"Ja emmehän me ole huomanneet tuota kattoakaan. Meillä on ollut liian kiire muuttaa itseämme ja tulla joksikin muuksi. Viis katosta, me haluamme herätä tuon katon alla! Ja koko ajan katto on lempeän hellästi yrittänyt muistuttaa meitä siitä, ettei mitään heräämistä ole, että me vain huijaamme itseämme ja että elämä on vain tämä. Katto on koko ajan ollut salainen jumalallisen ilmentymä. Aivan niin. Ykseys on koko ajan ollut piilossa tuossa katossa, matossa, vaatteissa, hengityksessä - aivan kaikessa. Se on aina ollut olemassa, mutta me olemme olleet niin hemmetin kiireisiä yrittäessämme saada kuvitteellisen itsemme näyttämään joltakin.
Emme tosin koskaan ole oikein tienneet, millaisiksi pyrimme tulemaan, mutta sen olemme tienneet, ettei ole tarpeeksi. Ja niinpä emme ole välittäneet tuolista, koska olemme luulleet, että meillä on tulevaisuus. Emmekä ole välittäneet katostakaan, koska olemme luulleet, että meillä on tulevaisuus. Emme myöskään ole välittäneet elämästä, tästä elävyydestä, koska olemme luulleet, että meillä on tulevaisuus. Uskoimme henkiseen etsimiseen. Uskoimme kertomuksiin valaistuneista olennoista. Uskoimme erilaisiin opetuksiin.
Jossain vaiheessa ympäröivä maailma kertoi, että olet vain pieni "persoona", erillinen "minä", jonka täytyi vain yrittää pärjätä, onnistua ja tulla joksikin, ja sinä uskoit tämän kaiken. Viattomuudessasi uskoit kaiken. Et kuitenkaan tiennyt mistään muusta.
Joten nyt voimme kasvaa aikuisiksi. Voimme tulla kypsään ikään. Voimme nähdä tämän sellaisena kuin se on-ihmeenä, joka tapahtuu aivan silmiemme alla. Se on siinä kuin taikaiskusta. Ja miten viatonta kaikki onkaan! Emme ole koskaan olleet tästä viattomuudesta erillämme, emme hetkeäkään. Meiltä on mennyt vuosikausia pyrkiessämme saamaan erillisyydentunteen katoamaan ja nyt tajuamme, ettemme ole alun alkaenkaan koskaan olleet yhtään mistään erillään! Että tuoli on koko ajan kutsunut meitä palaamaan takaisin tähän, aivan kuten mattokin. Ne ovat koko ajan osoittaneet meille tietä takaisin kotiin.
Kiinnymme niin kovasti opettajiimme- heihin, jotka yrittävät kertoa meille, miten meidän tulisi elää, koska he kuvittelevat itse löytäneensä vastaukset ja kykenevänsä välittämään muille hyvät uutiset- että meiltä jäi kaikkein ilmeisin huomaamatta: elämä itse on yrittänyt opettaa meitä koko ajan, elämä itse on aina ollut ainoa opettaja. Meillä on ollut niin kiire etsiä heräämiskokemuksia, autuuden kokemusta tai kaikkia toisen käden kokemuksia, joista olemme saaneet kirjoista lukea, että meiltä on jäänyt huomaamatta tämä kokemus. Meillä on ollut niin kova kiire etsiä ihmeellistä kokemusta, että emme ole huomanneet tavallista kokemusta, ja niin kiire huijata itseämme uskomaan olevamme "henkisiä ihmisiä" ja siksi seurustelemaan muiden "henkisten ihmisten" kanssa, että meiltä on jäänyt huomaamatta kadulla kulkeva vanha rouva, joka on ehkä suuremmassa sopusoinnussa elämän kanssa kuin kukaan muu ja joka ei edes tiedä mitä sanat "henkinen" tai "herääminen" tarkoittavat."
Suuri löytö:
Elämä ei tarvitse "sinua" mihinkään.
Jeff Foster
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti