Google+ Followers

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Suoraa puhetta hetken virran vietävänä

 Moi!

Äsken minuutti sitten tuli fiilis kertoa siitä miten "henkisyys" näkyy elämässäni ja miten "henkisyyden" tässä hetkessä koen mielessäni. Suoraa puhetta hetken virran vietävänä. Pintapuolista raapimista, syvempään analyysiin tarvitaan jo keskusteluja. Ei muuta kuin let`s go!!

Jokainen maan matonen:

Ensiksikin minä olen sitä mieltäpuolta, että JOKAINEN maan matonen muurahaisesta ihmisen kautta laiskiaiseen on henkinen olento. Eikä tarvitse olla edes kaksjalkanen, vaan riittänee että on oksat ja juuret tai että se on kova kuin kivi. Olemme kaikki yhtä ilmeneviä täällä yhteisessä universumissa, eikä se että minkä näköinen kuka tai mikäkin on, merkitse eriarvoisuutta. Eriarvoisuus on vain ihmismielen kieroon kasvanut ajatusrakennelma, eikä se lähene totuutta millään lailla. Ihmisellä voi olla kokemus eriarvoisuudesta, jos hän näin päättää, mutta mitään ulkopuolista Jumalaa ei ole tuomitsemassa muuta kuin korkeintaan ihmisten kapeissa mielissä. Ihmisen kapea mieli on keksinyt paljon kaikkea muutakin hullumpaa. Täällä on kuitenkin ihan hauskaa matkustaa ja katsella ihmisten rakennelmia ja muita kotkotuksia ja jopa toimia niiden mukana.



Luonto:

Homosapiens nimisellä "eläimellä" on tällä aikajanalla ollut tapana jaotella asiat eriarvoisiksi, jotta hän saisi itse nousta luonnon ylimmälle jalustalle, eli "Jumalan" paikalle. Mutta ei tarvitse katsella kuin keväisin kasvavaa kukkaa, nousevaa aurinkoa tai muita luonnon mullistuksia, niin tajuaa että egomielen rakennelma on heikko, jopa niin heikko, että sitä ei edes ole. Luonnossa kaikki ilmenee luonnollisesti, eikä siellä ole edes moraalisia kysymyksiä. Se vain ON. Ihminen vain loi ensin itsensä jonka sitten luulee/kuvittelee itsekseen. Ajatelkaa vaikka koiraa, kissaa tai ihmisvauvaa. Se kaikki vain on viatonta, kunnes sille kerrotaan kuka hän on (nimi, syntymäaika vaikka aikaa ei ole olemassakaan) ja muita uskomuksia kehdosta hautaan (ihmisen itsensä ongelma ja erottelu). Ns. evoluutio (mieli) on muokannut meitä aikojen alusta ikuisuudesta ja täydellisyydestä koko näkyvän maailman. Koska puhun nyt evoluutiosta, niin sekin on vain ihmisen keksimä tarina. Tarina jostain mitä ei tässä hetkessä edes ole, jos siis TODELLA olet, etkä selittele niinkuin minä juuri tällä hetkellä teen ;-) Paitsi että tämä selittelykin väistämättä tapahtuu tässä ja nyt. Kaikki tapahtuu, koko historiakin tapahtuu tässä ja nyt, koska et voi edes ajatella sitä historiaa muuta kuin tässä ja nyt. Koko luonto näyttäytyy tässä ja nyt, jos niin tahdot. Ja muistutan että luonnolla ITSELLÄÄN ei ole historiaa, koska sillä ei ole unen kaltaista mieltä joka edes kiinnostuisi lukemaan satukirjoja tai alistusi kuuntelemaan tarinoita menneistä. Me olemme osa luontoa. Unohdamme helposti sen, että kaikki yksinkertainen ja luonnollinen on helpompaa ja ravitsevampaa kuin keinotekoinen. Tosin jos minulta kysytään, niin KAIKKI on jollain tavalla keinotekoista, paitsi NYT-hetki ja lopulta sekin ilmenee vain ajatuksena joka on itsessään keinotekoinen;-)




Uskonnot ja henkiset oppisuunnat:

Uskonnot on ihan sitä samaa erottelua kuin maitopurkki erotetaan piimätölkistä. Ne näyttävät erilaisilta mutta kummatkin pitävät ihmistä "hengissä". Toinen mielistyy toiseen ja toinen toiseen, mutta hölmöintä on alkaa makuasioista tappelemaan, varsinkin koska kaikkien uskontojen ja henkisten oppisuuntien perimmäinen tarkoitus on oppia rakastamaan. Kaikki se vallanhalu ja helvetillä pelottelu on lapsellista yritystä kontrolloida ihmiskuntaa ja maapalloa. Kaikkien ristiriitojen ja sotien takana vain tarinat, jotka poikkeavat toisistaan. "Evoluutio-mielen" myötä on kasvanut myös kuolemanpelko ja sen mukana tullut jatkuva kilpailun halu. Kilpaillaan rahasta, vallasta, uskonnoista, kehoista, tiedosta, USKONNOISTA ja jopa rakkaudesta ja rakkaudessa. 
Koska ei osata mennä luonnon kiertokulun mukana, niin kuin muut tällä planeetalla, niin halutaan keksiä tarinoita paikoista, esim.taivas jota pitää tavoitella kuolemattomuuden toivossa. Haluamme kehon olevan muuttumaton, vaikka se muuttuu jo päivässä, kuukaudessa ja vuosissa (viite aikajanaan), pidetään kiinni jopa sielusta joka vaeltaa elämistä toiseen. Koska olemme rakentaneet itsemme, maailman ja maailmankuvan, niin saamme myös vastata sen epätäydellisistä seurauksista. 
Sairaudet, tuska, sodat, masennus, epätäydellisyyden tunne, alitajuinen kuoleman pelko jne. on seurausta siitä, että emme enää tunne ikuisuuttta, täydellistä rakkautta. Ihmismielen rakkaus on aina ollut aikaan sitovaa ja epätäydellistä, joka lopulta loppuu. The end.
Uskonnot ovat kivoja tapoja muistaa todellisuus, jos ei anna ihmisten rakentamien tarinoiden kaapata omaa mieltä. Huomautan tässä kohti että myös osa Raamatun tarinoista on ihmisen keksimiä vallan ja kontrollin toivossa.
Itse en ole koskaan tarvinnut kirkkoa tai uskontoja, en ole käynyt -minä olen- messuilla ostelemassa kristalleja enkä pyöri hippileirillä pössyttelemässä pilveä. Rippikoulut ja kastamisetkin on mulle ihan hepreaa. Myös kaikki maailman piirit ja pienet kuppikunnat ja marttakerhot on saanut jäädä väliin. Meditoimaankaan ei ole tarvinnut lähteä vuorille, eikä itseä ole tarvinnut lähteä etsimään intiasta asti (se kun tulee niin pirun kalliiksikin...) Minun hieltähaiseva tyyny riittää siihen ihan hyvin, aina silloin kun siihen tulee fiilis. Se että ajattelen olevani jotenkin henkinen, on vain ajatus että olen henkinen. Ajatus on aina katoava, joten se siitä henkisyydestä sitten...bye bye.;-) Missään ei ole tietenkään  mitään pahaa ja kaikki on hauskasti omalla paikallaan, mutta jos tahdon ilmentää jotenkin henkisyyttä, niin siihen käy vaikka pubissa nautittu siideri tai kavereiden kanssa pelattu NHL peli. 
Henkisten mestareiden opit sekä kvanttifyykoiden tutkimukset ovat vain viitteitä sihen, mikä on meidän todellisuus "minussa", yhteisessä minussa. Kaikki on harhaa, jopa se tuoli jolla nyt istut. Tuolissasi pyörii hetken energiaa, joka muuttaa muotoaa takaisin tyhjyyteen. Elät satumaailmassa, et todellisuudessa.




Oivalluksia:

Minun ei tarvitse olla pakkomielteisesti mikään tai mitään, koska olen vain ajatellut alusta asti kaiken. Se mitä näen nyt ympärilläni on luotu siihen hetkeksi, joten miksi en pitäisi siitä. Miksi en voisi hyväksyä sitä semmoisena kuin se minulle näyttäytyy. 
Koko "minä" on vain kasa uskomuksia ja ajatuksia menneistä, joten kovin todellisena en voi sitä pitää. Se että mikään ei ole todellisuutta, ei tarkoita masennusta tai halua paeta pois, vaan että tämä on hyvä mahdollisuus oppia luomaan asioita ja rakastamaan sitä mikä on meidän perusolemusta.  Maailmankaikkeuden alkuvoima on sysännyt koko näytelmän eetteriin, joten hauskaa näytöstä vaan:-)
Mikään ei ole haudanvakavaa, eikä mikään todellisuudessa lopu koskaan, ei kuolemaakaan tarvitse pelätä, paitsi tietysti ajatuksen ja alitajunnan tasolla se on välttämätöntä, joskin täysin turhaa. Tietoisuus omista ajatuksista paljastaa kaiken järjettömyyden. Kymmeniä tuhansia ajatuksia vuorokaudessa on sekametelisoppa joka vain toistaa itseään, ei muuta. Et ole kuitenkaan ajatuksesi, vaan sinun voimasi on niin suuri, että sitä ajatus ei pysty millään kahlitsemaan.

Kateus, murheet, kiire, paremman tavoittelu, aika, uskomukset, saavutukset, paremmuus, ongelmat, raha, valta, masennus...kaikki kulkevat vain ajatuksen tasolla. Annatko vallan ajatuksillesi vai uskotko olevasi osa jotain paljon suurempaa? Tunne, tunne, tunne ja elä kuin viimeistä päivää, mutta älä jää kiikkiin pienuuteen. Rakkauskin on vain sana, joka ei vie ketään mihinkään, varsinkaan kuin ei ole mitään mihin mennä. Rakkaus on nyt, niin se on aina ollut. Olet kotona rakkaudessa jo nyt.
Ensin lähdet matkalle ja sitten palaat takaisin ja kaikki näyttää erilaiselta.

Kysymys ei ole vastustamisesta vaan KIITOLLISUUDESTA. Kyse ei ole pelkäämisestä vaan RAKASTAMISESTA. Kyse ei ole vanhojen mallien ja sääntöjen kurinalaisesta noudattamisesta eikä mielen tukahduttamisesta, vaan laajenemisesta ja VAPAUDESTA. Mihin uskot niin SIINÄ ELÄT. Mikään ei ole totta, mutta samalla kaikki on todella totta.

Tässä esiintyy meidän epätodellinen bändi TIMELESS FIELDS:

https://www.youtube.com/watch?v=zJ8MOSAZKfs



 T: epätodellinen kuvitelma nimeltä Jarkko, eiku Jake...eiku Jakeflame..eiku...joku...eiku....(no nyt on hyvä;-)








7 kommenttia:

  1. Kiitos tästä <3 ihanaa tätä hetkeä sinulle ja minulle sekä kaikille meille <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sannalle lukemisesta ja palautteesta, samoin, kaikille meille! <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Tajusin että olen taas erehtynyt uskomaan menneisyydestä kumpuavia ajatuksia ja ne ovat vieneet minulta ilon tästä hetkestä.

    VastaaPoista
  4. Kaikki hyvin siihen asti, kunnes luotan mieleni tulkintaan asioista.

    VastaaPoista
  5. Luota Nokkela Nauris Jumalan/ykseyden kautta laajenevaan tulkintaan. Olemme luoneet maailman joka ei ole totta:-) "Minä" olen osa tuota ykseyttä.

    VastaaPoista
  6. Tulipa ihmeteltyä oman kommenttini epämääräistä sanavalintaa ..Ajatukseni oli: kaikki on maailmassa hyvin siihen saakka kunnes pikkumieleni alkaa tehdä tulkintojaan: vertailuja maitopurkin ja piimäpurkin välillä, määritelmiä "minä olen se ja se.."Pikkumieleni tulkinnat saavat kernaasti tulla esille,kiitos, mutta minun ongelmani alkavat jos uskon niihin..
    Laajempi Mieli/Ykseys/Jumaluus seisoo vakaana ja rauhallisena taustalla odottaen milloin älyän kääntyä Sen puoleen kysyäkseni kuinka Rakkaus asian näkee.Laajempaa tulkintaa olen jo oppinut/opettelen innolla kysymään; tosin tarvitsen tässä jatkuvaa muistutusta, kiitos!
    Tämä havaitsemamme maailma on yhteinen "tekeleemme", ja se on upea muistutus Alkuperästämme: vain Jumalan Lapsi voi tehdä yksityiskohdiltaan näin täydellisen harhan, illuusiomaailman! Tässä kohtaa kiitän Itseäni Luojana.

    Minäkin pidän kaikkea ilmenevää, kiveä tai koiraa tai mäntyä, hengeltään täysin samanarvoisena kuin mitä itse nyt ihmisenä ilmennän.Usein tunnen olevani nämä kaikki, ihan kaikki, jopa ihan kaikki Jakeflamessa, tai kenessä muussa hyvänsä (välillä on tosi kivaa ja yllättävää päästää omista tekaistuista rajoituksista, esim. keho, irti ja antaa Laajemman Mielen esitellä asioita..)

    Muuten, tekeekö teidän/meidän/minun/sinun/ei kenenkään bändi keikkaa?Tuo "päivän biisi" kuulosti hyvältä, jee!


    VastaaPoista
  7. Olipas se hyvin kerrottu, ei lisättävää. Olen just tällä hetkellä napsauttanut viimeisetkin palaset kohdalleen ja nyt alan vain nauttimaan esityksestä. Olen oivaltanut hyvin "salaisiakin" asioita, joista en taida viitsiä edes täällä puhua (koska se on minun tapani katsoa maailmaa).
    Antaa siis elämän esittäytyä, minulla kuitenkin on kaikki voima, koska olen kyennyt luomaan kaiken tämän näkemäni harhan...;-)
    Ei me tehdä keikkaa, olemme semmoine hyvän ja rennon fiiliksen bändi joka etupäässä vain jamittelee. Joskus saatetaan tehdä noita oikeitakin biisejä...(joita vataväestö pitää oikeina;-) Kiitos kannustuksesta!!!!

    VastaaPoista