Mikä merkitys on "henkisillä kokemuksilla"?

 Kysymys: Mikä merkitys on "henkisillä kokemuksilla"?

"Henkiset kokemukset" ovat vain kokemuksia, siinä se, ja kaikki kokemukset tulevat ja menevät. Ne tapahtuvat ajassa, niillä on alku ja loppu, joten ne tulevat ja menevät. Ne ilmenevät ja katoavat jälkiä jättämättä lukuunottamatta ehkäpä "muistoa" niistä, joka sekin on vain tässä hetkessä ilmenevä tarina "menneestä kokemuksesta".

Minä en puhu teille erityisistä henkisistä kokemuksista, mutta menkää ihmeessä hankkimaan sellaisia, jos haluatte! Ajatus on loputtoman luova ja kykenee synnyttämään kaikenlaisia kokemuksia. Lopulta kaikki kokemukset kuitenkin menevät ohitse ja katoavat tyhjyyteen. Mitä jää jäljelle, kun kaikki henkiset kokemukset- jopa kaikkein syvimmät ja autuaallisimmat -ovat tulleet ja menneet?

Missä kaikki kokemukset ilmenevät? Sitä yksikään kokemus, olipa se miten autuaallinen, ihana tai syvällinen  tahansa, ei voi sinulle antaa.

Me olemme kokemusten etsijöitä. Me näytämme aina kaipaavan seuraavaa kokemusta tai jonkin menneen kokemuksen muistamista tai suoranaista kaihoamista. Tarinassa voi, esimerkiksi, olla hetkiä, jolloin kaikki ajattelu lakkaa ja jäljelle jää vain selkeys siitä, mikä on ja jota kukaan ei ole kokemassa. Ja sen jälkeen ajatus ("persoona") palaa takaisin ja sanoo. "Vau! Kaikki ajatukset lakkasivat ja minulla oli kokemus "ajatuksettomuudesta". Tämän täytyy olla merkityksellistä! Olen varmaan ihan lähellä valaistumista!"

Ja sitten ajatus jatkaa: "Minä haluan kokea uudestaan tuon "ajatuksettomuuden"! (naurua) ja niin alkaa "ajatuksettomuuden" kokemisen etsintä. Mutta eihän ajatusten poissaolo voi koskaan olla mikään "kokemus", koska ajatuksen poissaoloaan ei voi "kokea".

Etsimällä seuraavaa "ajatuksettomuuden" kokemusta, ajatus pitää itsensä hengissä. Vain ajatus saattaa etsiä ajattelun loppumista. Ajatus ruokkii ajatusta, ja tuo kehä näyttää olevan päättymätön. Ihmiset jäävät siihen täysin jumiin etsien seuraavaa "henkistä" kokemusta. Se on varsinainen ansa. Me olemme oikeastaan sodassa juuri ajattelun kanssa.

Mutta katsokaas, eivät ajatukset mikään ongelma ole. Ne vain tapahtuvat. Ne eivät ole teidän.

On olemassa tarinoita "valaistuneista mestareista", jotka ovat vapauttaneet itsensä kaikesta ajattelusta. Ainakin sellainen myytti on. Ja ehkä tekin ajattelette, että ollaksenne "valaistuneita" teidän täytyy päästä eroon kaikesta ajattelusta. Mutta outoa onkin se, että kun ajattelusta vapautumisen pyrkimys nähdään, samalla nähdään myös, ettei ajattelu ole koskaan ollut mikään ongelma. Ajatukset ovat täysin viattomia, kun ne nähdään sellaisina kuin ne todella ovat. Ja silloin teillä ei enää ole halua päästä eroon ajatuksista, koska ne vain kumpuavat pyyteettömästä rakkaudesta ja ovat itsessään tuon pyyteettömän rakkauden ilmaisuja. Ajatukset tapahtuvat siinä välittömyydessä, joka te olette."

Jeff Foster