keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Karua, synkkää ja sateista arkea, hyväksytkö tämän?

Heips!
Kun eilen kirjoitin tunti kaupalla rehellisen kuvauksen omista ajatuksistani päivän mittaan, niin huomasin että kukaan ei tykännyt facebookissa, lukuunottamatta paria tykkäystä. Sain siitä inspiksen olla avoin lisää ja tuoda lisää asioita esiin, joista ei haluta puhua tai ottaa kuvia, vaikka kyseessä on ihan perus elämää yhtään sitä korostamatta. Tänään näin näin ja huomenna ehkä toisin.

Niin kovin monesti törmää henkisissä ihmisissä yksipuoliseen positiivisuuteen, enkeleihin jotka tuovat onnen ja yksisarvisiin hevosiin, joilla voi ratsastaa auringon laskuun, silti minä elin tämänkin päivän ihan normaalia harmaata arkea. Elämä ei aina ole pelkkää valoa ja rakkautta ja se vaatii hyväksymistä ja kauneuden näkemistä KAIKESSA. Elämä ei ole pelkkää "valaistumista" ja tekopirteää onnellisuutta sädekehä päänpäällä. Voi miten pinnallista ajatella että olisi. Olen usein törmännyt kauniisiin kuviin ja lempeisiin guruihin, mutta en koskaan siihen piilotettuun toiseen puoleen, tavalliseen sateiseen arkeen, kun puhutaan todellisesta henkisyydestä. Todellisuus on kukkasista kaukana, se on ehkä yksi osa sitä kaikkea, mikä vain ON, ykseydessä. Kaikella on kääntöpuolensa ja arkensa, mutta kuitenkin voisi sanoa että "kauneus on katsojan silmässä". En edes yritä olla nyt negatiivinen, minä vain olen ja hyväksyn päivän semmoisena kuin se ilmenee. Tämä kaikki on valaistumista jos mikä. Hyväksyn kaiken semmoisena kuin se ilmenee.
Halusin kuvata tänään harmaana ja sateisena keskiviikkona arkea, koska se on tänään totta. Kuvasin kävelylenkillä asioita joihin törmäsin, kaunistelematta. 
Koska nyt on lokakuu, sataa ja on harmaata, en nähnyt kukkia, perhosia enkä onnellisia ihmisiä. Jos olisin kuvannut ihmisiä, niin olisin kuvannut hymyttömyyttä ja hiljaista olemista. Ihmisiä ei edes ollut paljon liikenteessä. 
Klikkaa taustamusiiikkia tästä ja carpe diem. Onnellisuus on kaiken hyväksymistä sellaisena kuin se on. Elämässä pitää olla syvyyttä, ei vain kaunista pintaa, joka saattaa mureta hetkessä käsiin.
PYSÄHDY hetkeksi kuvien ääreen ja katsele niitä sielullasi. Älä kiirehdi.




Huomenta, että tämmönen ilma...

nöyränä ennen lumen tuloa, vanhan kuolema.
















yksinäinen erkaantunut lehti




yleistä taidetta








riisuttu alastomaksi





















yksinäinen kissa joka olisi halunnut ystäväkseni
eron hetki....








ruuasta kova pula




tupakan tumppi ja kameran piuha




sadetta ja pimeyttä

















































elämän loppu, yhtä todellista kuin syntymäkin








kieltoja




aika hallitsee hengellisyyden temppeliä








???




kirjastossa...








likainen roskis
















duunari












epäonnistunut kuva jossa suurinpiirtein lukee näin: "liikuntarajoitteiset mahdollinen käynti talon toiselta puolelta.."




paikallisen ravitsemus liikkeen ikkuna




ei ole helppoa olut tölkilläkään, ensin se juodaan tyhjäksi ja sitten viskataan ajotielle...





Orimattilan ylpeys keskellä orimattilaa, likainen palojoki












ja kieltoja riittää.....








kauppaan riitti just ja just killingit....




tiskipöytä




tuntematon numero soittanut näppäimettömään puhelimeen...




Klikkaa lisää musiikkia ja tee uusi kierros....


T: tukkasekasi eikä hymyilytä Jake


4 kommenttia:

  1. Kiitos, upeita kuvia! Katselin kyyneleet silmissä, miten kaunista kaikki on! :) Ja tuo teksti, se on niin totta! Olen etsinyt ja etsinyt juuri jotakin tuollaista valaistumista, enkä ole nähnyt tämän hetken kauneutta. Miten täydellistä ja hyvää kaikki on juuri sellaisena kuin on! Näen kauneuden jopa noissa maahan tallatuissa oluttölkeissä, tupakantumpissa ja likaisessa roskiksessa. Elämä on niin kaunista ja täydellistä ilman, että siitä tarvitsee siivota mitään pois. Voi kiitos vielä noista kuvista!

    VastaaPoista
  2. Heips JenniJohanna!!! Kiitos kommentistasi..täällä onkin aikas hiljasta ollut, mutta nyt oli tunne että joku on kirjoittanut jotain..;-)
    Juu kaikki vain on, eikä se että pitäisin esim. olut tölkkiä huonompana asiana kuin joku toinen asia poista ykseyden mahdollisuutta pois. Jännä miten tuon kauneuden näkeminenkin tulee ihan itsestään, eikä vain kauneutta ajattelemalla. Halusin tuoda tuon puolen esille. Haluan hyväksyä asiat sellaisena kuin ne on ja lopettaa loputkin taistelut elämää vastaan...;-) Tosin on varmasti vielä asioita josta en pidä, mutta hyväksyn senkin itsessäni enkä tuomitse itseäni koska sekin vain ON:-)

    VastaaPoista
  3. Juuri tuota minäkin olen alkanut haluta, hyväksyä kaikki juuri sellaisena kuin on ja lopettaa taistelun todellisuutta vastaan. Hyväksymisen kauttako tämä kauneus nyt minulle näytetään, en tiedä! Tämä on aina ollut, enkä ole koskaan aiemmin tätä nähnyt. Eilisestä asti ollut ihan käsittämättömän rauhallinen ja hyvä olo :) Vaikka täällä näyttää olevan vielä tämä minä kokemassa :) Ja tämä blogisi oli ihan loistava löytö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeah! Minä kokee ja mieli hokee;-) Oon tässä kelaillut että antaa egon olla mitä se on, se vain näyttää olevansa jotain kuitenkin aina. Lopetan stressaamisen ja katselen "näytelmää". En jaksa edes kantaa jotain henkistä identiteettiä(ainakaan tosissani) ja yritän hyväksyä ajatuksen että en minä tiedä mitään....;-) Olen huomannut että ego tarvii jatkuvasti kiinnekohtia, joista se elää, joten en jaksa pyristellä vastaan...yritän nauttia hetken siitä mikä on, tässä ja nyt. Kiitos vastauksesta taas :-)

      Poista