lauantai 31. tammikuuta 2015

Ongelmallinen sana "rakkaus"

IOK neuvonantaja Liz Cronkhiten uutiskirje 20.01.2015:
Ongelmallinen sana ”rakkaus”.
”Rakkaus” on yksi niistä sanoista, joita en halua käytettää henkisyyden yhteydessä. Käytämme tätä sanaa kahdella tavalla kun puhumme inhimillisestä rakkaudesta ja vain toinen näistä tavoista kuvaa Todellisen Rakkauden kokemusta. Tämä johtaa sekaannukseen silloin kun nämä kaksi ajatusta sekoitetaan keskenään.
Silloin kun ihmisinä sanomme että ”minä rakastan sinua”, me tarkoitamme että ”minä pidän sinusta paljon”, ”tykkään sinusta”, ”minusta on mukavaa olla kanssasi”, ”pidän siitä miltä minusta tuntuu silloin kun olen kanssasi”, ”pidän roolista joka minulla suhteessamme”, ”olen kiitollinen sinun roolistasi meidän suhteessamme” ja/tai ”olen velvoitettu oleman kanssasi perhesuhteideni takia”. Näissä yhteyksissä ”minä rakastan sinua” todellisuudessa merkitsee sitä että ”olen kiinnittynyt sinuun tavalla tai toisella”.
Tunnemme kiinnittynyttä rakkautta vain silloin kun rakastamme toisia, ei silloin kun toiset rakastavat meitä. Silloin kun toiset rakastavat meitä kiinnittyneellä tavalla, koemme sen turvallisuuden tunteena. Toisten kiinnittynyt rakkaus tuo meille emotionaalista ja käytännöllistä tukea elämäämme maailmassa. Toisten ihmisten kiinnittynyt rakkaus meitä kohtaan pysyy heissä eikä se saavuta meitä. Emme arvosta itseämme heidän arvostustensa mukaisesti emmekä myöskään heidän mielenilmaustensa mukaisesti; heidän kiinnittynyt rakkautensa on meille merkityksetöntä.
Kiinnittyneen rakkauden kokemus on arvokasta ihmisrodun säilymisen kannalta sekä inhimillisen ja yksilöllisen elämän parantamisen kannalta, mutta kiinnittyneen rakkauden kokeminen ei saa sinua kokemaan olevasi kokonainen ja ”kokonaisuus” merkitsee meille samaa kuin ”rakkaus”.
Kun puhumme Todellisesta Rakkaudesta – henkisestä ”rakkaudesta” tai ”Jumalan rakkaudesta”, niin se mitä tarkoitamme on kokonaisuuden kokemus. Se on mieluumminkin runsauden kuin puutteellisuuden kokemus ja tätä me todellisuudessa haemme suhteissamme toisiin ihmisiin. Tämän me toivomme löytävämme meidän rakkaudessamme tai toisten rakkaudessa meitä kohtaan. Inhimillinen kiinnittynyt rakkaus ei tuota kokonaisuuden kokemusta, siksi että se on luonteeltaan rajoittunutta.
Inhimillinen kiinnittynyt rakkaus suuntautuu aina johonkin ihmiseen tai asiaan. Todellinen Rakkaus kokonaisuuden kokemuksena ei suuntaudu kehenkään eikä mihinkään. Se on sisäinen kokemus, jota kuljetat aina mukanasi. Näin voit ymmärtää hämmennystä joka seuraa sellaisista henkisistä käskyistä kuten ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna tämä tarkoittaa, että sinun tulee pitää kaikista ihmisistä! Tämä ei tietystikään ole mahdollista, joten päädyt kokemaan olevasi epäonnistunut ihminen, mutta jos ymmärrät, että ”rakkaus” tässä yhteydessä tarkoittaa samaa kuin ”kokonaisuus”, niin sinä ymmärrät että ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” perustuu tietoisuuteesi Totuuden kokonaisuudesta suhteessasi muihin ihmisiin ja sen tajuamiseen, että muut ovat myös kokonaisia mielessään, riippumatta siitä miten he näyttävät ilmentyvät elämässäsi tai mitä he näyttävät ajattelevan. Pidät mielessäsi sen että Totuus on kaikki mikä on todellista riippumatta siitä missä muodossa se ilmenee.
Sinun tietoisuudessasi todellinen Rakkaus ei suuntaudu ainoastaan tiettyjä ihmisiä kohtaan. Sinä lähdet suhteidesi kokonaisuudesta kaikkien kanssa, riippumatta siitä ovatko he läheisiä tai vieraita, piditpä heistä tai et. Koet kiinnittymistä läheisiä kohtaan yksikertaisesti siksi, että se on sinulle tuttua ja persoonallisuutesi nauttii toisista ihmisistä enemmän kuin toisista, mutta sinä et enää pyydä ketään tekemään sinusta kokonaista. Hyväksyt toiset sellaisina kuin he ovat ja sinä annat kenen tahansa mennä jos se on tarpeen.
Kun huomaat itsesi etsivän kokonaisuuden kokemista, et enää etsi inhimillistä kiinnittynyttä rakkautta. Sinä etsit Todellista Rakkautta (kokonaisuuden runsautta) ja se on sinun Todellinen Olemuksesi. Tämän sinä löydät vain sisimmästäsi. Kasvat tietoisuudessasi siitä että Se on jo sisimmässäsi valitessasi tämän tietoisuuden suhteissasi muihin ihmisiin. Tämä on harjoitus, jota Ihmeiden Oppikurssi korostaa periaatteissa ”sen saat minkä annat” ja ”sen opit mitä opetat”. Sinä voit antaa vain itsellesi ja sinä voit opettaa vain itseäsi. Opetat itsellesi että puute on todellista silloin kun valitset etsiä kokonaisuutta sieltä mistä sitä ei voi löytää. Sinä annat itsesi kokonaisuudelle ja opetat olevasi kokonainen silloin kun perustat tietoisuuteen sisimmässäsi olevasta kokonaisuudesta (Todellisesta Rakkaudesta), ollessasi vuorovaikutuksessa maailman kanssa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti