"Minä en ole erossa sinusta, mutta sinä kuvittelet olevasi erossa Minusta."
Minä: Heips!
Rakkaus: Heips!
Minä: Miten minulla menee?
Rakkaus: Siellä ajassa voi tapahtua mitä tahansa, mutta sinä valitset ajatuksesi. Valitset pelon tai Rakkauden, joka hetki. Minun näkökulmastani sinulla menee aina hyvin, mutta sinun näkökulmastasi katsottuna voit olla vuoristoradassa, jos valitset niin. Jos valitset Minun näkökulmani, sinulla menee aina oikein hyvin.
Minä: Minusta tuntuu, että en aina voi valita rauhaa ja Rakkautta. Minusta tuntuu, että Rakkaus tulee jostain muualta, mutta pelkokin tulee jostain muualta. Pelko puhuu menneisyyden kieltä. Yritän Rakkaudenkin liittää alitajuisesti menneisyyteen. Menneisyys on koko ihmisen historia. En kanna vain oman elämäni/elämieni historiaa, vaan koko maailman historiaa...jossain syvällä alitajunnassa. Mitäs ukko sanoo tähän?
Rakkaus: Jos vastaan sinun tasollasi, asia on noin, mutta jos vastaan täältä totuudesta, mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Minun tehtäväni on antaa sinulle pyyhekumi jolla pyyhit pikkuhiljaa menneisyyden pois. Pyyhit pois karman, menneisyyden, jokaisen ikinä uskomasi uskomuksen, pelon ja kuvitelman. Kunnes näet tyhjän taulun, tabula rasan, näet itsesi. Meillä ei ole kiire pyyhkiä taulua tyhjäksi, koska miksi olisi, sillä aika ei ole todellista. Voit levätä Minuun luottaen JO NYT siitä samaisesta syystä. Aikaa ei ole. Kuvittelet aikaan ja siksi prosessi NÄYTTÄÄ olevan käynnissä. Rakkauden ei tarvitse kehittyä, tai mennä mihinkään. Minä vain olen. Me olemme.
Minä: Miten tämä prosessi sitten tapahtuu parhaiten?
Rakkaus: Tiedät tämän jo. Elämällä ihan tavallista näköistäsi elämää. Luotat vain Rakkauteen. Ei ole paikkaa mihin mennä josta erityisesti löytyisin, ei ole ketään joka Minut sinulle toisi. En löydy kuoleman jälkeen etkä löydä minua vuorilta etkä taivaan portilta. Et pääse luokseni lukemalla Raamattua tai lähtemällä jehovien matkaan. Vaikka sinulla olisi kaikki energisoivat ihmekivet ja kävisit mestareiden opetuksilla, et löydä Minua. Vaikka saisit kaiken suosion ja arvostuksen ja vaikka kuinka opiskelisit ja vaikka ostaisit kaikki talot ja autot, et löydä Minua. Vaikka löytäisit maailman kauneimman naisen, mikään ei muuttuisi, mutta jos annat minulle hetken, olen tässä ja nyt. Jos päästät kaikesta uskomuksistasi irti tässä hetkessä, olemme yhtä. Toki se mikä tapahtuu siellä ajassa, tapahtuu ja silläkin on oma tarkoituksensa havahtumisen polulla.
Minä: Mutta eihän kukaan voi vain meditoida Rakkautta jatkuvasti olematta inhimillinen ihminen?
Rakkaus: Kyse on vain siitä yksinkertaisesta asiasta jotta oivaltaisit, että olen koko ajan mukanasi. Kyse on vain siitä, että muistaisit, että et enää etsi minua maailmasta, vaan muistaisit että olen tässä ja nyt ajan matto kääriytyneenä kasaan.
Minä: Eli siis minun ei tarvitse ansaita Rakkautta, sinun läsnäoloasi. Sinä et ole ajasta tehty. Minun ei tarvitse opiskella itseäni hautaan eikä minun tarvitse olla maailman paras ja komein rakastaja. Saan olla epätäydellinen ja kuolevainen ja silti sinä olet siinä. Ei ole väliä sillä minkälainen menneisyys minulla on, sillä olen siltikin sinun arvoisesi. Voin muistaa tämän joka hetki.
Jos olet siinä, eihän minun tarvitse sitten pyyhkiä edes taulua tyhjäksi?! Minähän kelpaan tauluni kanssa oli se sitten täysi tai ei???!!
Rakkaus: Jos kuvittelet olevasi taulu joka on täysi, tarvitset muistutusta että et ole se taulu. Me katselemme taulua Rakkaudella ja annamme sille anteeksi. Lopulta onkin aivan sama miltä taulu näyttää, mutta lopputulos on se, että pyyhit sen tyhjäksi kanssani ja lopulta koko taulu katoaa ikuisuuteen.
On suureksi hyödyksi pikkuhiljaa pyyhkiä taulua, sillä siten alat muistamaan oman todellisuutesi.
Kaikki ne uskomukset, kaavat ja laskutoimitukset joita olet tauluun piirtänyt, tulevat ulkopuoleltasi ja ne ovat vain uskomuksia jotka ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Mikään mitä olet ikinä taululle piirtanyt ei ole totta. Maailmassasi jokainen kysymys/vastaus luo vain UUDEN KYSYMYKSEN. Herää siitä.
Olet piirtänyt kaavioita Rakkaudesta, olet antanut Rakkaudelle mielikuvia ja nimiä. Olet kuvitellut löytäväsi vastauksia kysymyksiin ja opettanut niitä muillekin. Vaikka kuinka paljon piirrät kaavioita ja tuloksia ihmiselämän mysteerikysymyksiin ja jumalallisiin uskomuksiin, mielesi jää tyhjäksi, koska mielesi on tyhjä, mutta Rakkautta täynnä.
Rakkaus on sitä, että katsot kanssani armolla, anteeksiannolla, hyväksynnällä sitä mikä ei ole oikeasti totta.
Minä: Voinko minä olla erossa sinusta?
Rakkaus: Et koskaan. Kukaan eikä mikään ole koskaan ollut erossa Minusta. Monet pirstaleet kehoissaan tosin kuvittelevat niin. Minä en ole erossa sinusta, mutta sinä kuvittelet olevasi erossa Minusta.
Minä: Onko ihastuminen ja Rakastuminen maailmassa harhaa? (tuttu kysymys)
Rakkaus: Kaikki se mikä ei pysy, ei ole todellista. Ihastuminen ja Rakastuminen on kuitenkin kaunis asia joka muistuttaa sinua Jumalasta. Näe se asia niin. Se on Rakkautta itsessään. Ihastuminen ja Rakastuminen on kaipuuta Jumalan yhteyteen. Fyysinen läheisyys on korvike Täydellisyydelle, mutta symbolisoi kaipuuta kotiin. Fyysisellä yhteydellä etsitään Jumalayhteyttä, joka on muistona mielessä. Egon kautta ajateltuna kyse on jakautumisesta, ykseyden vastakohta. (1+1=2,3 tai 4. Munasolu, lapsi jne jne).
Nyt ajattelemme asioiden symbolisoivan yhdistymistä. Paluuta kotiin. Todellisuudessa olemme yksi mieli.
Minä: Ihastuminen onkin mielestäni hyvin viatonta ja ihanaa, kunnes ego ottaa ohjat käsiin. Ja sen se tekee 99 % intiimeissä ihmisuhteissa. Jos on tiedostava, sen näkee lähes kellon tarkasti miten se ujuttaa itsensä ja pirstaloi suhteen pelikentäksi. Ihastuksen kohteesta tulee vastustaja ja alitajuisen vihan kohde (joka pysyy onnellisuuden kulisseissa yllättävän pitkäänkin). Kunnes tulee uusi pirstaloitumisen hetki eli ero ja näin peli jatkuu ja jatkuu. Unessa oleva ei näe tätä, vaan uskoo lujasti että "nyt löytyi sielunkumppani"...tai että "jossain se oikea on...". Kunnes kaikki yhdistyy vain erkaantuakseen. Todellinen Rakkaus ei erkaannu vaan on yhtä.
Rakkaus: Lueskelet nyt taulusi kaavioita ja uskomuksia. Olet piirtänyt ne sinne ja nyt uskot niihin. On kuitenkin hyvä asia, että havaitset taulusi sisältöä. Se auttaa heräämisen polulla. Unessa oleva kuvittelee olevan taulu johon voi kirjoittaa "totuuden". Sinun tulee jättää tämäkin uskomus lopulta ja luottaa Minuun, Rakkauteen.
Minä: Eli?
Rakkaus: Ala näkemään ihmisuhteesi uudella tavalla pitäen totuus mielessäsi. Muista että et ole tuo taulu vaan katselet sitä kanssani. Jokainen tapaamasi ihminen näyttää sinulle sen miten paljon tauluun uskot. "Veljesi" on pelastajasi.
Kukaan ei ole ikinä Rakastanut väärin, vaikka Rakkaus ymmärretäänkin siellä monimuotoisesti, joka ei välttämättä ole aina sitä Rakkautta jota Minä olen. Ajan maailman rakkauteen liittyy uskomuksia jotka aiheuttavat kärsimystä, mutta jos alat kulkemaan polkua kanssani, kärsimyskin saa uuden tarkoituksen. Me katselemme Rakkaudella kaikkea mikä näyttää olevan Rakkauden edessä esteenä. Yksikään kärsimys ei ole jäänyt ikuisuudeksi, koska vain Rakkaus on ikuista. Kuitenkin sallimme kärsimyksen tapahtua rauhassa, ihan niinkuin silmänräpäys tapahtuu.
Minä: Hitto mä olen toisinaan todella jumissa tämän maailman rakkauden ja sinun Rakkautesi välimaastossa. Toisaalta tiedostan totuuden ja sen, että olen jo aivan OUT tämän maailman tavasta Rakastaa tai saada hyväksyntää. Toisaalta juuri se tekeekin hommasta vaikean...kukaan ei taida saada kiinni siitä mitä minä olen ja edustan. Ei kait silläkään mitään väliä ole...
Rakkaus: Tämä on vaihe joka käydään läpi. Sillan ylitys maailman ja taivaallisen välillä. Egosi näyttää imevän sinut takaisin maallisen Rakkauden piiriin, mutta päätös on jo tehty. Kotiin palataan. Nyt vain nautit matkastasi ja elämän monimuotoisuudesta.
Minä: Juuri tuolta minusta tuntuu. Hyvä kuvaus.
Rakkaus: Nyt tulee tärkeä pointti: Se silta on vain mielessäsi, siksi sinun tulee elää arkeasi normaalisti. Sinut viedään sillan yli, et tee sitä itse. "Tapahtukoot sinun tahtosi". Olen kanssasi. Se tapahtuu ikäänkuin alitajuisella ja tiedostamattomalla tavalla. Alat näkemään maailman viattomana paikkana kun muistat, että se on vain mielessäsi. Jos rajallinen maailmasi olisi todellinen, olisit todella pulassa, mutta onneksi niin ei ole.
Minä: Eli siksi minun ei tarvitse olla maailmassa täydellinen eikä minun tarvitse ansaita taivaspaikkaa? Voin olla hahmossa ihan mikä tahansa, koska hahmola ei ole kuin egon luoma aikajana. Sinun ajatuksesi vapauttavat minut täydellisesti syyllisyydestä, kun en enää usko olevani "väärä persoona" joka kantaa synnin taakkaa, sitä painavaa ristiä jossa kuollaan kärsimyksessä!
Rakkaus: Ristillä ei kuolla kärsimyksessä. Se on egon eli väärän mielen luoma syyllisyyteen perustuva uskomus. Ristillä kuollaan 100 % viattomana ja vapaana. Ristillä kuollaan elämään Jumalassa, koska ristille meneminen on jo Jumalassa oloa. Oman täydellisen viattomuuden täydellistä muistamista. Ajan maailman täydellistä anteeksiantoa. Maailman jota ei koskaan tapahtunutkaan.
Jos tuomitset ja näet kärsimystä ympärilläsi, olet vielä unen sankari joka taistelee henkensä puolesta. Et silloin vielä luota Minuun. Jeesus luotti Minuun, koska me olimme ja olemme yhtä Jumalassa. Sinäkin olet.
Minä: <3 <3 <3 <3
Rakkaus: Täysin pois pyyhitty menneisyys, jota ei koskaan edes tapahtunut. Egoa ei enää ole.
Muista tämä nyt, että ristinkuolema on vain tarina mielessäsi. MUISTO Jumalasta. Symboliikkaa jotta muistaisit oman viattomuutesi. Sinä olet ristillä, Sinä olet "valaistunut" JO. Sinä olet Jeesus. Sinä koit mielessäsi kaiken tuon jo. Nyt ikäänkuin muistelet sitä ja lempeästi laskeudut kotiisi, kuolemattomien kotiisi. Omaan todelliseen kotiisi. Siellä maailmassa olet aina vähän tyytymätön ja nälkäinen (koska keho ei ole kuolematon), mutta jos muistat siellä maailmassasi tämän, olet kotona jo. Olet muutenkin. Olet aina ollut. Tämän muistaessasi pelastat muut näennäiset erilliset mielet. Näet omaa untasi. Tapahtuu ylösnousemus.
Todella "valaistunut" ei kiellä elämää, ei ihmisyyttä eikä haluja, koska tämä muistaa että se ei ole pohjimmiltaan totta. Kieltäminen tai tukahduttaminen tarkoittaa sitä, että USKOO maailmaan. Oivaltanut antaa maailman olla rauhassa se mikä se on. Hänellä on rauha "sydämessään". Hän on sopusoinnussa elämän kanssa. Hän ei taistele elämää eikä todellisuutta vastaan. Hän muistaa todellisuutensa, sen mistä alunperin on kotoisin. "Valaistunut" käy maailmassa, mutta EI OLE maailmasta. Erillinen mieli pelkää ja kokee tietysti erillisyyttä. Erillisyydessä on uhkia ja epäkohtia. Erillisyydessä pitää selvitä. Tuhota luodakseen aina vain uudelleen.
Minä: Osa henkisistä ihmisistä haluaa muuttaa maailmaa, haluaa olla parempi ihminen ja silti tuntee syyllisyyttä mielessään. Osittain toivottomuutta ja kantaa sitä ajatusta "mitä jos maailmasta ei tulekaan paratiisi?".Vaikka kuinka lajittelisi roskat ja vaikka kuinka tietäisi henkiset tekniikat ja vaikka kuinka ratsastais yksisarvisella ja vaikka kuinka näkisi kaikki edelliset elämät, niin silti näkee luonnossa roskia ja toimii autopilotilla syytellen huomaamattomasti ympäristöä epätäydellisyydestä. Näin uni vain jatkuu mielessä vaikka todellisuus ei koskaan tuomitse eikä halua muuttaa mitään siksi, että siitä tulisi jotenkin parempi. Todellisuus on JO TÄYDELLINEN. Erilliset mielet ovat harhaa, koska on vain 1 mieli jossa olemme Rakkaus itse.
Rakkaus: Hyvä, alat muistamaan tämän. Tässä kohtaa mieli hämmentyy, eikä se tiedä missä olla, mutta Minä sanon: ole siinä missä olet, koska missä muualla voisitkaan olla?
Kun muistat todellisuutesi, Rakkauden ja viattomuutesi, kun muistat sen, että uni on uni eikä mitenkään ikuinen, alat rentoutumaan. Se voi näkyä käytännössäkin. Et enää näännytä itseäsi etsien täyttymystä. Ei ole tarvetta juosta jokaisen mielihyvän perässä. Saatat nauraa useimmin. Ei tarvitse sytyttää sotia eikä syytellä naapuriasi jokaisesta pahasta olostasi. Alat ottamaan vastuuta itsestäsi poistamalla OMIA esteitäsi Rakkauden edestä. Sinusta kasvaa henkinen aikuinen. Rakastat aidosti enemmän, kun tiedät että sinä et rakasta VAAN SINUSSA RAKASTETAAN.
Sinun ei tarvitse ansaita rakkauttasi eikä pelätä kuolemaa hullun lailla. Kykenet antamaan anteeksi helpommin kun maailmasi ei ole kiinnittynyt lujasti persoonaasi. Saatat olla lempeämpi, voit tulla herkemmäksi omille viesteillesi. Alat kokemaan sisäistä rauhaa silloinkin kun et koe ulkoista rauhaa. Alat muistamaan tarkoituksesi ja elämäsi saa uuden sisällön. Oikeaa ja väärää tapaa ei ole. Jos tartut tähän, tartut dualistiseen uneen ja ylennät itsesi suhteessa toiseen. Jokainen ilmentäkööt Rakkautta omalla tavallaan, sillä jokainen haluaa muistaa Rakkauden.
Minä: Jep, tuttuja juttuja. Yksi hienoimpia oivalluksia on ollut se, että se sisäinen rauha tulee jostain muualta kuin maailmasta, siksi sitä on mahdoton kuvailla kenellekään. Se vain lisääntyy mitä vanhemmaksi tulee anteeksiannon myötä. Voin silti olla persoonassa sama Minä, mutta minussa tapahtuu jotain joka ei tule Minusta. Henkisyyden alkuvuosina luulin, että henkisyys on meditaatiota, rentoja luomuvaatteita, ruokaa, meditaatimusaa, kivoja sitaatteja sekä hyvänä ihmisenä olemista. Nyt tajuan että saan olla urpo ja ihan tavallinen virheineneen ja silti minussa tapahtuu jotain kun kaikki tapahtuu mielen tasolla, ei maailmassa. Kaikki tapahtuu Minun, Pyhän hengen ja Jumalan välillä. Ulkoinen on ulkoista, se on kulissia. Turha sitä on henkistää mitenkään. Sodat, sairaudet, ongelmat, ilot, kauneudet ja mielihyvät saavat ihan rauhassa esittää näytelmänsä.
Rakkaus: Nyt muistat Minut itsessäsi. Me olemme Itse. Kaikki tapahtuu mielen tasolla. Olet oppinut paljon. Matkaton matka jatkuu. Tämänkin ohi vielä mennään.
Minä: En haluisi että mikään matka enää jatkuu. Haluan vain olla tässä.
Rakkaus: Rakkaus on tässä, totta tosiaan. Hahmosi tekee, liikkuu, hiipuu ja syntyy uudelleen, oivaltaa, mutta Minä OLEN tässä ja NYT koska Minä olen.
Minä: Kyllä tää 22 keskustelu alkaa jo juurtumaan mieleeni pikkuhiljaa. En kauheesti keksi uusia kysymyksiä, kun tuntuu että kaikkeen on vastattu jo. Jauhan vain näitä itselleni tärkeitä aiheita. Porausta totuuteen oman mielen harson läpi...
Rakkaus: Olen tässä sinussa aina jos kysyttävää tulee. Vastaan viattomuudesta ja syyttömyydestä.
Minä: I know. Mitä muuten ehdotat ihmiselle joka kokee masennusta, pelkoa, erillisyyttä ja epävarmuutta. Tai ihmiselle joka kokee hetkittäin noita kyseisiä tunteita? Onko se epähenkisen ihmisen merkki?
Rakkaus: Epähenkisiä ihmisiä ei ole olemassakaan. Se kuuluu dualismin maailmaan. Muistat tämän jo. On ainoastaan henkisiä ihmisiä.
Ihminen joka kokee masennusta, pelkoa tai jotain muuta pimeältä tuntuvaa, saa suuren mahdollisuuden herätä tai heränneellä se tarkoittaa suurta mahdollisuutta poistaa esteitä Rakkauden edestä.
Masennus tai jokin muu pimeältä näyttävä "energia" on asia, joka tulee käydä lävitse herätäkseen Rakkauteen. Pelko on Rakkauden puutetta. Minun kanssani sen kokeminen saa uuden merkityksen. Todellinen herääminen tarkoittaa uskomusten murskaamista, omien pelkojen murskaamista Rakkauteen.
On suureksi hyödyksi jos epämielyttäviä tunteita ei tukahduteta tai piiloteta maton alle. Ei piiloteta kauniin, kivan tekemisen tai kulissin alle. Pelkän kivan myöntäminen ja raskaiden energioiden pelkääminen on pelkoa itsessään, eikä se johda mihinkään. Jos siis haluaa muistaa Rakkauden.Totuuden valo on kohdattava jokatapauksessa. Omat uskomukset ja alitajuiset pelot on kohdattava, mutta Minun kanssani ET OLE YKSIN. Katsomme yhdessä sitä mikä ei ole todellista.
Muista kuitenkin tämä: esteitä ei tarvitse kaivamalla kaivaa, ne näyttävät ilmaantuvan juuri oikealla hetkellä, jos niin on tarkoitus tapahtua. Kyse on aika tavallisesta jutusta: elämän elämisestä tässä hetkessä sellaisenaan kuin se näyttää tapahtuvan.
Keskity vain omiin kohtiisi ja parannetaan ne. Tarkoituksesi ei ole parantaa ympäristöäsi. Parannat vain itsesi niin ympäristösikin paranee, koska Rakkaus sisälläsi lisääntyy ja unesi muuttuu sen mukaan. Jos ei muutu, älä keskity siihen vaan keskity Meidän väliseen kommunikaatioon, niin näet miten käy.
Mikä asia maailmassa voisi olla niin paha, ettei Rakkaus pystyisi sitä katsomaan?
Kysy tämä kysymys aina kun koet ahdistusta tai koet vastustusta. Jos haluat Rakastaa jotain, niin kysy tuo kysymys huonolla hetkellä. Jos haluat edetä esteidesi valjastamisessa rakkauden tieltä, kysy tuo kysymys.
Vielä kerran. Jos todella luotat Rakkauteen, sinua ei pelota kääntää mitään kiveä eikä mikään pimeys ole pysyvää maailmassasi. Kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu ennen kun maailmasi näytti edes tapahtuvan.
Olet Viaton Rakkaus, koska mikään muu ei ole todellista.
Minä: Voi kiitos taas tämänkin kerran. Rakkaus on Rakkaus vaikka voissa paistais.
Rakkaus: Voi hitto, kiitos itsellesi Minussa, sinä voissa paistettu Rakkauspakkaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti