Kun elämä murjoo

"Kun elämä murjoo, jotakin syntyy. Useinmiten se tapahtuu meiltä täysin salassa. Jokin kutoo meitä silloin uudeksi. Jossakin on tekeillä jotain, jota emme vielä huomaa. Vasta jälkikäteen, kun murjominen on lakannut ja uusi luomus nostetaan pystyyn, oivallamme jotakin tapahtuneen. Silloin saamme tutustua uuteen minuuteemme. Ja se on aina hiukan viisaampi, nöyrempi, kiitollisempi ja luovempi kuin vanha. Se ymmärtää että menneisyyden koettelemuksilla oli syynsä ja kokee syvää kiitollisuutta. Se ymmärtää kärsimyksellä olevan syynsä eikä enää kavahda sitä kuten aiemmin.
Näin meitä irrotetaan olosuhteistamme, ravistetaan vähitellen irti siitä, mihin olemme takertuneet. Lopulta syntyy ihminen, joka ei enää samastu siihen, mitä hänelle tapahtuu. Hän ei kiinnitä ihmisarvoaan menestymiseen eikä muserru vastoinkäymisiin. Tämä matka on yleensä pitkä. Mutta yhä enemmän ja yhä sinnikkäämmin meistä ravistetaan esiin tietoisuutta, levollista läsnäoloa olosuhteissa, jotka nyt vallitsevat."
-Tommy Hellsten


"Se että vastoinkäymiset käyvät ylivoimaisiksi, 
  ei ole merkki rakkauden väistymisestä.
  Rakkaudelle tehdään silloin sinussa tilaa."

-Carita Hellsten