Tein facebookissa edellisen blogauksen yhteydessä pienen kevyen sunnuntai kyselyn (ja tottakai kieli poskessa):
Koetko olevasi oivaltanut/hereillä/valaistunut? (kuka mitäkin sanaa haluaa käyttää)
"Ajattelin mennä suoraan aiheeseen Jed Mckennan vaikutuksen alaisena. Koska Kenna pitää itseään oivaltaneena, niin mietin että kuinkahan moni pitää samoin? Kenna kertoo kirjassaan, että koko maailmassa on samaan aikaan korkeintaan vain muutama kymmen valaistunutta jos sitäkään...
Laitoin neljään eri henkiseen ryhmään kyselyn ja tässä jotain kommentteja. Lukukertoja kyselylle oli lähes 500!
Kiitos kiinnostuksestasi!
"Herännyt tai aamutokkuraisena silmiä avaten heräämässä, kyllä varmaan. Tunnen vahvasti että korkein totuuteni on seuraavaksi identifioitumattomuuden tavoittaminen luopumisvaiheessa, kirjoituksesi kaltaisesti"
"Koin muutama vuosi sitten käsittämättömän hetkellisen kaikkeuden tunteen, että kaikki on yhtä ja se kaikki on rakkaus. Hetki meni ohi, mutta se muutti käsitykseni elämästä <3"
"En. Ainakaan valaistunut. Ja jos joskus heräsin, niin nukahdin uudelleen.
""Ajoittain ehkä vähän kuin siinä kynnyksellä. Joskus olin paljon lähempänä kuin nyt.... ehkä... Minusta tuntuu että mie oon vuoden nyt surffannut jotenkin hiukka hallitsemattomasti ees taas 3d:n ja 5d:n välimaastossa. Mutta edistystä sekin kun ennen oli ankkuroitunut tuohon 3d:hen
""Sanoja on vaikea käyttää asian tiimoilta, sillä eihän tätä todella mikään sana oikein voi kuvata, mutta siis tiedostamiseni on lisääntynyt ja kärsimys ja haluaminen vähentynyt huomattavasti. Rakkauden tunne lisääntynyt, arvostelu itseä ja muita kohtaan kutistunut. Egon teot ovat nähtävissä ja anteeksiannettavissa. Rauha ja onni ja ilo on täällä. Vaikka sitä ei joka hetki huomaakaan. Mutta kokemus siitä että aina on turvassa, se kantaa. Ymmärrys kaikkea ilmenevää kohtaan on läsnä koko ajan. Upeaahan tämä on. Tätä lisää, kaikille
<3 This is it :-)""Hereillä, joo.. valaistunut, en.. näen kyllä mitä tapahtuu.. mutta en voi sanoa ymmärtäväni sitä.."
"Koin muutama vuosi sitten Universaalin Rakkauden tunteen, joka kesti pari päivää siinä vahvana loisteena, joka avasi silmäni
<3
Sen jälkeen on kaikki ollut toisin, vaikka toki välillä tipahdan egon
vaikutukseen. Jotenkin "näen" ihmisten tarkoitusperät, varsinkin jos ne
ovat egosta lähtöisin ja vaan ihmettelen. Rakastan elämää ""No kyllä olen edelleen ihan tavallinen ihminen.
""Valaistuneella tarkoitetaan kai täällä itseoivallusta. Että ymmärtää kuka todella on tai mitä on. Siinä mennään luontonsa syvyyksiin, aivan sen pohjalle saakka. Kysynkin mitä hyötyä valaistumisesta on?"
"Olen oppinut vaikeuksien (mm selän rikkoutuminen) kautta askel kerrallaan sekä itseni että ihmisyydestä
""4 päivää sitten koin viimeksi kunnon herätyksen ja olen äärettömän iloinen siitä
😇
""Ihan pikkusen vasta, mutta en kyllä kunnolla. Matkalla kovasti. Ei oo aina kivaa tämä projekti. Pelottavaa ja ahdistavaa."
"Hereillä ainakin...
""Hereillä ollu about vuoden ja matka on vielä kesken
""Jollain tasolla. Mutta matka pitkälti kesken vielä."
"Mieheni sanoilla... meillä ei kohta tarvita valoja
😇😇""Luulisin, että hereillä ja valaistuneenanolossa löytyy kaikki harmaasävyn välivaiheet."
"Mjaa-a. Mahtaakohan sitä "valaistunut" itsekkään tietää, että onko valaistunut. Ainakin mitä minä olen näiden omasta mielestä fiksummasta päästä olevien kirjoja ja juttuja (esim. McKenna, De Mello)... McKenna kirjotteleepi niin ironisella tyylillä että voisin samaistua siinä mielessä että tuntuu että se tuskin ottaa mitään vakavasti. Varsinkaan itseään.
:D Ja tarkoitan edellistä nimenomaan hyvällä tavalla, ehkä siksi diggaan kaverin kirjoista. :)Mello taas sanoi, että mitä helkkarin väliä sillä on kenellekkään onko joku vai ei, ja sanoi ettei häntä itseäkään kiinosta moisia miettiä.
:)Ja kun tuo "valaistuminen" kun on vaan sana, joillekkin se merkitsee jotain mystistä, saavuttamatonta, toisille aivan tavallista tallaamista, tietyllä tavalla siis... hum."
"Uskaltaisin ehkä sen verran varovasti kommentoida, ettei se ainakaan ole sitä "ikuista nirvanaa", mitä niin moni luulee.
Mutta siinäkin on paradoksi, tavallaan, koska herännyt ihminen ei ole enää ole kiinni itsessään tai oloissaan. Ja kaikkeen tottuu ajan kanssa.
""Mukavaa muuten, kun kysytään näin vaikeita asioita.
:D Teki tämän aamun..hehe :D -Ja ainiin, älkää ottako mun kommentteja ainakaan kovin vakavasti. :DD Entäs sinä Jake, mitä vastaat omaan galluppiisi?
""Valaistumisen tilasta taitaa puuttua se tylsistymisen tunne, joka pakkomielteisesti on täytettävä jollakin, mikä löytyy täältä maailman tarjonnasta ja kyllä aina löytyy jotakin virikkeitä mielelle, ei pääse kovin helpolla valaistus häikäisemään
""En ole. Vaikka sit toisaalta mitä ymmärrän nyt niin olen. Koska kaikki on 'ja'. Valaistuminen ei ole minun ulkopuolellani, joten olen, vaikka en ole."
"Olen hereillä ja oivalluskykyinen mutta en voi itseäni valaistuneeksi sanoa. Mckennan tapa ilmaista valaistuminen kuullostaa vähän samalta mitä itse ajattelen heräämiseksi että sen tekstien mukaan vois ehkä sanoakkin valaistuneeksi mut kun siitä on niin monia tulkintoja että esim Joogafilosofian mukaan mitä valaistuminen on niin siitä oon vielä todella kaukana
""hmmm...En (vielä) lukenut tekstiäsi mutta kysymyksesi on hyvä. Ajattelen, että kahtiajakautuneesta mielestämme kumpikaan ei voi valaistua/herätä. Dualistiselle ego-mielelle valaistuminen on mahdotonta, koska se on syntynyt erkaantumisen ajatuksesta. Toinen mielen osa, Henki, on aina ollut valaistunut - eikä muuta voisi ollakaan. Joten enpä usko että täällä on ketään joka voisi valaistua... (sanalle on toki annettu monenlaisia merkityksiä...) Minulle sana tuntuu lähinnä uudelle identiteetille, jota joskus halutaan etsiä...."
"Monenlaiset ihmiset puhuvat itsestään valaistuneena, vaikka egoa on vielä jäljellä. Joillekin valaistuminen siis on hetkellinen oivallus ja mahdollisesti muuntunut tietoisuudentila. Sanat siis johtavat aina harhaan. En tiedä mitä olen, tiedän että olen. oivalluksia tulee ja IOK:n myötä yhä kirkkaampia. Kävin heräämisohjauksessa ja opettaja oli sitä mieltä että olen herännyt, olin jo aiemmin, sittemmin sen opettajan heräämisopastusta on kritisoitu. Että ihan sama olenko vai en, mutta hyvin menee
""Jotenkin minusta tuntuu, että jos henkilö itse määrittelee itsensä heränneeksi, niin se on ego, joka puhuu?"
"En mä tiedä olenko. Ja oikeastaan mua ei kiinnosta olenko vai en. En todennäköisesti. Mutta ei se mitään, tää on hyvä näin.
👍🏻
😄
""Umpiunessa
""Kuka tässä vertailee olenko valaistunut vaiko en? Eikö vertailun tee aina ego eli pelko, joka tekee "valaistumisesta" jonkinlaisen epäjumalan (asian, jonka me haluamme voidaksemme kuvitella olevamme parempia, mitä nyt olemme). Voiko olla muuta tilaa kuin se, että me olemme jo Taivaassa valaistuneina? Vain meidän omat pelon aurinkolasit peittää sen valon ja rakkauden maailman, jossa elämme koko ajan, ja siinä on sitten hyvä kysellä, että "milloinkohan minä valaistun?" Otetaan ne lasit pois ja nautitaan valosta
""Pidin tässä syksyllä pienen esitelmän Rauhanrannassa valaistumisesta, jolloin etsin Kurssista kaikkea mitä asiaan kuuuluu. Siinä valaistumista nimitetään Pyhäksi Hetkeksi, Tässä pieni ote:
Ristiriitaisuuden tilassa pyhää hetkeä ei saavuteta.
Kurssissa sanotaan, että kaikkiin asioihin vastataan hiljaisuudessa, jossa kaikki ongelmat hiljaisesti ratkeavat. ”Salli minun olla hiljaa ja kuunnella totuutta” (Harj.106).
Ristiriita estää sinua saavuttamasta sitä hiljaista odotuksen tilaa, jossa pyydät saavasi kokea pyhän hetken. Ja ristiriitaa on kaikki, mikä vie sinulta mielenrauhan: ylenmääräinen huolehtiminen tulevaisuudesta, sairauksista, raha-asioista, työasioista, hyökkäyksistä lähimmäisiäsi kohtaan, anteeksiantamattomuudesta, luulosta, jonka mukaan sinun pitää tehdä jotain erikoista saavuttaaksesi sisäisen rauhan tilan. Eikö olekin vapauttavaa, että sinulta ei vaadita mitään muuta kuin että aivan ehdoitta antaudut pyytämään pyhän hetken kokemista! Se tapahtuu, jos haluat sitä yli kaiken.
”Enempää sinun ei tarvitse tehdä; pikemminkin on tarpeen käsittää, että et pysty tekemään enempää. Älä edes yritä antaa Pyhälle Hengelle sitä mitä Hän ei pyydä.”
Eikä Hän pyydä muuta kuin vilpitöntä pientä halukkuutta."
"Koen olevani vastuussa hereillä olostani. Henkinen valveilla olo on antanut perspektiiviä. Olenko valaistunut? En. Tuskin roikun facebookissa, tai missään muussakaan epäsosiaalisessa mediassa jos joskus valaistun. Ehkä mä silloin liikun vain "kentällä." Ehkä en tässä elämässä valaistu, ei väliä, elämä on matka."
"Mun perspektiivi : Silloin on valaistunut kun on päästänyt valon sisään. Ei se tarkoita sitä että tarvitsisi olla munkkina jossain vuorella. Ole valaistunut jo tänään
👌 Täähään vaan laajenee loputtomasti ja homma kehittyy ja etenee.""En tosiaankaan, muttei haittaa. Aika on yksi harha muiden joukossa."
"Valaistunut kyllä , hereillä kyllä. Puoliunessa välillä? Ehdottomasti. Taikamaailma on herännyt ympärilläni."
"En koe olevani hereillä/valaistunut. Olen muutama vuosi sitten vasta tullut tietoiseksi että totuudessa & rakkaudessa eläminen voi olla mahdollista
""Nauroin makeasti gallup-kysymykselle..oikein vedet silmissä,niin hauskan hassu kysymys,ai ihan oikeestikko tähän pitää vastata..no tuota,vastaan näin:se osa itseäni joka voi olla valaistunut on ollut sitä aina, kysymys heräämisessä lienee se, milloin alan yhä paremmin muistaa ettei Itseni ole koskaan valoja sammuttanutkaan.Näihin muistiharkkoihin liittyviä kokemuksia on mulla pitkin päivää ja yötä.Taitaa olla parasta minulle jättää koko kysymys Pyhän Hengen haltuun.."
"Kevyt tosiaan!
😃 En pidä itseäni valaistuneena; tiedostan kyllä oman valoni olemassaolon ja olen varmaankin välillä jopa hereillä. Ehkä... "Kiitokset kaikille vastanneille! Vastaukset bongattu iok keskustelu, ihmeiden oppikurssi, henkisen kasvun ryhmä sekä rakkauden pohjasakkaa ryhmistä!
Minulta kysyttiin että mitä mieltä itse olen asiasta...ja nyt vastaan omin sanoin mitä asiasta ajattelen.
Ensin pitäisi miettiä, että mitä se "valaistuminen" oikein tarkoittaa?
Jos tuosta maagisesta sanasta jättää pois kaiken henkisen new age mielikuvan pois, niin jäljelle jää vain "oivallus" siitä, että kaikki tämä ympärillämme tapahtuva on vain "näytelmää". Hetken kestävä esitys jossa tietoisuuden katse vaihtaa vain näkökulmaa.
Olemme hienosti opetelleet ulkoa vuorosanat, ajatukset, arvot ja uskomukset...Olemme rakentaneet jokaikisen talon ja keksinnön. Kiertäneet maapallon ympäri ja olemme käyneet kuussa. Pidämme alitajunnassamme muistoja menneiltä ajoilta.
Teemme uskomuksen muiden kertomista tarinoista ja palvomme aikaa, joka myös on ihmisen keksimä psykologinen harha.
Huomaan ihmisten tavan toimia "massahypnoosissa" kuin robotit peläten omaa kuolemaansa ja ymmärrän että kaikki on vain lainassa.
Voin käyttää kohdallani sanaa "oivaltanut". Se ei tarkoita sitä, että matka ei jatkuisi tai että pitäisin itseäni valaistuneena siinä merkityksessä, että kaikki olisi vain hienoa eikä yhtään epämielyttävää asiaa tapahtuisi arjessani. "Valaistuminen" ei kuulu dualistisuuteen, siksi pidän itseäni (ketä itseä?) vain heränneenä.Tiedän että en tiedä mitään. Ehkä toisinaan luulen tietäväni, mutta en totuuden kautta tiedä mitään. Teen matkaa täydelliseen nöyrtymiseen elämän edessä.
Matka jatkuu, minä olen täällä mutta en täältä. Olen persoonassa, mutta en persoona. Esitän Jakea, mutta en todellakaan ole mikään Jake. Se olisi naurettavaa jo edes ajatuksena. Miten kukaan voi uskoa syntymäänsä, nimeensä, identiteettiinsä? Miten voisin enää koskaan olla unessa? Olisi mahdotonta palata takaisin ja sanoa "olen Jake ja tämä on todellisuuteni, muut ovat väärässä, minä oikeassa".
"Valaistuminen" ei ole mihinkään tietoisuuden tilaan hukkumista. Se ei ole pelkkää ihanaa vaaleanpunaisessa rakkauden aalloilla surffaamista, vaan se on se mikä näyttää olevan nyt. Eikä se ole lopulta sekään.
"Valaistuminen" on kaikki mikä näyttää olevan mutta samalla se ei ole mitään tai mikään. "Valaistuminen" on kaikkea muuta kuin kuvittelen sen olevan. Se mikä tulee ja menee kuuluu dualistisen maailman "harhoihin". Maya esittää esitystään ja joku katsoo.
"Valaistuminen" on niin tavallista ja normaalia että ego ei kykene sitä tajuamaan. Se on perus asia, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. "Valaistuminen" on kaikkea muuta kuin tietoisuuden tilan vaihtelu esim. rakastumisen, vakavan sairauden, humalan, urheilun, rakastelun tai meditaation aiheuttaman euforian tila. Kaikki mikä muuttuu vastakohdakseen ei ole valaistumista.
"Valaistuminen" on kaiken pois oppimista, ei minkään asian tai tiedon lisäämistä. Meidän todellisuutemme on luonnollinen asia. Se on kaiken "pohja".
Rakkauden pohjasakkaa, joka sekin lopulta heitetään menemään.
Ja tämä tarina ei ole tosi.
T: Ihan tavallinen ihminen, mutta silti jotain aivan muuta
 |
| Olen löytänyt ratkaisun pahimpaan hätään! Messiah mints auttaa , mielessä, talossa sekä puutarhassa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti