Google+ Followers

perjantai 17. marraskuuta 2017

Kaikki on läsnäoloa! Muuta ei ole!

Et voi olla irti läsnäolosta. Läsnäolo ei piileskele piilossa kalliissa läsnäolon kurssilla, eikä se jätä muita ihmisiä ilman läsnäoloa. Läsnäolo ei ole ostettavissa. Mutta läsnäolo on myös kursseilla ja ostohetkelläkin.

Otan kupin kahvia, otan hörpyn kahvetta. Avaan koneen ja katson mitä maailmalla on tapahtunut. Hengitän. Käyn vessassa. Imuroin ja tiskaan. Taas hengitän. Hengitän koko ajan, mutta en ehkä huomannut sitä. Muistan taas, että olen jatkuvasti läsnä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaikki on nyt. Tässä ja nyt. Käteni on edelleen kipeä. Se on varmasti tulehtunut. Joudun jättämään rakkaat harrastukseni. Ja kas, siltikin läsnäolo on tässä ja nyt! Olen yksin, mutta en ole yksinäinen, koska läsnäolo on kanssani. Kaikki ilmentää pelkkää läsnäoloa. Läsnäolo ei jätä minua koskaan. Mitään muuta ei ole kuin läsnäolo. Jos keskustelen läsnäolosta ja sen puutteesta, niin se tapahtuu jatkuvassa läsnäolossa. Vaikka olisinkin kanssasi eri mieltä asiasta,  niin läsnäolo on vain sama. Läsnäolo ei muutu. Se on ikuinen.
En voi juosta karkuun läsnäoloa. Mietin ja taas vedän henkeä. Sisään ja ulos. Sitten yskäsen...länäolo ei mennyt yskäsynkään aikana pakoon.

On aivan sama miltä näytät, mitä kansallisuutta edustat tai mitä uskomuksia kannat päässäsi. Läsnäolo on vain sama. Meissä jokaisessa virtaa veri, hengitämme samaa ilmaa ja asutamme saman pallon ja kas läsnäolokin on täysin sama. Herää ja hengitä!

Ei tarvitse etsiä läsnäoloa kursseilta, kirjoista tai guruilta. Se on tässä ja nyt. Ja taas hengitän koska mä olen hengittänyt jo 44 vuotta! Jatkuvasti, koko ajan.  Ja vaikka hengitys loppuisi, läsnäolo ei lopu! Kuvitelmat vain loppuvat, mutta läsnäolo ei.
Maailman rikkain bisnesmies tai köyhä kulkuri= sama läsnäolo. Joskus saattaa käydä niin, että mitä enmmän ajatuksia päässä joihin samaistutaan sokeasti, sitä vähemmän länsäolon huomaamista on, mutta sama läsnäolo kaikille ja yhtä paljon, katoamatta.

Jos rakastelet, syöt, kävelet, kuuntelet ystävääsi, teet työtäsi, soitat instrumenttiasi tai vain laiskottelet niin läsnäolo on sama, se ei muutu. Vain sinun ajatuksesi muuttuvat mutta ei hätää, ajatukset eivät vie läsnäoloa pois. Ei tarvitse etsiä läsnäoloa henkisistä piireistä, new age musiikista, tiibetin luolasta, jumalasta joka asustaa jossain muualla eikä läsnäolo löydy kirjakaupan henkisestä kirjasta. Se ei piileskele sinulta piilossa. Se on jatkuvasti läsnä, mutta on myös siellä kirjakaupassa tai tiibetin luolassa. Läsnäolo on kaikkialla!

On aikoja jolloin läsnäoloa ei huomata, ja ajatukset vievät 100-0.
Kun eläin katsoo sinua silmiin, raikas ilma täyttää ummehtuneet keuhkot tai kun suussa sulava suklaaminttu jäätelö muistuttaa siitä että on vain NYT, läsnäolo paljastaa itsensä, vaikkakin ei se piilossa ollutkaan. Läsnäolo on silloin kun vituttaa ja läsnäolo on silloin kun naurattaa. Läsnäolo on silloinkin kun puhut ja ystäväsi tuijottaa älypuhelintaan. Läsnäolo on silloinkin kun katson tv:stä vain elämää tai juot saunaoluen. Läsnäolo on AINA. Läsnäolo on silloinkin kun sinua ei kuunnella. Läsnäolo kuuntelee sinua. Sinä olet se.

Kaikki on pelkkää läsnäoloa, joten en henk.koht. kauheasti enää treenaa läsnäoloa tai hae sitä jostain nurkan takaa erillisestä kokemuksesta tai ihmisestä. Koen ja teen mutta en hae sitä.

Kaikki tapahtuu tässä hetkessä, muu ei ole mahdollista. Ei ole mitään muuta KUIN TÄMÄ. TÄMÄ TÄSSÄ ON AINA TARPEEKSI. MINÄ OLEN. Miksi harjoitella kaavamaisesti ja pakonomaisesti meditaatiota, jos kaikki on meditaatiota? Toki voi harjoitella läsnäoloa, mutta ei sitä tarvitse kuin olla, tietoinen. Mitään ei tarvitse tehdä eikä mitään tarvitse ansaita. Minkään eteen ei tarvitse uhrata itseään. Läsnäolo on rakastavaa ja täysin täydellistä. Läsnäolo on täydellisen rakastavaa. Sinä riität läsnäololle, minä riitän läsnäololle. Me riitämme läsnäololle.

Jos haahuilee vain ajatuksissa ja imee netistä dataa aivot täyteen, elää sosiaalisessa mediassa niin läsnäolo ei katoa silläkään välin, mutta sen huomaaminen saattaa olla hankalampaa. Lasten leikki, nauraminen, eläinten silittäminen, metsässä kävely tai sateenropinan kuuntelu voi muistuttaa siitä mikä ON NYT. Joskus varpaan lyöminen oven karmiin tai jokin sairaus voi tehdä saman. Kolari tai läheisen kuolema voi pysäyttää myös-huomaamaan läsnäolon. 
Tapahtui mitä vaan, niin se on vain läsnäoloa. Ja se on ilmaista. Läsnäolo on rakkautta ja sitä sinä todellakin olet.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti