asiaan Rakkaus?
Rakkaus: Jos se on sinun palava halusi. Kerroin jo sinulle jo, että en ole ennustaja enkä ole muodon maailman keisari.
On mahdollista että nämä keskustelut ilmestyisivät kansien väliin. Tarkkaile mielesi viestejä jotka heijastuvat maailmaasi. Tärkeintä tässä on se, että muistat että mitään ei tarvitse tehdä, koska Minä olen. Kyse on nyt sinun vapautumisestasi egon kahleista. Jos ajattelet muita erillisä kehoja, uskot vielä erillisyyteen. Kirjatkin ovat vain muotoja muodon maailmassa. Kirjat ovat pirstaloituneena ympäri kirjakauppoja ja kirjastoja. Se ei ole mitenkään huono tai paha juttu, koska kyse on "unestasi". Oleellista on vain sillä mitä siitä kaikesta ajattelet. Valitsetko katsoa minun kanssani vai oman pienen mielesi kautta? Oikean mielen kautta on yhtä oikein se , että kirjoitatko kirjan tai et. Jos monimutkistat ajattelusi kautta kirjan kirjoittamisen prosessia esim. niin, että haluat korostaa itseäsi suhteessa muihin, koska he eivät kirjoita kirjaa, olet vielä erillisyyden unessasi.
Jos kirjan on tarkoitus ilmetä muodon maailmassa, se kyllä tapahtuu vaivatta. Se ikäänkuin tekee itsensä. Sinä oletkin meditoinut aamuisin "Tänään en tee valintoja yksin, kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu". Se on erittäin hyödyllistä sinulle.
Minä: Kiitos. Sinulla on kyllä kaikkeen vastaus ja se tulee vaivatta....
Rakkaus: Vastaus tulee vaivatta jos sallit sen tulevan. Rakkaus on yksinkertaista. Puhun nyt tavallasi jotta muistasit. Tämä on keksimäsi "hyötykäyttöä". Sen minkä ennen käytit unohtaaksesi, nyt käytät muistaaksesi.
Minä: Minulla oli herätessäkin jokin mystinen rauhan tila. Sinustako se johtuu?
Rakkaus: Ei ole totuuden kautta kovin tärkeää miettiä sitä. Anna vain rauhan ilmentyä. Egosi ei koskaan voi todella tietää. Rauhan tila on syvemmällä kuin ajatustesi tasolla.
Minä: Eikö muuten henkiseen kasvuun kuulu mystiset kokemukset?
Rakkaus: Ei kuulu, mutta ne saavat kuulua. Henkisten kokemusten kerääminen ei ole se juttu mistä tässä on kysymys. Ego on se kaveri, joka luo erilaisia kokemuksia. Et ehkä halua tätä kuulla, mutta kaikki mikä tulee ja menee on egosta, ei minusta. Minä en ilmesty yhdelle ja toiselta pysyn piilossa. Minä olen jokaisessa, aina ja ikuisesti. Minun muistamiseen ei kuulu harhojen näkeminen eikä niiden kokeminen. Minä kuitenkin sallin.
Minä: No voi vitsu...eikö jotkin mystiset merkit ole hyödyksi matkallani sinun luoksesi?
Rakkaus: Katsot aina omia uskomuksiasi.
"Merkit" ovat luomiasi omassa unessasi. "Sitä saa mitä tilaa" on sanontanne ja se kuvaa hienosti tätä. Kun mielessäsi Rakkauden muisto vahvistuu, niin alat näkemään minut kaikkialla. Yksittäinen merkki on vielä erillisyyden meressä uiva tippa. Se että näet Rakkauden merkin, on vain muisto minusta. Voit ajatella niitä merkkeinä polkuna takaisin Rakkauteen. Olet täällä jo NYT.
Minä: Minulla on jos vaikka minkälaisia kokemuksia, unista ja tapahtumista. Joskus näen auton rekkarissa tärkeän viestin ja sydämiä jokapuolella! Musiikkiakin jos kuuntelee sinun kanssasi, se kappale antaa ihan uuden viestin. Yksi uskomattomimmista kokemuksistani oli se, että eräs aamu meditoin oman kuolemani. Vietin omat hautajaiseni. Hetken päästä, 15 minuuttia meditaation jälkeen minusta liikkui kylillä huhu että olen kuollut, siis oikeassa elämässäni!!!! Mieti nyt!!!Aivan uskomaton juttu, ei tuollaista koskaan ole tapahtunut minulle. Mistä hitosta oli kysymys, sitä olen miettinyt!???
Rakkaus: Näit vain "unta" omista hautajaisistasi. Ei muuta.
Minä: HäH!!?? Kai sillä nyt jokin merkitys oli?
Rakkaus: Sillä on se merkitys jonka sille annat. Siellä unessa kyse on juuri siitä että uppoudut omaan maailmaasi etkä muista minua. Yöunella ja päivätajunnan unella ei ole mitään eroa, vaikkakin ne näyttävät erilaisilta. Se sinulta unohtuu helposti. Tässä tapauksessa vain uneksit hautajaisista. "Sitä saa mitä tilaa" tarkoittaa että ajatus vain muuttaa muotoaan. Sinulla näyttää olevan kautta aikojen erilaisia kokemuksia jotka on tarkoitettu muistamista varten, ei niiden korostamista varten. "Unta" ei ole hyödyksi heräämisen kannata vahvistaa, kohdallasi. Voit toki ajatella sen merkkinä siitä, että yö, meditaatio ja päivätajunnalla ei ole todellisuuden kautta mitään eroa. Sinua ei todellisuudessa haudata. Hautajaiset kuuluvat uneksimiseen.
Minä: Nyt minun pitää lopettaa..pitää lähteä. Harmittaa kun hyvä ja tärkeä asia jää kesken. Mitä jos välimme meneen poikki?
Rakkaus: Minussa ei ole aikaa, mutta sinä uskot että sinulla on. Sinä näytät tarvitsevasi aikaa ja tilaa, mutta Minä olen ikuinen. Olen tässä kanssasi ikuisesti. Mikään ei lopu eikä ala. Olet jo huomannut että vastaus on heti valmiina kun se tulee totuudesta. Ajan muokkaama viesti on riippuvainen monista erillisistä asioista. Minä Olen. Mukavaa näytöstä Poju! Olemme Rakkaus.
Minä: Oih, kiitos Rakkaus <3 <3 Taas muistan sinut!
(Parin päivän päästä: )
Minä: Tein tänään metrossa saman havainnon minkä ennenkin ympärilläni. Olin ainut matkustaja joka ei tuijottanut poissaolevan näköisesti älypuhelintaan. Olenko minä pihalla vai ne muut ihmiset?
Rakkaus: Se mitä näyttää unessasi tapahtuvan ei ole muuta kuin uskomustesi näyttämö. Muodon maailmassa erilaiset asiat ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Kutsutte sitä kehittymiseksi. Kuitenkin teiltä usein jää huomaamatta, että se "kehitys" on vain muotojen liikettä. Vaikka jokin asia näyttää muuttuvan paremmaksi, varjo kulkee mukana eli voisi sanoa että asioilla on puolensa.
Tärkein asia joka tulee jokaista asiaa kohtaan muistaa on se, että katsotko sitä tuomitsevasti pelon kautta vain Minun kauttani Rakkaudella?
Tuomitsitko mielessäsi näitä älypuhelimeen tuijottajia? Tiedosta se joka hetki. Mistä tiedät vaikka he lukisivat näitä kirjoituksia tai jotain muuta Rakkauteen perustuvaa tekstiä? Kun lopettaa asioiden tietämisen, tuomitsemisen ja luottaa että Rakkaus ohjaa, elämäsi kokemuksessa saattaa esiintyä rauha eli todellinen "tieto".
Ei ole kuitenkaan väliä sillä, mitä erilliseltä näyttävät kehot tuojottavat, kyse on siitä että nautit itse matkastasi. On suureksi hyödyksi jos et vertaile itseäsi muihin, sillä se vahvistaa vain erillisyyden harhaa ja saa egolle ruokaa. Vaikka sinulla ei juuri nyt ole itselläsi älypuhelinta, sinulla on omat tapasi "olla pois". Kuitenkin kukaan teistä ei todellisuuden kannalta "ole pois". Näytelmäsi tapahtuu täydellisessä Rakkaudessa, koska minä en ole koskaan ollutkaan pois.
Minä: Kiitos muistutuksesta. Osasit taas kertoa asian niin, että muistan selvästi. Minusta tuntuu että minussa on jokin osa joka ei muista, ei halua muistaa ja sekoittaa yksinkertaisuuden kaikella mahdollisella tavalla?
Rakkaus: Tämä kuvailemasi asia on vain kuvitelmaa. Rakkaus ei koskaan ole lähtenyt tuohon kuvitteluun mukaan, vaikkakin Minä olen kanssasi. Olin kanssasi yöllä nukkuessasikin, vaikka näit siellä erillisyyden unta. Mielesi uneksi mutta minä en uneksinut. Minä olen. Jokin osa sinua näyttää uneksivan, mutta minä olen ikuisesti. Saat luvan uneksia. Jumala ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, mitä unta milloinkin näet. Hän ei näe unta. Jumala ei nuku koskaan.
Minä: Ihminen aina halunnut sekoittaa Jumalan tähän pienen mielen luomaan uneen.
Rakkaus: Juuri niin. Se näkyy kaikessa kun heräät. Kun unesi tietoisuuteen tulee oivallus, huomaat että olette yrittänyt kaikin tavoin läpi ihmishistoria sekoittaa Jumalan tarinoihin ja kuvitelmiin.
Islam, juutalaisuus, kristinusko, buddhalaisuus, hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, antiikin uskonnot, uuspakanuus ja monet muut jotka itsessäänkin on pirstaloituneet aina vain pienimpiin ja pienimpiin osiin. Pienen suuntautumisten sisällä on ihmisen pieni mieli joka suuntautuu vielä pienempiin pirstaleihin omissa näkemyksissään. Henkisyyden sisällä voi olla monenlaista magiaa: New age, ufo, satanismi, enkeli, tarot ja monet kymmenet muut näkemykset. On rituualeja ja satoja muita itsensä kehittämisen oppaita. Monet yrittävät löytää Jumalan jostain nurkan takaa, kenties jopa maapallon toiselta puolelta. Tavallinen kadun tallaaja yrittää löytää alitajuisesti Jumalaa tavoitellessaan humalaa tai tehden paljon töitä yhteiskunnallisesti hyväksytyllä tavalla. Jumalaa voi etsiä monenlaisista harrastuksista ja yhteisistä riennoista, ruuasta, seksistä tai jostain muusta muodon maailman asiasta. Ihmisuhteesta halutaan löytää se ikuinen Rakkaus. Jos ego olisi tarjonnut sinulle ikuisen Jumalan rauhan jostain tietystä muodon maailman asiasta, tavoitteleminen ei jatkuisi.
Tiedät jo omasta kokemuksestasi että kaikki muodon maailman houkutuksista tarjoaa sinulle vain tyhjän olon, jota sitten täytetään hetken päästä uudella vieläkin paremmalla kokemuksella.
Kokemusten lopettamisesta tai tukahduttamisesta ei ole kuitenkaan kyse, vaan siitä että valitset vielä kerran Rakkauden, silloin flirttailet Jumalan kanssa, aina siihen asti kunnes todella muistat olevasi SE.
Muista että Minä en ole minkäänlainen muoto vaan sisältä. Kuljen kanssasi aina.
Minä: Huh, no niin....Mä varmaan koko ajan jauhan samoja kysymyksiä, mutta mieleni tarvitsee toistoa muistaakseen. Toisinaan todellakin tunnen olevani jotenkin väärässä paikassa ja kuvittelen olevani jotenkin oivaltanut ihminen...Toisaalta olen nöyrä ja muistan, että en ole yhtään muita pidemmällä.
Kumpaa ääntä minä oikein kuuntelen...?
Rakkaus: Kuuntele minun ääntäni. Ei ole kovin hyödyksi miettiä sitä kuinka pitkällä oivalluksen polulla on. Pienen minän yksi tehtävistä on mittailla ja vertailla. Ensinnäkin ei ole Minusta katsottuna enemmän tai vähemmän. Jos jotain sanaa käyttäysin todellisen oivalluksen nimenä se olisi muistaminen tai jopa palaaminen. Tässä ei mennä eteenpäin, tässä vain muistetaan. Tämä siis sinun tarkoituksenasi. Kokemuksena erillinen mieli voi haluta ensin katsoa maailman joka kolkan läpi ennenkuin muistaa että totuus on NYT.
Minä: Hmmm, mitähän sitten kysyisin? Ihmisuhteet ja parisuhteet ovat niin kiehtovia, koska ne paljastavat niin paljon ajatuksiani ja tunteitani joita olen yrittänyt peitellä. Mitä siinä oikein tapahtuu? Vai onko parisuhde aina unohtamista varten, siinä ikäänkuin haluaa nostaa toinen ihminen Jumalan tasolle?
Rakkaus: Muistutan sinua siitä, että tärkeää kannaltasi on se, että miten sitä parisuhdetta tai jotain muuta suhdetta katsot, eikä niinkään siitä että palveleeko se toinen ihminen sinun tarkoituksiasi.
Siellä ajan maailmassa tarpeet ja vajaavaisuudet voidaan ajatella inhimillisiksi asioiksi joiden kanssa pelaat mielelläsi, mutta Rakkaus ei ole minkäänlainen muoto vaan sisältö. Sinun on mahdollista katsoa Rakkaudella jokaista suhdettasi, oli se sitten vanha, nykyinen tai tuleva. Tietoinen ihminen kuitenkin huomaa että ego on niin kovin mielellään kolmantena pyöränä mukana. Sinullakin on paljon kokemuksia siitä miten ihanan läsnäolon jälkeen "ylimääräinen ääni" alkaa sanelemaan miten hänen tai sen tilanteen kuulusi olla, jotta kokisit elämäsi onnellisena. Kenties ääni kertoo, että tämä ei kuitenkaan ole tarpeeksi tai kuten hyvin usein näyttää tapahtuvan, Rakkauden muiston pelko estää läsnäoloon luottamisen. Egolla on aina suunnitelma miten Rakkauden kuuluisi olla ja edetä:
Se voi olla esim. sellainen että hän mittailee rakkauden määrän ja tekee päätökset sen mukaan tulevaisuutta ajatellen. Jatkuva analysoiminen, siitä että onko Rakkautta nyt vähemmen kuin eilen vai kenties enemmän kuin viime suhteessa.
Herää tietoisesti ja seuraa mielesi luomia karttoja. Olenko minä koskaan antanut vähemmän, kenties olenko minä koskaan jättänyt antamatta täydellistä Itseäni?
Minä: Olen tehnyt havainnon, että vaikka muistan sinut, niin silti minulla on odotuksia ihmissuhteissa. Vaikkakin vähenemään päin. Mitä haluat sanoa siitä?
Rakkaus: On eduksi jos et taistele ongelmaasi vastaan. Katso sitäkin Minun kauttani. Tässä todellakin on Rakkauden voima. Rakkaus antaa tapahtua, mutta ei ole se yksittäinen tapahtuma.
Minä: Tuo kyllä resonoi voimakkaasti nyt.
Rakkaus: Minussa ei ole ongelmaasi. Sinä saat olla ihminen. Pelkän ihmisyyden takia yrityksesi olla henkisesti ja fyysisesti täydellinen jää aina vain yritykseksi. Sinä olet jo Minä.
Saat vapautuksen omista kahleistasi sillä, että et yritä olla Rakkaus, vaan olet jo Minä.
Vaikka kuvittelet olevasti inhimillinen ihminen heikkouksinesi , se ei tarkoita ettetkö kelpaisi minulle. Minussa saat olla heikko, koska se heikkouskin näyttää tapahtuvan vahvuudessa. Sinä todellakin riität jokainen hetki, koska todellakin olet jo Minä.
Minä: Siis on täysin inhimillistä saada erilaisia kokemuksia täällä ajassa?
Rakkaus: Jos katsot kauttani niin alat nauttimaan elämästä, koska pelko ja syyllisyys vähenee. Sinusta tulee vähemmän tuomitseva. Alat luottamaan Minuun.
Minä: Onko muutes radikaali rehellisyys tärkeää? Ja mitä se oikeasti tarkoittaa?
Rakkaus: Rehellisyyttä ei ole Minussa. Mihin minä sitä tarvitsisin? Sinulla siellä ajassa siitä saattaa olla kokemuksellisesti hetkittäin sinulle hyötyä, mutta muista että et todella tiedä mikä on rehellistä ja mikä ei. Voit nostaa rehellisyyden jopa Radikaalin rehellisyyden tasolle, mutta silti huijaat itseäsi. Voit käyttää radikaalia rehellisyyttä nostaaksesi itsesi muiden yläpuolelle. Ymmärrätkö nyt? Jos olet mielessäsi rehellisempi kuin joku toinen, olet vain egon talutus narussa. Käytät rehellisyyttä vain siihen, että kokisit olevasi erillinen Minusta. Minä en tarvitse Radikaalia rehellisyyttä. Täältä katsottuna kaikki on rehellistä. Rakkaus vain on.
Minä: No voi hitto perkele!
Rakkaus: Katos poikaa. Osaat olla raju.
Minä: Älä vaihda puheenaihetta. Siis rehellisyyttä ei tarvita täällä ajassa?
Rakkaus: Jos koet sen tarpeelliseksi niin toki senkin kuuluu olla tietoisuudessasi. Minä kuitenkin kysyn sinulta; kuka tai mikä tarvitsee rehellisyyttä?
Minä: Yrität nyt olla ovela. Tietysti osaan vastata tähän "henkisviisaasti" että egohan se. MUTTA eikös se nyt niin ole kuten olet sanonut, että Sinä voit käyttää minua vaikka rehellisyyden kautta?
Rakkaus: Jos haluat enemmän rehellisyyttä elämääsi, se tarkoittaa siellä ajassa että sinulla itselläsi tai muilla on vähemmän rehellisyyttä. Elät vain vertailujen maailmassa ja se on vain egon ääni. Rehellisyydestäsi on tullut vain uusi pelinappula. Saatat kenties kokea syyllisyyttä siitäkin, että et ole ollut tarpeeksi rehellinen. Kuka tai mikä määrittää sen, että koska ihminen on tarpeeksi rehellinen?
Jos muistat Minut, automaattisesti luotat siihen että teet aina oikein. Silloin kysymyksesi siitä, että oletko tarpeeksi rehellinen tulee päättyneeksi. Rakkaudessa olet aina tarpeeksi rehellinen. Sinä (Minä) riitän.
Minä: Hei nyt minulle tuli vahava deja-vu ilmiö. Kaikki mielikuvani uskoisesta maailmasta ja tästä aiheesta tuntui kuin olisin kokenut sen jo ennenkin...Mitä tämä tarkoittaa?
Rakkaus: Siellä ajassa se voi tarkoittaa ihan mitä päätät sen tarkoittavan. Minussa se ei tarkoita mitään. Kun sen tarkoitus päättyy, Minä olen.
Minä: Taas tylsä vastaus. Liian totuudellinen minulle. Tahdon enemmän mystisiä vastauksia!
Rakkaus: Kysy sitten egoltasi, hän vastaa sinulle moniulotteisemmin ja kysyy samalla jo uutta kysymystä.
Minä: Olet siis sitä mieltä että minun ei tarvitse olla rehellinen edes sinulle! (ivallinen katse ja voittajan hymy;-)
Rakkaus: Jos muistat minut niin saat ilmentää siellä ajassa ihan mitä sinä tahdot. Valinnan vapaus tiettyyn saakka.
Minä: Mitä tarkoitat että tiettyyn saakka??
Rakkaus: Se tarkoittaa sitä, että voit kuvitelmissasi luoda asioita ja uskomuksia kuinka paljon haluat. Kun alat tekemään matkaasi kanssani tietoisesti, luovutat egosi suunnitelmat minulle. Sinulle paljastuu lopulta se, että ei ole mitään muuta kuin Rakkauden voima joka sinua liikuttaa. Et lopulta ole luonut mitään todellista pienen mielesi kautta. Tätä olet harjoitellutkin: "tänään en tee valintoja yksin..."
Minä: Onko siis niin, että minä olen tehnyt jotain väärin valitessani egon luoman elämän?
Rakkaus: Luovuta tuokin ajatus Minulle. Minussa se muuttuu vapaudeksi ja Rauhaksi. Et ole koskaan tehnyt mitään väärää. Egon suunnitelmaan kuuluu se, että koet tehneesi vääriä valintoja, suurimpana se, että erosit absoluuttisesta Rakkaudesta. Tule vain rauhassa tänne, sinulla ei ole mitään hätää. Kaikki on annettu anteeksi jo ennenkuin mitään näytti tapahtuvan. Ethän sinä tuomitse yöuntasikaan jota näit joskus 2.12.1997. Menneisyydellä ei ole mitään TODELISTA voimaa tässä hetkessä, vaikka mielesi joskus yrittääkin pitää siitäkin uskomuksesta kiinni.
Minä: Vielä minua jotenkin mietityttää se rehellisyys juttu. Jotenkin koen että se on minulle hyvin tärkeää. Kun listaan esim. vaikka vaatimuksia ihmisuhdetta tai elämää kohtaan, listan ekana tulee aina rehellisyys. Mistä tämä sitten kertoo?
Rakkaus: Se kertoo siitä että näet elämän epärehellisena paikkana.
Minä: VOI V...U! sun kanssas, kiitos hitosti!
Oliko herra kaikkitietävä nyt sitten rehellinen kun vastasi noin?! WHAT?
Rakkaus: Eipä mitään. Erillisyyden maailma toimii dualistisesti. Vastavoimat näyttävät pitävän unesi toiminnassa. Jos koet voimakasta halua olla erityisen rehellinen, erillistät itsesi heistä ketkä sitä eivät ole. Epärehellisten ihmisten näkeminen on tuomitsemista. Se tulee pelosta. Saatat kokea että et riität sellaisenaan kuin olet, vaan haluat olla enemmän rehellinen. Samalla kun kumarrat toiselle, pyllistät toiselle.
Rakkaus on aina rehellistä, niin että sen rehellisyyden määrä ei vähene. Siellä ajassa jokin rehellinen tapa toimia voi olla toiselle ei rehellinen tapa toimia. Tämä paljastaa sen, että se ei tule minusta, vaan on mielesi luoma kuvitelma siitä mikä on rehellistä vai ei. Rehellisyyden kautta eläminen ei kaipaa tietämistä tai sen asian painottamista. Vaikka niin on sitten tarkoitus tapahtua, jos niin haluat valita. Homman pointtina se, että Minun ei tarvitse olla rehellinen. Minä olen sitä ikuisesti. Sitä sinäkin olet.
Minä: Eikö kuitenkin koko henkisen polun alku perustu siihen, että alan katsomaan asioita rehellisesti? Koen niin, että kun olen rehellinen itselleni, niin olen rehellinen muille? Ja se, että kun olen rehellinen, polkuni nopeutuu muistamaan sinut?
Rakkaus: Kaikki polut vievät lopulta Jumalaan. Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä, että oletko sinä tai jokin toinen rehellinen vai ei. Kaikki tapahtuu juuri oikein. Todellinen rehellisyys on sitä, että luotat minuun. Muodon maailma saa ilmentyä ihan rauhassa. Jos todellakin haluat kuulla tämän, niin siellä ajassa mikään ei ole täysin rehellistä, koska sitä ei koskaan edes tapahtunut.
Jos koet tarvetta olla rehellinen itsellesi, niin silloin se kuuluu sinulle. Kaikenlainen magia siellä ajassa on täysin sallittua ja tarkoituksen omaista, mikäli koet sille tarvetta. Saat vapaasti olla vähemmän tai enemmän rehellinen. Tarkoituksenani ei ole kertoa mikä on sinulle siellä oikein ja mikä väärin. Tarkoitukseni on muistuttaa että olet jo kotona todellisuudessa. Siellä ajassa ei ole paineita siitä, että oletko valinnut rehellisesti vai et.
Rehellisyydestäkin voi tulla vain yksi egon pelinappuloista. Voitko todella sanoa käsi sydämellä, että valintasi on rehellisiä (jos valitset niin) ja jonkun toisen valinta ei sitä ole. Koet eläväsi vain omaa untasi. Vain Rakkaus on totta, kummalleki, jokaiselle, kaikille. Vain ego tarvitsee radikaalia rehellisyyttä, koska sen hän loikin.
Minä: Koen että kun olen rehellinen niin saan itse rehellisyyttä täällä ajassa. Nyt tässä ja nyt muistankin että en todellakaan koe saavani täällä rehellisyyttä vaikka itse koen olevani rehellinen...Voihan hitto että tekee kipeetä tajuta tämä...haluatko kertoa jotain tästä.
Rakkaus: Nyt sinussa avautuu se, että rehellisyydelläsi ei ole ollut Jumalaa suurempaa merkitystä. Lineaarisella aikajanalla on karman kaltainen uskomus. Jos haluat olla rehellisempi, se valinta kumpuaa vain menneisyyden pohjalta. Siitä, että et ole ollut rehellinen joskus. Tämä rehellisyys petaa sinulle vain tulevaisuuden olla rehellisempi. Olla rehellinen jollekin. Mille? Kenelle? Kuka haluaa olla rehellinen? Mieti tätä hetki.
Se että koet, että et ole saanut rehellisyyttä elämässäsi vaikkakin olet kokenut olevasi ITSE rehellinen muistuttaa sinussa siitä, että toisen rehellisyys ei ole välttämättä sitä rehellisyyttä kuin itse ajattelet olevan. Tämä kumoaa ajan maailman tavan olla rehellinen totuuden kannalta. Minussa olet aina ollut 100 % rehellinen. Kun katsot taaksesi, näet vain valintoja jotka näyttävät sinut tuoneen tähän hetkeen. Olet siis joka hetki ollut täysin rehellinen siellä ajassakin.
Minä: Hitto nyt minusta todellakin tuntuu taas siltä että en olisi itse keksinyt vastata noin. Nyt tämä alkaa avautumaan minulle.
Rakkaus: Voit siis valita tehdä siellä ajassa valinnat aina niin kuin haluat ja teet silti aina oikein, koska Rakkaudelta ei voi välttyä kukaan. Vain ego lajittelee valinnat hyviin ja pahoihin.
Sinulle on toki hyödyksi valita rehellisyys maallisellakin tasolla, mutta se että muistat minut, haihduttaa koko kysymyksen pois siitä, että olitko rehellinen itsellesi vai et. Ego itsellesi rehellisyys merkitsee aina vain pelaamista omaan pussiin erillisyyden kustannuksella. Rakkaus Itsellesi rehellisyys tarkoittaa sitä, että luotat. Anteeksianto vapauttaa tämänkin rehellisys ongelman. Kun tiedät että olet aina rehellinen, tiedät senkin että niin on jokainen. Rakkaudessa ei voi tehdä vääriä valintoja. Alleviivaa tämä. Ja se tietysti koskee jokaista erillistä mieltä, koska olette yksi ja sama mieli.
Minä: Jos nyt tullaan taas täältä utopiahattaroista tavalliseen arkeen, niin eikä olekaan hyvä asia että valitsen kaupassa itselleni mieluisaa ruokaa, karkkien ja kakkujen sijasta? Minusta valinnassani hehkuu silloin rehellisyys itseä kohtaan. Ja miksi minä hengaisin ihmisten kanssa jossa en viihdy vain sillä uhrautuvalla ajatuksella että sekin on rehellisyyttä?
Rakkaus: Voi sinua. Se että valitset itsellesi terveellisemmän vaihtoehdon karkkien sijaan on pelkkä valinta jonka haluat tehdä siinä hetkessä. Se on sinulle "rehellistä", mutta se pikkulapsi joka on karkkipäivänä namuhyllyn edessä on hänelle itselleen yhtä rehellistä ja tärkeältä tuntuvaa. Huomaatko nyt että jokainen palvelee vain omaa rehellisyyttään. Jos ajattelet että se lapsi ei ole niin rehellinen kuin sinä kasvispussi kädessä, erehdyt.
Totuuden kautta vääriä valintoja ei ole. Kaikki tapahtuu juuri oikeaan aikaan jotta muistaisit.
Sinulla on täysi oikeus valita kaveripiirisi, mutta mikäli sinulle tulee kokemus siitä, että löydät itsesi seurasta joka ei sinua viehätä, se on sinulle täysin rehellinen valinta. Kyse ei ole siitä, että muodon maailmasta löytäisit oikean ja rehellisen valinnan, vaan siitä että se mikä tapahtuu, kuuluukin tapahtua.
Vain sillä on todellista merkitystä että valitsetko Rakkauden vai pelon kautta katsomisen. Näytät valitsevan joka hetki. Jos arvotat jokaista valintaa, että onko se rehellinen valinta, mielesi uuvuttaa sinut. Mitä jos vain luottaist minuun joka hetki? Jätä rehellisyytesi minulle niin saat levon.
Minä: Saanko valita miettiä että olenko rehellinen vai en?
Rakkaus: Tietenkin saat. Lue uudestaan se minkä kirjoitin. Unohdit jo.
Minä: Intuitiota ei siis ole olemassakaan?
Rakkaus: Kuka tai mikä käyttää intuitiota?
Minä: Joku toinen kuin sinä (minä) olet!
Rakkaus: Intuitio tarkoittaa siellä ajassa jotakin erillistä olevaa jota joskus kuullaan ja joksus ei kuulla.
Se joka kuuntelee on siis mikä?
Minä: Puhuit juuri itsesi pussiin. Ajattelen että sinä eli tämä ääni on intuitio ja nyt sanot että sinua ei ole! Hah Hah!
Rakkaus: Minä olen ikuisesti. Intuitio näyttää joskus osuvan sinulle hyvin kohdilleen ja joskus se näyttää unohtavan sinut täysin. Mistä edes tiedät mikä on sinulle hyväksi? Jos luotat Minuun olen intuitiosi ääni joka on aina oikeassa ja joka aina ohjaa sinut oikeaan suuntaan. Tämä on nyt sama asia kuin tuo kysymys rehellisyydestä.
Mistä voit tietää milloin intuitio on ollut kohdallasi oikeassa ja koska ei? Napsitko vain mielesi mukaan sen hyvän kokemuksen jonka kuviteltu intuitio on sinut johdattanut?
Jos esimerkiksi autostasi loppuu bensa kesken matkan, ja se jättää sinut tien sivuun, niin mistä todella tiedät oliko se intuitiosi johdattelemaa vai ei? Täältä luottamuksesta näkemys on se, että kaikki elämässäsi tapahtuvan kuului tapahtua. Jos sinun olikin tarkoitus jatkaa elämäsi polulla kulkemista. Autosi pelasti henkesi koska kilometri siitä kun autosi jätti sinut olikin varma kehon kuolema kolarin kokemuksena odottamassa. Nyt pitää muistaa että se erillinen hahmo joka sen kolarin koki, saattoi tarvita toisessa kehossa jonkin toisen kokemuksen "toisessa näytöksessä". Kummallakin teistä oli 100 % oikea intuitio. Joskus sinusta voi tuntua, että sinua ohjataan, mutta se tarkoittaa vain sen että muistat sen että sinua ohjataan aina ja ikuisesti. Tästä jää egon kuvitelmat pois. Ole minussa ja olet 100 % intuitio. Älä ole minussa tietoisesti ja olet siltikin 100 % "intuitio".
Minä: Kyllä minä kuitenkin kuvittelen tekeväni huonoja ja hyviä valintoja.
Rakkaus: Se on sinun valintasi ja se on ok. Olet kuitenkin Minussa vaikka kokisitkin tekeväsi huonoja valintoja. On suureksi hyödyksi katsoa taakseen kuviteltuun menneisyyteen. Antaisitko yhtään kokemusta menneisyydestäsi oikeasti pois? Saatat havaita että tarvitsit jokaisen kokemuksen oivaltataaksesi tämän totuuden. Olet Rakkaus, tässä ja nyt. Minä en tule tekemään puolestasi valintoja erillisenä hahmona, mutta Minun kauttani vain rakkaus on totta. Rakkauteen ei siis mahdu vääriä valintoja. Mihin silloin intuitiota tarvitaan? Ja se tutuksi tullut jatko kysymys, kuka tai mikä sitä tarvitsee? Vain pelko tarvitsee varjellaakseen itseään. Mitä itseä?
Tämä vastaus on tarkoitettu juri sinulle juuri tässä hetkessä. Seuraat "intuitiota" koska muistat minut.
Minä: Voin siis mennä tekemään murhan sillä ajatuksella että vain rakkaus ON ja kaikki annetaan anteeksi!? Ja kaiken lisäksi pistän sen intuition piikkiin! (Ivallinen katse ja pikkuisen hyökkäävä kysymys;-)
Rakkaus: Kun luotat minuun joka hetki, halusi uskoa erillisyyteen loppuu. Se että edes harkitset murhaamista kertoo vain sen, että pelkäät erillisyyttä itsestäsi, puolustelet itseäsi ja uskot että sinua vastaan hyökätään. Elät silloin pelon maailmassa. Puolustautuminen on hyökkäämistä. Mitä tai ketä puolustat? Jos taas muistat että olemme yksi mieli, halusi muuttaa ympäristöä katoaa. Se että murhaisit erillisen kehon on täysin anteeksi annettu totuuden kautta mutta se kertoo että kuuntelet erehdyksesi ääntä etkä muistaisi sitä että murhaisit vain itsesi. Jos tekisit murhan, se muistuttaisi maailmassa sitä että teit väärin, joka taas se vahvistaa erillisyyden, pelon ja syyllisyyden maailmaa. Rakkaudella ei ole tarvetta murhata tai muuttaa ympäröivää maailmaa. Se on vain valintasi mielessäsi.
Minä: Mutta näkyyhän Sinun valintasi minun maailmassani? Eli jos valitsen mielessäni Rakkauden, niin se ikäänkuin heijastuu maailmassani? Silloinhan muutan ulkoista maailmaa?? Viestit että sinä et muuta muodon maailmaa.
(Taas yritys saada Rakkaus kiikkiin...enkä yhtää tiedä mitä hän tuohon vastaa...?)
Rakkaus: Ei ole kohdallasi mitenkään tärkeää miettiä tuota, sillä sinulla menee vain tasot sekaisin. Egosi on ahnaasti mukana jos annat itsellesi mahdollisuuden muuttaa ulkoista maailmaa.
On kovin suureksi hyödyksi ajatella, että muodon maailma on vain "untasi" Jumalan täydellisyydessä. Näet vain unta erillisyydestä. Miksi unta tarvitsisi muuttaa?
On totta, että alat näkemään muodon maailman hieman toisellalailla jos valitset Rakkauden pelon sijaan. Jos valintanasi on Rakkaus, tarpeesi muuttaa ulkoista maailmaa vähenee. Jos suuntaat tietoisuutesi oman mielesi muuttamiseen maailman suhteen, saattaa unesi muuttua mukavammaksi. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä muuttuuko se vai ei. Rakkautta ei tarvitse uhrata maailmalle.
Ulkoinen maailmasi on uskomustesi rakentama tulos. Miksi et sitten valitsisi uudelleen? Syyllisyys ja pelko haluaa muuttaa maailman sellaiseksi jotta sinulla olisi hyvä elää ja olla. Jos mielit pakkomielteisesti muuttaa maailmaa, kumpuaa halusi pelosta ja siitä että maailma ei ole nyt mitenkään täydellinen.
Mieti hetki sitä, että riittääkö yhden tai useamman ihmisen ikä muutamaan maailmasi täydelliseksi? Jos näin olisi niin miksi Jeesuskaan ei saanut mailmaa täydelliseksi?
Jeesus vain sanoi: "antakaa heille anteeksi, he eivät tiedä mitä he tekevät."
Minä: Oletko sinä muuten Jeesus? ;-)
Rakkaus: Jos se sinulle on niin kovin tärkeää ja auttaa sinua muistamaan minut niin olen.
Minä: Kerro lisää! Olenhan ollut aina Jeesus diggari.
Rakkaus: Tarinan hyötykäyttöä:
Jeesus muodon tasolla oli vain ihminen joka muisti ITSENSÄ. Ja sekin tarina tapahtuu vain tässä hetkessä. Tätä samaa olet muistamassa nyt. Siksi Jeesus on sinulle tärkeä hahmo, koska muistat hänen kauttaan sen, että olemme kaikki yhtä. "Isä, poika ja Pyhä henki".
Jeesus ei ollut tekemässä maailmaa todeksi ja siksi sanoi: "Taivasten valtakunta on meissä itsessämme". Jeesus tiesi että muodon maailmalle tulee antaa vain anteeksi, koska täällä ajan maailmasssa harrastuksena on ristiin naulitseminen. Jeesus kehona ristiinnaulittiin, mutta hänen todellisuutensa oli kuolematon. Nyt olet tätä samaa muistamassa. Olet kuolematon Minussa.
Minä: Eli ristiin naulitsemistakin voi katsoa Rakkauden kautta ja se muuttuu kauniiksi symboliksi kärsivän kehon sijaan?
Rakkaus: Juuri niin. Nyt taas muistat sen mitä Rakkaus todellakin on. Katsot fyysisilläsi silmilläsi ulospäin ja luulet että se on totta kärsimyksessä ja kuolemassa. Jeesus muisti, että hän on Jumalassa ja siksi tiesi että naulat eivät voi ristiinnaulita kuin kehon. Totuutta ei voi ristiinnaulita.
He jotka ristiinnaulitsevat toisensa, ovat erillisen maailman hahmoja jotka kuvittelevat olevansa pelokkaita ja syntisiä. Minä en tullut opettamaan tätä. Minä muistutan nyt sinua siitä, että mitään ei tapahtunut. Rakkaus on tässä ja nyt.
Minä: Siis Kristinuskossa onkin vahvana tuo syntisyysajattelu eli ovatko he edelleen niitä jotka naulitsevat uudelleen "Jeesuksen" eli kehot tässä hetkessä?
Rakkaus: Kristinusko ei kaipaa tuomitsemista. Jos luet Raamattua Minun kanssani, näet sielläkin Rakkauden. Jos valitset lukea Raamattua pelon ja syyllisyyden kautta, näet siellä pelon.
Ajassa todellakin näyttää siltä, että ajan maailman hahmot tuomitsevat toisensa. Jeesus henkenä ei nähnyt sitä mahdollisuutena että hänet ristiinnaulittiin pelon kautta. Totuutta ei voi ristiinnaulita. Valitse sinäkin niin, että mitään ei tapahtunut. Raamattu on symboli sille mitä uskot maailmasta. Minä sanon, että helvettiä ei ole muuta kuin valintana sinun mielessäsi. Sinulla on kokemus siitä mutta anna se anteeksi Minussa. Kerroit että kristinuskossa on vallalla syntisyysajattelu, kerroit vain sen mihin uskot. Kiinnitä huomiosi kvanttianteeksiantoon, niin harjoitat todellista henkisyyttä. Sitä samaa mitä Jeesuskin näytti tarinassa tekevän. Jeesus on sinulle hyvä esikuva, mutta lopulta te ette ole enää erillisiä. Miksi? Koska Rakkaus ON.
Minä: Huh mitä settiä.
Rakkaus: Sanos muuta ja siltikin totuus vain ON.
Minä: Nyt minulla ei ole mitään kysyttävää tähän hetkeen, Kiitos ja kumarrus. Nähdään seuraavassa jaksossa!
Rakkaus: Minussa ei ole seuraavaa jaksoa. Minä en poistu paikalta. Olen tässä jatkuvasti.
Minä: Ilon pilaaja! Olisit nyt ees yrittänyt olla vitsikäs tähän loppuun!
Rakkaus: Minun ei tarvitse yrittää mitään. Kaikki ongelmat alkoivat siitä kun Jumalan poika unohti nauraa. Älä siis ota tätä liian vakavasti. Tätäkään ei todellisuudessa tapahtunut.
Minä: Aiku kiva...turhaa kirjoittamista sitten...Mitä mä sitten täällä oikein teen, jos sitä ei oikeasti tapahtunut?
Rakkaus: Näytät vain tekevän. Nauti siitä. Näytät tekevän paljon muutakin. Nauti siitäkin. Nyt on aika muistella kuka todella olet. Halusit totuutta ja nyt sitä sitten muistellaan.
Näennäisesti sinä, minä, te, he ja ne. Kaikki ovat yhdessä Rakkaus ja vain Rakkaus on totta.
Minä: Vielä yksi kysymys. Mikä tarkoitus tällä olikaan nyt?
Rakkaus: Se että muistaisit kuka todellakin olet. Kaksi erilaista ajattelutapaa yhdistyy yhdeksi.
Minä: Kyse on siis aivopesusta?
Rakkaus: Jos haluat ajatella niin. Tähän ei kuitenkaan liity mitään mystiikkaa. Olethan luonut monenlaisia uskomuksia, maailmoja ja muotoja muutenkin. Nyt vain "palaat" takaisin alkulähteeseesi, jätä mielessäsi maailma taaksesi. Olet kuitenkin edelleen siellä. Nyt vain mieli täynnä Rakkautta ja keveyttä. Ei huono diili?
Tämä on sinun polkusi, ei muiden.
Minä: No ei todellakaan. Sitä Rakkautta juuri nyt tunnen. ISO kiitos Rakkaus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti