Maailman laki perustuu puutteeseen. Se olettaa, että emme ole koskaan tyytyväisiä. Tyhjyyden tunteemme säilyy, kun turhaan tavoittelemme täyttymystä etsimällä rakkautta ja rauhaa kaikista mahdollisista ulkoisista muodoista, joita olemme oppineet haluamaan.
Ongelma on tietysti se, että mikään ulkoinen ei voi jatkuvasti ja täysin tyydyttää meitä. Kun elämme maailman lain alaisuudessa, etsimme taukoamatta jotain, mitä emme löydä koskaan. Ajattelemme usein, että sisäinen lähteemme on tyhjä ja että tarvitsemme jotain. Sitten yritämme täyttää kuvittelemamme tarpeet muiden ihmisten kautta.
Kun odotamme muiden täyttävän toiveemme ja he tuottavat meille pettymyksen, niin kuin vääjäämättä ennen pitkää käy, tunnemme ahdistusta. Tämä ahdistus voi ilmetä turhautumisena, pettymyksenä, vihana, masennuksena tai sairautena. Sen seurauksena tunnemme olevamme ansassa, rajoitettuja, torjuttuja tai joutuneemme hyökkäyksen kohteeksi.
Kun tunnemme, että meitä ei rakasteta tai masennumme tai tunnemme itsemme tyhjäksi, ratkaisu ei oikeastaan ole se, että löydämme jonkun, joka meitä rakastaa. Enemmän apua on siitä, että rakastaa muita täysin ilman odotuksia. Silloin saamme itse takaisin samaa rakkautta. Toisen ihmisen ei tarvitse vaihtaa kanssamme mitään tai antaa meille mitään.
Rakkaus on pelosta vapautumista, Gerald G. Jampolsky
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti