Google+ Followers

perjantai 16. joulukuuta 2016

Henkinen markkinatori ja vankilakopinkoristelukauppa

"Henkisyys on vain vaihtoehtoinen uskonto- samanlaiset suuntaviivat samankaltaisilla väreillä maalattuina. Se täyttää samat tarpeet kuin uskontokin, asettaa samat mitään vaatimattomat vaatimuksensa ja tarjoaa samanlaiset huterat lupaukset ja palkkiot. Samalla se saa nauttia samankaltaisesta edesvastuuttomuussuojasta kuin uskonnot ja hurahtaneet kultitkin, joiden väliin henkisyys nykyään asettuu, niin että sen kannattajat syyttävät epäonnistumisesta itseään eikä suinkaan sitä uskomusjärjestelmäsyöttiä, jonka he ovat nielleet, tai niitä ihmisiä, jotka ovat sen heille syöttäneet. Lopulta kaikki kolme ryhmää- valtauskonnot, hurahtaneet kultit ja niiden tahmainen välimaasto- ovat muunnelmia yhdestä ja samasta ihmisen uskonnosta: agnostismista.

Vaihtoehtoiset ihmiset ovat vakuuttaneet itsensä siitä, että he ovat päässeet vapaaksi vankilasta, kun he todellisuudessa ovat vain kaivaneet tiensä yhdestä sellistä toiseen ja nimenneet uuden sellinsä Vapaudeksi. Tässä egon vankilassa, maailmankatsomus ja vankikopin koristelu ovat synonyymeja. Monet elävät jatkuvassa tyytymättömyyden tilassa ja etsivät siihen helpotusta keksimällä selliinsä koristeita: vähän buddhalaisuutta tuohon nurkkaan, pikkasen suufismia toiseen, sopivasti mystistä runoutta kaikkein pimeimpään nurkkaa ja vielä vähän intiaaniviisautta tai shamanismia, jotta saadaan koko kokonaisuuteen hieman paikallisväriä. Kaikki ovat koko ajan ostoksilla etsimässä sitä täydellistä juttua, jolla voisi täyttää tyhjäksi jääneen kohdan, ja kun se lopulta löytyy, siihen kyllästytään taas pian, ja etsiminen jatkuu. Tämä krooninen halu koristella omaa ympäristöään on elinehto koko henkisen markkinatorin pyörimiselle, joka ei ole millään tasolla mitään muuta kuin vankilakopinkoristelukauppa. Etsitpä sitten kristillistä gotiikkaa, uushenkistä etiikkaa tai apokalyptista mystiikkaa, henkinen markkinatori tarjoaa sinulle tämän kaiken.
Vaihtoehtoinen ihmisyys on ylellisyystuote, johon kaikilla ei suinkaan ole varaa; siihen tarvitaan sekä aikaa että rahaa. Eivät sosiaalituella elävät äidit tai siirtotyöläiset osta luomutofua, chakrojenviritysavaimia, hamppukassisettejä tai- suoraan sanoen-minunkaan kirjojani. Talonpojat tekevät vain taijitä siellä, missä sitä nyt yleisesti tehdään. Ei kaikilla suinkaan ole varaa pitää kuukauden lomaa ja käydä energiahoidoissa Esalen-instituutissa, uida viikkoa delfiinien kanssa tai edes käydä pikaisella naku-uinnilla Dalai Laman viisauden valtameressä.
Kaikki voivat tietenkin harjoittaa mietiskelyä ihan ilmaiseksi. Vaikka olisit rutiköyhä, voit aina istua ja sulkea silmäsi ja toistella jotakin mantraa tai laskeskella hengitystesi lukumäärää muutaman minuutin ajan- mutta ihan totta, vailla mietiskelylle omistettua huonetta, joka on täynnä ulkomailta tuotuja suitsukkeita, käsin kirjailtuja istumatyynyjä, autenttisia temppelikellojen kopioita, alabasterista veistettyä Kuan- Yin -patsasta, joka seisoo mahonkialttarin päällä, vailla huonetta jossa voit mukavan väljiin kasvivärjättyihin, luomupuuvillasta ommeltuihin joogavaatteisiin sommistautuneena tavoitella henkistä pelastustasi sellaisella tavalla, joka sopii näin jylhälle päämäärälle- mitä  mahdollisuuksia sinulla oikeastaan on? Voithan tietenkin aina pukeutua flanelliyöpukuun ja lukita itsesi vessaan, sytyttää sen iänikuisen tuoksukynttilän, joka siellä on ollut siitä asti, kun tuuletin hajosi, ängetä pari pyyhettä pyllysi alle ja nostaa kylpyankkasi posliinialttarille edessäsi, mutta hei, ihan vakavasti, ketä luulet tällä tavoin onnistuvasi huijaamaan? Et ainakaan itseäsi, mistä  pääsemmekin kaikkien henkisten harjoitusten Kultaiseen sääntöön:
Ellet onnistu huijaamaan itseäsi, miksi edes vaivautuisit?
Kaikkien henkisten harjoitusten todellinen päämäärä on itsensä huijaaminen, itsepetoksen ylläpitäminen, jotta näkisi sen, mitä ei ole, eikä näkisi sitä, mikä on. Tämän takia mitään ilmoitettua päämäärää ei voi varmentaa tai se on epämääräisesti muotoiltu; kyse ei ole niiden saavuttamisesta vaan niiden tavoittelemisesta.
Kuka haluaa herätä? Kun jokin paikka meissä kutiaa sen verran yöllä, että se uhkaa herättää meidät, me haluamme raapia sitä sen verran, että kutina lakkaa ja ettei meidän tarvitsisi herätä mukavista unistamme. Sama juttu tässä. Tässä mielessä henkiset harjoitukset-esimerkiksi mietiskely- on sataprosenttisen tehokasta. Jos henkiset harjoitukset tyydyttävät halusi tehdä jotain henkistä, jos ne saavat sinut ajattelemaan, että edistyt jollakin tavoin, jos ne raapivat kutiavaa kohtaasi herättämättä sinua, silloin ne toimivat juuri sillä tavoin kuin niiden on tarkoituskin."

JED McKENNA Henkinen sodankäynti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti