Google+ Followers

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Egon pienet hiekkalinnat

"Voisin kuvailla herännyttä tilaa sanomalla, että koska minulla ei ole itseyden tajua, en myöskään ymmärrä omistamista tai oikeuksia. Mikään ei ole minulle itsestään selvää. Mikään ei ole minun; kaikki on vain lainaa ja se pitää antaa takaisin. Kehoni ei ole minun kehoni eikä elämäni minun elämäni. En halua mitään enkä halua mitään varten. Olen vapaa. Tavanomainen, välinpitämätön valvetilani vaihtelee kuplivasta innostuksesta lähes hämmentävän huimaavaan iloon. Saatan uppoutua johonkin peliin, elokuvaan tai keskusteluun hetkeksi, mutta palaan aina takaisin kunnioituksen, ihmetyksen, kiitollisuuden ja valtavan ilon tilaan. Tämä on selkeä ja luonnollinen heränneen tapa tarkastella asioita.
Vertaapa sitä heräämättömän ihmisen tapaan tarkastella asioita. Heräämätön elää jatkuvassa haluamisen tilassa ja pyrkii kaikin keinoin lakkaamatta saavuttamaan haluamaansa. Perinteiset pahat pojat, kiintymys ja halu, eivät ole varsinaisia ongelmia; ne ovat oireita piilevästä sairaudesta, joka saa meidät elämään vastoin asioiden luonnollista tilaa. Vietämme elämämme yrittämällä turhaan taistella vuorovettä vastaan, jotta voisimme rakentaa pienet egomme hiekkalinnat, jotka pysyvät pystyssä vain niin kauan kuin jatkuvasti rakennamme ne uudelleen. Tässä mielessä pidämme kaikkia luonnonvoimia väärinä ja kulutamme elämämme ja elinvoimamme taistelemalla niitä vastaan.
Jopa henkinen etsiminen käy esimerkkinä tällaisesta vääränä pitämisestä, vaikka jotakin sanottavaa on siitäkin, että pitää väärinpitämistä vääränä tai että vapauttaa itsensä koko sotkusta. Ihmisen elämä on kuitenkin epäilyksettä mahtavan hieno tapa toteuttaa tietämättömyyteen perustuvaa elämän draamaa, mutta nyt puhummekin heräämisestä eli siitä, miten voimme lakata teeskentelemästä, että elämä on jotakin mitä se ei ole, ja alkaa elää elämää sellaisena kuin se on."

JED McKENNA: Henkinen valaistuminen-hitonmoinen juttu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti