Google+ Followers

maanantai 26. elokuuta 2013

Making of "forgiveness", musiikin voimasta ja luovuudesta

Päiwää että pätkähti!

Se ois taas mahdollisuus uuteen päiwään ja uuteen wiikkoon!!;-)

Nyt olen aktivoitunut pitkästä aikaa biisien tekoon, joten laitan tässä videoo tulemaan. On jutustelua, video camia,videoo ja muuta lätinää. Mietin tossa, että jos mulla ois varmat videomakerit ja huippu nauhurit/ musanteko ohjelmat joita vielä osaisin käyttää, niin multa saattaisi tullla vaikka joka viikko jotain..;-) sen verran luova tulee oltua, aina joku prosessi menossa... No ehkä se on ihan hyväkin että homma pysyy hallussa ja tasapainossa..;-)
LUOKAA itseänne rakkaat siskot ja veljet <3 Myös musiikki on IHAAANAAA AsiA!!! ;-)



David Lynch, palkittu elokuva-
ohjaaja, valokuvaaja, taide-
maalari, ja Catching the Big
Fish: meditaatio, tietoisuus
ja luovuus
-kirjan kirjoittaja

“En ole koskaan jättänyt väliin meditaatiota 34 vuoteen. Meditoin kerran aamulla ja kerran iltapäivällä noin 20 minuuttia kerrallaan. Sitten keskityn päivän töihin. Huomaan, että ‘tekemisen’ ilo lisääntyy. Luovuus lisääntyy. Intuitio lisääntyy. Elämänilo kasvaa. Ja negatiivisuus väistyy.”

 

 

Musiikin valtava voima

Eustressi
16.1.2006
Ilkka Vartiovaara
Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu ja miltä tuntuu, kun kuulee tietynlaisen äänen joko luonnossa tai kotona musiikkiäänitteeltä. Me saatamme pysähtyä paikoillemme, sulkea silmämme, jättää kaikki muut asiat mielestämme ja tuntea olevamme jossain aivan muualla, eri ajassa ja paikassa. Jos me koemme jotain tällaista, on meitä luultavasti koskettanut todella mahtava voima, musiikki.
Musiikin voima on todellista. Se aktivoi aivojamme, niiden verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat ja koko persoonallisuutemme vireytyy. Musiikki on monen tutkijan mielestä ihmiselle jopa elintärkeää. Tiedossa ei ole ainuttakaan kansaa, rotua tai ihmisryhmää, jolle musiikki ei olisi tavalla tai toisella tuttua. Ääriesimerkki musiikin tehosta ja sen käytöstä ovat ikivanhat, kaikissa kulttuureissa lauletut kehtolaulut. Niiden rakenne ja esitystapa ovat rauhoittavan unettavia.
Toisaalta emme tiedä vieläkään paljoa siitä, mitä tapahtuu solutasolla musiikin soidessa. On ilmeistä, että asiaan vaikuttavat perintötekijämme ja elämämme aikana opitut asiat, myös sellaiset, joilla ei näyttäisi olevan suoranaista yhteyttä itse musiikkiin. On myös sanottu, että musiikki on eräänlaista äänellä ajattelua. Tutkimuksissa on pystytty paikantamaan ihmisen aivojen vasemmasta lohkosta tietty osa, joka on absoluuttisen sävelkorvan omaavilla peräti 40 % suurempi kuin muilla.
Uusien tutkimusten mukaan musiikki on todella erittäin tärkeää jo vauvojen ja pikkulasten kehitykselle. Se on ollut kauan merkittävä osa sekä leikkikoulujen että "oikeiden" koulujen opetussuunnitelmia, ei ainoastaan musiikin "mukavalta tuntumisen" takia vaan myös sen positiivisten vaikutusten vuoksi. Nykylääketieteessä sillä koetetaan edistää hyvinvointia, lievittää jännitystä ja kipuja, tehostaa elimistön immunologista toimintaa ja muutoinkin eri tavoin auttaa kuntoutumisessa ja toipumisessa. Vaikuttaa siltä, että useitakin musiikin avulla opituista taidoista ja valmiuksista voidaan tehokkaasti hyödyntää elämän eri alueilla, koska musiikki vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, keskittymiskykyyn, luovuuteen, itsetuntoon ja itsekuriin.
Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että musiikki voi jopa parantaa meidän älykkyyttämme. Eräässä opiskelijoille tehdyssä älykkyystestissä juuri ennen testiä kuunneltu klassinen musiikki nosti – joskin tilapäisesti – koehenkilöiden älykkyysosamäärää. Monet muutkin tutkimukset antavat vahvan viitteen siitä, että aivoissamme saattaa olla jokin musiikin ympärille rakentuva toiminnallinen tai fyysinen keskus, joka alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa. Jos näin on, herää nopeasti kysymys, voisiko musikaalisuuden säännöllinen ruokkiminen kasvattaa ihmisten älykkyyttä myöhemmin.
Musiikin terapeuttista tehoa pidetään nykyisin suurena. Mutta asiantuntijat ovat taas kerran epävarmoja yksityiskohdista. Joidenkin mielestä laulaminen yksin tai muiden kanssa on keskeistä. Toisten mukaan taas jonkin soittimen käyttö on oleellisinta. Niin tai näin, on ilmeistä, että musiikilla muodossa tai toisessa on usein selvästi terapeuttista vaikutusta. Jo pelkkä passiivinen kuunteleminen lisää ihmisten rentoutumiskykyä. Se, mitä sisällämme tapahtuu musiikkia kuunnellessamme, poistaa ehkä joksikin aikaa arkiset kahleemme, jolloin ajatuksille ja emootioille saadaan enemmän liikkumatilaa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen rentoutumisen kautta. Selvitysten mukaan noin 50–75 % ihmisistä pitää musiikin kuuntelua yleisimpänä tapanaan purkaa jokapäiväisiä paineita ja kokea eustressiä.
Musiikki siis rentouttaa, mutta lisäksi se on hyvä ja tehokas stressinvastainen copingmenetelmä. Miksi? Kenties siksi, että se lisää tietoisuutta minuudestamme. Eräiden tutkijoiden mukaan on aivan mahdollista, että tietyntyyppistä musiikkia kuuntelemalla me voimme itse parantaa mielemme herkkyyttä tai alttiutta uusille ajatuksille ja ideoille, joista osa pystyy sitten vähentämään distressiä. Tämä tapahtuu kenties siten, että musiikki pääsee vasemman aivopuoliskon kautta ihmisen ajatusprosesseihin. Musiikki myös lisää luovuuttamme aktivoimalla spontaania mielikuvantamistamme.
Aristoteles, Platon ja Pythagoras ovat useimmille tuttuja neroja tieteen eri aloilta, mutta heidät liitetään harvemmin musiikkiin. Kuitenkin jo nuo muinaiset kreikkalaiset nerot aavistivat tai tiesivät, että musiikilla täytyy olla monia tärkeitä, parantaviakin vaikutuksia. Aristoteles suositteli huilumusiikkia ihmiselle, joka tarvitsi tunteidensa purkamista pystyäkseen vapautumaan jostain painolastiksi muodostuneesta tunnekuohustaan. Platonin mukaan musiikki ylipäätään palauttaa ihmiselle takaisin menetetyksi jo luullun sielun harmonian ja tyytyväisyyden; lisäksi hän sanoi musiikin kohentavan kokonaisten kansakuntien moraalista ryhtiä. Entäpä Pythagoras? Hän sanoi, että nimenomaan musiikin rytmillä on parantavia vaikutuksia. Kurinalaisen matematiikan ja geometrian edustajana Pythagoras arveli kaikkien asioiden itse asiassa koostuvan harmonisista kuvioista, kuten vakioisesta musiikin rytmistä.
Keskiajan hallitsijat pestasivat hoveihinsa kierteleviä trubaduureja tuomaan rauhallisten melodioiden myötä lohtua sangen ankeisiin ja kylmiin linnoihinsa sekä lievittämään siellä vallitsevaa melankoliaa ja masennusta. Trubaduurit, bardit ja muut vastaavat olivatkin oman aikansa musiikkiterapeutteja. Musiikki säilytti auttavan ja vaikeuksia lievittävän maineensa ja ilmeisesti myös todellisen tehonsa jatkossakin. Myöhemmistä klassikoista tiedetään, että esimerkiksi Johann Sebastian Bach pestattiin säveltämään prinssi Leopoldille musiikkia aivan samaan tarkoitukseen kuin edellä jo mainittiin, siis auttamaan ja parantamaan.


 06.10.2008 06:00
Muusikon aivot toimivat toisin


Luovassa ongelmanratkaisussa muusikot hyödyntävät molempia otsalohkojaan (puna-oranssi), kun taas verrokit nojaavat enemmän vasempaan (sini-vihreä). Kuva: Bradley Folley
Harjaantunut muusikko käyttää aivojaan eri tavoin kuin tavallinen tallaaja, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Vanderbiltin yliopiston psykologit havaitsivat, että ammattimuusikko hyödyntää keskivertohenkilöä taitavammin divergenttiä ajattelua, jossa yhteen ja samaan ongelmaan etsitään useampia ratkaisuja.

Tämän osoitti tutkimus, jossa muusikkojen ja verrokkien pyydettiin keksimään uusia käyttötarkoituksia tavallisille kotitaloustavaroille. Kun tutkijat mittasivat koehenkilöiden aivojen aineenvaihduntaa luovan ongelmanratkaisun aikana, ilmeni, että muusikot hyödynsivät verrokkeja enemmän molempia otsalohkojaan.

”Muusikot eivät siis vain ajatelleet luovemmin, vaan heidän aivonsa toimivat laadullisesti toisin”, tutkimusryhmään lukeutunut Bradley Folley sanoo.

Eräs mahdollinen selitys aivopuoliskojen tehokkaampaan rinnakkaiskäyttöön on tutkijoiden mukaan se, että muusikkojen pitää usein käyttää kumpaakin kättä instrumenttinsa soittamiseen.

"Muusikkojen pitää osata yhdistellä erityisen hyvin kummankin aivopuoliskon informaatiota”, Folley selittää. ”Soittajathan nivovat erilaisia melodisia sarjoja kummankin kätensä avulla yhdeksi musiikkikappaleeksi samaan aikaan kun he lukevat nuotteja."

Nuottien eli symbolien lukemiseen tarvitaan Folleyn mukaan vasenta aivopuoliskoa, kun taas musiikin tulkintaan oikeaa.

Tutkimuksen julkaisee Brain and Cognition.
Tässä lätinää: 




Tässä "forgiveness" video:




Tässä "forgiveness" drum cam:






HAUSKAA JA LUOVAA VIIKKOA JOKAISELLE!! Olkaamme rohkeesti oman näköisiä ja toteuttakaamme itseämme, JOKAINEN on jossain hyvä!!!PÖÖÖÖÖ!!!




T: Jakeflame

2 kommenttia: