Tätä se ei tietenkään meille kerro, sillä muutenhan lakkaisimme uskomasta egoon. "Erityisellä ihmissuhteella, olipa kysymys erityisestä rakkaus- tai erityisestä vihasuhteesta- ei ole mitään merkitystä ilman kehoa," sanotaan Kurssin tekstiosassa sivulla 390. "Erityinen ihmissuhde on keino, jonka avulla rajoitat itsesi kehoon ja muiden ihmisten havaitseminen heidän kehoihinsa." Näin me teemme, vaikka meidän IOK:n mukaan pitäisi nähdä jokainen veljemme ja sisaremme Jumalan Poikana ja Tyttärenä, joka ei ole keho, vaan henki.
IOK:n tarkastelema erityinen rakkaussuhde on aika raadollinen. IOK kuvaa sitä mm. kaupankäynniksi. Niin kauan kuin toisella osapuolella on jotain, jota sinä haluat - sitä rakkautta, jota vailla kuvittelet olevasi - olet valmis uhrautumaan vaikka millä lailla sitä saadaksesi eli tarjoat tuolle toiselle osapuolelle jotain, jota ilman hän tuntee olevansa. Se saattaa olla niinkin konkreettista kuin taloudellinen turvallisuus tai valta tai seksi tai sitten vähän abstraktisempaa eli ihailu, itsetunnon pönkitys. Mutta kun arkipäivä astuu kuvaan ja rakkauden ensihuuma haihtuu, uhrautuminen alkaa tuntua raskaalta ja kohta jo vihaatkin ihmistä, joka pakottaa sinut uhrautumaan. Tai itse asiassa hän ei pakota sinua mihinkään, sinä vain luulet, että näin tämä homma toimii.
Meidän on lakattava etsimästä syytä onnettomaan oloomme itsemme ulkopuolelta toisesta ihmisestä- ja vastaavasti lakattava uskomasta siihen, että onni tulee jostakin ulkopuoleltamme, yleensä joltakin tietyltä ihmiseltä. Kun etsimme apua ulkopuoleltamme, etsimme aina epäjumalaa, joka kirjassa mainitaan Jumalan korvikkeeksi.
Miten se sitten tehdään on seuraava kysymys, jonka jokainen esittää. Ja täytyykö meidän esimerkiksi tehdä se yhdessä suhteen toisen osapuolen kanssa? Ei todellakaan tarvitse, mikä on suuri helpotus monelle - tunnemmehan nämä suomalaiset köriläs-aviomiehet ja varmaan myös aviovaimot, joiden kanssa tuskin uskaltaa puhua mistään hengellisistä asioista. Ihan niin kuin anteeksiannossamme riittää, että itse vilpittömästi käännymme PH:n puoleen ja esitämme Hänelle pyyntömme tehdä meidän omasta ihmissuhteestamme Pyhä Ihmissuhde. Meidän ei tarvitse välittää siitä miten se tapahtuu ja milloin se tapahtuu. Kun pyyntö on esitetty, se on myös vastaanotettu. Meidän ei itse asiassa tarvitse edes toistaa sitä eikä muistuttaa välillä PH:ta asiasta, Hän kyllä muistaa. Mutta ei siitä varmaan haittaakaan ole. Sanotaanhan Jumalastakin, että ei Hän tarvitse meidän rukouksiamme, mutta me itse tarvitsemme niitä!
Hyvä uutinen on siis se, että kirjan mukaan Rakkaus ei ole harhakuva, niinkuin kaikki muu tässä maailmassa, vaan se on tosiasia. "Missä pettymys on mahdollista, siellä ei ollutkaan rakkautta vaan vihaa" (Teksti s.382). Montako kertaa olet pettynyt ihmissuhteissasi? Monestako epärealistisesta toiveestasi olet joutunut luopumaan? Montako kertaa silmäsi ovat auenneet joko lyhyen tai pitkän ajan päästä, kun olet miettinyt ihmissuhteesi kiemuroita? Jeesus sanoo, että silloin se ei ollutkaan rakkautta, vaan vihaa. Tai paremminkin pelkoa, jos ne kerran ovat ne kaksi tunnetta, jotka meillä kurssin mukaan on. Miten monta kertaa oletkaan joutunut ihmettelemään, miten alun ihana rakkaussuhde on voinut muuttua tällaiseksi: olemaan täynnä katkeruutta, uhrautumista, pelkoa siitä, että toinen jättää, halua päästä pois koko suhteesta ja yrittää uudelleen.
Usko pois- silloin se ei ollutkaan rakkautta. Sillä Rakkaus on muuttumaton, Rakkaus on Jumala- ja se, mikä voi muuttua, ei koskaan ollutkaan Rakkautta. Rakkaus on vapautta ja orja ja uhrautuja ei olekaan vapaa. Kun päästät vapaaksi, vapaudut itsekin!
Meidän tehtävänämme Kurssin mukaan "ei ole etsiä rakkautta, vaan pelkästään etsiä ja löytää kaikki ne esteet, jotka olet rakentanut torjumaan sitä. Ei ole välttämätöntä etsiä sitä, mikä on totta, mutta on välttämätöntä etsiä sitä, mikä on valheellista" (s.382) Sen jälkeen totuus valkenee meille itsestään.
Tähän kuuluu uskallus katsoa kaikkia ihmissuhteitamme sellaisina kuin ne ovat eli yritystä tuoda rakkautta Jumala-eron tilaan. Tällainen yritys on alusta asti tuhoon tuomittu, sillä silloin rakkaus tuotaisiin pelkoon ja tehtäisiin siitä totta pelossa. Ja niinhän ei voi olla, sillä rakkaus ja pelko ovat toisensa pois sulkevia asioita. Kirjassa sivulla 708 on kokonainen kappale, jonka nimi on Älä etsi itsesi ulkopuolelta. Siinä sanotaan mm. " Jokaisella tänne tulevalla (eli tänne syntyneellä) täytyy pakostakin olla vielä toivoa, tai ainakin jokin jäljelle jäänyt harhakuva, tai jonkinlainen unelma sen suhteen, että hänen ulkopuolellaan olisi jotain, joka toisi hänelle onnen ja rauhan. Mutta jos kaikki on hänen sisimmässään, asia ei voi olla niin. Hän kuitenkin vaeltaa päämäärättömästi ympäriinsä etsien jotakin, mitä hän ei voi löytää ja uskoen, että hän on jotain sellaista jota hän ei ole. Älä etsi itsesi ulkopuolelta. Sillä siinä tulet epäonnistumaan ja itkemään joka kerta, kun joku epäjumalistasi kaatuu. Taivasta ei löydy sieltä missä sitä ei ole, eikä rauhaa voi olla muualla kuin taivaassa.
Yksikään palvelemistasi epäjumalista ei tule vastaamaan Jumalan sijasta silloin kun Hän kutsuu. Mitään muuta vastausta et voi saada Jumalan sijasta etkä löytää onnea, jonka Hänen vastauksensa tuo tullessaan. Älä etsi itseäsi ulkopuolelta, sillä koko tuskasi johtuu pelkästään siitä, että turhaan etsit sitä, mitä haluat, ja väität, että tiedät mistä se löytyy. Entä jos se ei olekaan siellä? Ole iloinen siitä, että sinulle kerrotaan, missä onni asuu, äläkä etsi enää muualta. Sillä siinä sinä tulet epäonnistumaan. Mutta sinun on suotu tietää totuus ja olla etsimättä sitä ulkopuoleltasi."
Me tiedämme, mikä Jumalan, Pyhän Hengen ja Jeesuksen lopullinen päämäärä on: herättää meidät unestamme ja harhoistamme, valaista meille totuus siitä, mitä me todella olemme. Saattaa meidät Taivaaseen ja siellä Jumalan yhteyteen, jossa me olemme kotonamme. Mutta miten se sitten tapahtuu, sitä me emme voi tietää ennen kuin se on tapahtunut. Tärkeintä on, että ihmisuhteemme annetaan Hänelle ja että sille annetaan egon itsekkäiden toiveiden ja halujen sijasta uusi pyhyyden päämäärä, totuuden päämäärä."
Ihmeiden Oppikurssia selkosuomeksi 1, Pirkko Pelkonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti