Heips! Sain yhtäkkiä fiiliksen laittaa tänne muistiin mun viime aikojen kirjoitukset facebookista. Osittain läpällä, osittain sen takia että nään konkreettisesti sen luovuuden, mikä mulla tuntuu olevan päällä jatkuvasti, myös näin "hiljaisina" aikoina...silloin kun en ole soittamassa kitaraa, rumpuja, ulkoilemassa, bänditreeneissä, töissä, kuvailemassa, tekemässä videoita tai kuuntelemassa musiikkia, nettisurffailusta puhumattakaan.... niin taidan olla kirjoittelemassa...;-) Tässä on siis keskusteluista irrotettuja mielipiteitäni. En tietenkään voi laittaa koko keskusteluja tänne, mutta omat voin surutta laittaa.
Mulla tuli tossa mieleeni, että olisin varmasti jo pelkästään parin viime vuoden aikaisilla kirjoituksillani julkaissut jo vaikka kirjan...Olen monesti päättänyt, että nyt alan vain näkymättömäksi lukijaksi facebookkiin, mutta ilman kelailuja toimin vaistoni varassa ja se asia vain tulee...ilman mitään sen hetkistä hyötytarkoitusta tai pelkoa siitä mitä muut sanoo tai ajattelee. No jos siitä kaikesta ääneen ajattelusta olen jotain sitten hyötynyt, niin on kai se päivittänyt mun henkistä polkuani aina sillä hetkellä, olen oppinut lukihäröstäni huolimatta suht hyväksi kirjoittajaksi, sekä oppinut paremmin ymmärtämään mitä mulle kirjoitetaan(kai?;-). Olen myös pystynyt nujertamaan pelon siitä että mua pidetään hulluna tai enää en tunne epävarmuutta siitä mikä on mun elämäntarkoitukseni täällä. Tiedostan aina kirjoittaessani sen mitä kirjoitan ja tiedän että jokainen sana jää sinne internetin kätköihin muistiin. Kirjoitan kaiken täydestä sydämestäni, loukkaamatta ketään ja vain niistä asioista jotka ovat minulle tärkeitä(on tietysti lukijan vastuulla se mitä hän ymmärtää ja mitä hän ei ymmärrä). Kirjoitan vain ja ainoastaan omasta totuudestani käsin, itseäni opettaen. Semmoinen "kävin kaupassa ja nyt on finni otsalla" tyyppinen kirjoittelu ei ole minun heiniäni, sitä on niin paljon siellä muutenkin eikä se tulisi sydämestäni. Jokainen tyylillään. Pyrin olemaan niin rehellinen itselleni että jokainen sana saakin jäädä muiden luettavaksi, tykkäsi siitä kukaan tai ei, sillä ei ole mitään väliä, en siis ole hakemassa tykkäyksiä tai mitään sympatia pisteitä, en myöskään halua esittää mitään viisasta "henkistä ihmistä", koska monesti -facebook identiteetin- kautta esiintyminen on pohjimmiltaan vain murto-osa siitä, mitä kirjoittaja oikeasti edustaa tai on. Jos hakisin itselleni huomioo, niin mun kannattaisi kirjoitella enemmän "olet valoa ja ihanaa rakkautta " tyyppisiä päivityksiä.
Plussaa on tietysti se, jos joku oivaltaa jotain todella merkittävää kirjoitukseni kautta ja niin on paljon tapahtunutkin palautteesta päätellen.
No jokatapauksessa jonain kauniina päivänä saatan lopettaa kaiken kirjoitamisen ja katoan netistä kokonaan, siitäkään ei tiedä, olenhan aika spontaani ihminen...mutta nyt näin;-)
Näissä mun kirjoituksissa käsitellään siis henkistä psykologiaa, ja jos aihe ei ole sinua koskettanut tässä elämässä millään tasolla niin kehoitan sinua lopettamaan lukemisen nyt, säästä aikaa ja lue mieluummin iltalehteä tai seiskaa...;-);-);-)
No mutta juu,tässä on siis todellakin vain viimepäivien mietiskelyjä...nyt voisin ITSEKIN lukea että mitä sitä tulikaan sanottua...??!!
Ensimmäinen koskee asiaa, jossa sairaudet olisi Jumalan lähettämiä....
Jarkko Hakola Terve!Mielestäni
tommonen Jumala olisi epätäydellinen ja hän omaisi vain huonon
huumorin.Ja jos kaiken päälle olemme Jumalan kuvia, niin sekin olisi
sitten oikein, että sairastutamme itsemme ja toisemme.Kuka uskaltaa
sanoa ääneen että täällä MEIDÄN rakentamassa
maailmassa ei ole Jumalaa ollenkaan, vaan maailma toimii "sitä saa mitä
tilaa","niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" periaatteella? "Jumala"
odottaa vaan ikuisuudessa meidän heräämistämme. Sitä kutsutaan myös
valaistumiseksi tai egon/saatanan irtiotoksi (unesta herääminen).Asia on
niin yksinkertainen kuin vain voi olla; jos vedän 10 litraa bensaa niin
sairastun.A.) koska ihminen on sen keksinyt B.) olen se päättänyt ITSE
juoda ja C. uskon sen olevan mulle jopa tappavaa myrkkyä (uskolla on
ihmiset syöneet rautanauloista lentokoneisiin asti kuolematta) Ja mitä
tulee noihin kaatajapappeihin tai manaajiin niin se toimii samalla
periaatteella kuin hitlerin puheet, tai muut yliluonnolliset asiat....
mieli on vain semmoinen kapine, joka toimii vain sillä uskolla joka
sinne laitetaan. Toisille yksisarviset hevoset ovat arkipäivää,toisille
taas Jeesus,superfoodit tai ihan vaan lenkkimakkara ja jääkiekko. Sillä
uskolla mennään millä uskolla mennään..
Jumala/rakkaus kyllä on, mutta ei sillä uskolla joka on ajassa
keksitty. Mielikuvitus on aina vain mielikuvitusta, mutta toiveena olisi
ainakin se että uskovaiset porukat lopettaisi toisten syyllistämisen ja
pelottelun. Toisaalta kehoitan käyttämään omaa erottelukykyä siinä
kohti. Hauskaa ja tervettä päivää kaikille!:-)
Jarkko Hakola Moi!Tässä hieman ajatuksia mitkä heräsivät sanasta Raamattu.Raamattu
on ajan muokkaama kirja. Ihminen elää ajassa joten se ei tiedä mitään
hyvää kirjaa ajatellen,jos ajatellaan Jumalan/ikuisuuden ajatonta
viisautta . Tuomitseva Jumala tulee aina ihmisestä, koska ihminen haluaa
pelotella ja kontrolloida. Ihminen haluaa aina olla oikeassa rauhan ja
onnellisuuden sijasta(kuten minulla on nyt pieni tarve
siihen..;-)heh).Maailmassa on triljoona "totuutta" ja Raamatun totuuskin
on joillekin hyväksi(ja valitettavasti myös pahaksi).Jumalan inspiroima
on kaikki ja se elää meissä pienen mielen yläpuolella,eikä ole vain
yksi kirja miljardeista kirjoista/elämän näkökannoista.Pieni mieli on
siis ihmisen itsensä rakentama valtakunta Jumalan valtakunnan tilalle.
Tämän saman voi lukea myös Raamatusta.Jessen opetukset ovat
Raamatussakin ristiriidassa muiden -ihmisten- kirjoittamiin
opetuksiin,koska Jessen opetukset eivät sisällä pelkoa eikä hän
opettanut oikeassa olemisen tarpeesta mitään vaan ymmärsi että
anteeksianto vie "minun kauttani" taivasten valtakuntaan eli ikuiseen
rauhaan. Kaikissa uskonnoissa ja henkisissä oppisuunnissa on pohjalla
samat ikuiset opetukset....aina siihen asti kunnes IHMINEN haluaa
osoittaa muut vääräksi ja haluaa ottaa ykkös paikan ja päästä muita
ennen taivasten valtakuntaan,päästä Jumalan suosioon.Tämä on vain
symboolista tälle maailmalle,täällä halutaan aina olla parhaita,täällä
aina kilpaillaan kaikesta, tehdään menestyvää uraa ja rakennetaan lisää
dualistista maailmaa....täällä ei siis palata kollektiivisesti Jumalan
maailmaan vaan rakennetaan itselle erillistä helvettiä. Jumalassa olemme
kaikki samaa vain ego(saatana,maya) erottaa meidät näennäisesti...eli
lyhyesti minun mielestäni Raamattu on dualismin käsikirja:puolet hyvää
ja puolet pahaa....ja tuli vielä mieleeni että vertauskuvilla
opettaminen on ainut mahdollisuus ohittaa ego, koska ihmisen egolla on
monen monta pinttynyttä uskomusta maailmasta. Hauskaa viikonloppua:-)
Jarkko Hakola Jeesus
oli ihminen joka oli tehnyt työnsä Jumalan ymmärtämisen suhteen(meni
neulan silmän läpi). Tie totuus ja elämä tarkoittaa sitä että se matka
pitää jokaisen tehdä ITSE. Jumalan valtakunnan ulkopuolella on itku ja
hammasten kiristys ja mikä onkaan valaistuneen parempi paikka puhua
tästä kun täällä pimeydessä jossa on hammasten kiristys!!;-)Täällä
babylonissa se vapautus täytyy tehdä eikä vasta silloin kun "jeesus
tulee oletko valmis?" Esim.missä muualla 10 käskyä pitää noudattaa kuin
tässä hetkessä?tässä hetkessä on Jumala,Jeesus ja rakkaus:KAIKKI.
Ego/saatana saa kaikki siirrettyä ajassa eteenpäin(tai pahaan
menneisyyteen) jotta se saisi temmeltää rauhassa,miettikää tätä hetki;-)
Jumala ei tuomitse koskaan mutta Pahuus tuomitsee! muuten Jumala olisi
ristiriitainen ja tuomitseva,eikä ainakaan minun Jumalani.En ymmärrä
miten pahuuskin pitäisi tuomita,eikö tämä maailma ole sen jo tuhansia
vuosia osoittanut että se vaan lisää pahuutta?! Jumala antaa kaiken
anteeksi..tai siis ei anna edes anteeksi, kun ei ole koskaan
tuominnutkaan!!!;-)
- Jarkko Hakola Totta tuokin! Rikkaus on ulkoistettua ja se vahvistaa vain harhaa.Onneksi elämme eri kasvu vaiheissa matkalla takasin kotiin ja jokainen oivaltaa ikuisen rakkauden omaan aikaansa.Kun tämä tapahtuu niin tajuaa että aikaa ei ole olemassakaan,kuten esim.Jeesus tai Einstein tajusi;-)
- Jarkko Hakola Kun aloittaa mietiskelyn ajan todellisuudesta niin pääsee aika nopeasti totuuden äärelle;-)
- Jarkko Hakola Vain ajassa voi tuomita mutta Jumala on ajan ulkopuolella ajattomana ja ikuisena.
- Jarkko Hakola Mistä muuten kristityn mielestä mieli koostuu? Kaikki henkilökohtainen ajattelu koostuu noin 60 000 ajatuksesta päivässä...(yöunet jauhavat samaa)onko se kaikki totta? Mielestäni ei, koska se vain apinanlailla toistaa itseään... pelko,murheet,huolet,ilot,odotukset,unelmat on vain opittua,ihmisen omaa keksintöä. Katselemme ulkomaailmaa mielikuvituksen lävitse ja samalla hukkaamme totuuden joka vain ON,tuomitsematta,ilman menneisyyttä ja täysin vapaana.Siellä missä sanat loppuvat,Jumala vasta alkaa....
- Jarkko Hakola Se voi olla noinkin, mutta valitettavasti ajassa kaikki kuolee ja katoaa....Jumala ei katoa maya harhan lailla vaan henkinen/hengellinen matkustaa ajasta ikuisuuteen. Jumalan oivaltanut ei enään kuole vaan löytää ikuisen elämän:-)
- Jarkko Hakola Mulla ja perus kristityn välillä on se ero että mulla ei ole Jumalia joita palvoa, koska ne on ulkopuolella.... mutta kuuntelen mielelläni esim:Jessen opetuksia jotka auttavat minua erottamaan harhan totuudesta;-)
Jarkko Hakola Miten
ajattelu systeemi voi olla todellinen? Eikö mikä tahansa
ajattelusysteemi ole vain ajattelua? Toinen ajattelu voi tehdä
iloisemmaksi,toinen taas surulliseksi,joku ajattelee itsensä vaikka
mestariksi,jotain se rauhoittaa. Jollain voi olla sekainen mieli joka
pistää koko elämän sekaiseksi. Iok tyyppinen ajattelu saattaa kannattaa
tässä elämässä, mutta miten sitten seuraavassa elämässä, jos synnyn
viidakon keskelle leijonien syötäväksi tai kehitysmaahan vammaiseksi?
Tai mitä jos synnyn voimakkaasti jehovalaiseen perheeseen?(lineaarisen
ajan "hyötykäyttö" siis tyrehtyy) Siitä olen kuitenkin jo varma että
ajattelu ei tee kestään synnillistä ja koko elämä on ajatusta,mutta
kerro se sama sitten mulle 1200 luvulla, jonne olen syntynyt
hämähäkkinä, joka kutoo verkkoa kärpäselle.
Voi kun joku kertoisi täällä myös edes sen, että miksi ajatus pystyy
rikkomaan Jumalan ja ikuisuuden? Miksi erkaantuminen on edes MAHDOLLINEN
aina uudestaan ja uudestaan? Onko ikuisuuden voima noin hävyttömän
pieni että se kumartaa jopa babylonille. Tietysti tässä kohti tulee
mieleen(huom.MIELEEN) se että tämä uni on jo loppunut, mutta niin kauan
kuin se on uni todelliselta tuntuva, haluan kysyä asioita joita ego tai
ees "henki"ei näytä kykenevän vastaamaan.
- Jarkko Hakola kyllä tuo pitää paikkansa tässä hetkessä koska tässä olen. Mutta miksi ja miten tämä sekasotku on mahdollista Jumalan täydellisyydessä?
- Jarkko Hakola tahdon tietää syyn seurauksen sijaan. Eikö kaikki perustu vain muistiin? Mitä jos lyön pääni ja menetän kaiken tämän tiedon?
Jarkko Hakola Eli
toisinsanoen kysymyksessä on vain ihan perus ajattelutapa(omista
kuvitelmista) ja kyse tietoisesta valinnasta. Olen ehdottomasti sitä
mieltä että iok on hyvä valinta ihmiselle, joka on nähnyt tämän maailman
kujeet jo moneen kertaan. Täytyy kuitenkin muistaa että iok on aika
tuore näkökulma eikä se vastaa jälleensyntymään tai siihen mistä ja
MIKSI se "pieni hullu ajatus" alkoi...Jos ongelmat on ratkaistava
korkeammilla tasoilla niin miksi emme vain katsele kyselijää
huvittuneesti ja rennosti? Jos kysymykset menettävät merkityksensä niin
miksi täälläkin foorumilla pidämme kovasti ääntä itsestämme(tai haluamme
ylipäätä elää??(egotonhan voisi vain sanoa heipat;-) Minun mielestäni
millään ei ole mitään väliä jos nousee iok identiteetin yläpuolelle ja
katselee näytelmää harrastusmielessä tai opetusmielessä. Voi olla että
ego ei tahdo nousta uskomuksien yläpuolelle, koska se haluaa jäädä
tarinaansa kiinni. Aina kun esitän jollekin iok viisaalle kysymyksen
että miksi pieni hullu ajatus tapahtui ja tapahtuu, niin saan
vastauksena joko -oma tahto- tai sitten "vain ego kyselee.." jne. Itse
olen tehnyt suurimmat kasvuni kuitenkin kysymymällä "MIKSI?" avulla. Se
on ikäänkuin työkalu jokaisesta tämän maailman uskomuksesta pois. Mutta
joo kiitos Niilo selkeistä vastauksista,olen oppinut niistä paljon:-)
Jarkko Hakola Jos
ihminen on ajatus, niin miten voi olla Jumalan poika ilman ajatusta?
Eihän olisi erillistä Jumalan poikaa ja sen mieltä ajattelemassa jos se
ei olisi ensin luotu..Jumala ei siis voi ajatella itseään irti
todellisuudesta...mutta miksi se on niin tehnyt/tekee?Miten siis
ikuisuudesta saa lohkottua erillisiä mieliä? aika huono vitsi. Jos
ajattelen olevani ikuinen,kuolematon ja yhtä kaiken kanssa niin aina on
vaara luoda uusi "pieni hullu ajatus" eli ajan kehä on jatkossakin yhtä
todellinen kuin se on nyt...???eli se siitä ikuisuudesta,varsinkin
fyysisen kuoleman jälkeen, koska en muista vauvana mitä iokin sivulla
667 sanotaan... varsinkin jo synnyn 1200 luvun uneen...
Jarkko Hakola juu
ymmärrän tuon mutta siihen ei pysty kukaan vastaamaan miksi niin
kävi/käy. Mielestäni ikuisuus on silloin heikko ajatus jos sen sisään
pystyy tekemään oman kuplansa. Täydellisyys on mielestäni sitä että
kaikki on täydellistä aina,ikuisesti.Ilman että tämmönen kömmähdys pääsi
tapahtumaan.
Jarkko Hakola Kaikki
on egoa,kaikessa on havaittavissa pirstaloituminen. Kaikessa on
puolensa,koska mieli on ihmisen itsensä rakentama uskomus järjestelmä.
Henkiset ihmiset ovat silloin polkunsa alkupäässä, kun ne jakavat hyvät
huonoista asioista ja kehuskelevat omalla ihanalla elämällään. Toisen
oikea voi olla toisen väärä. Ego tahtoo vaan pallotella vastakohtien
välillä. Rakkauskin on vain tulkinnan varassa,kuka on mitenkin oppinut
ymmärtämään mitä se on.Täällä ei kukaan ole toista parempi tai
huonompi,teki se sitten mitä tahansa. Meidän todelliset juuret ovat
ikuisuudessa,ei ajan maailmassa koska aika ei ole todellinen. Ollaan
täällä egolassa mitä ollaan, koska me ollaan sitä kuitenkin..tai siis
kuvittelemme niin;-)
- Jarkko Hakola "Hyvät" valinnat ja "huonot" valinnat on dualismia,siinä kuin kylmä ja kuuma, ruma ja kaunis. Joskus tarvitaan kylmää ja joskus kuumaa,toisen kaunis on toisen ruma. Taivas ei ole hyviä valintoja eikä helvetti huonoja,paitsi jos päättää niin että ne on(uskomuksia maailma täynnä...). Ihminen itse on rakentanut koko kollektiivisen rakennelmansa itse, joten jos jossain on helvetti niin se on ihmisen mielessä syyllisyytenä epäonnistumisestaan, verrattuna ikuisuuteen eli täydellisyyteen. Sen minkä ihminen on itse mielessään arvottanut arvokkaaksi,on todellisuuden näkökulmasta täysin neutraali asia. Sen minkä itse miellän "taivaaksi",on täydellistä anteeksiantoa,lopullista rauhaa samastumatta illuusioon.Olemme siihen asti toistemme opettajia kunnes olemme oivaltaneet sen toisen omaksi ajatukseksi,esim. se mitä nyt ajattelet minusta tai itsestäsi,on vain SINUN ajatuksesi,olet siis luonut minut ja itsesi(ego) mielessäsi,mutta todellisuuden näkökulmasta olemme täysin neutraaleja ja yhtä;-)
Jarkko Hakola huhhahhei!taivaita siellä,taivaita täällä,helvetti siellä,helvetti täällä,tuomio siellä ja tuomio täällä,karmoja siellä ja karmoja täällä;huomatkaa "henkiset" ihmiset kuinka mieli toimii..näin se on tehnyt ajan keksimisen alusta asti. Saatanat ja perkeleet hakevat vain vastakohtiaan ja kauniit rakkauden sanat piilottelevat vain epävarmuuttamme ja pelkoamme. Minä vapauttaisin jokaisen karmeista karmoista, mutta se sinun pitää tehdä itse. Koko elämä näyttäytyy vain satuna, johon ei kannata uskoutua liikaa. Todellisuus lepää ikuisuudessa.
Jarkko Hakola Egossa olen tai siis kuvittelen ja näen egossa kaksinaisuuden miljooninen pirstaleineen joka on vain.... ajatus.. Katselen kaikkea sitä hölmöä, mitä se on keksinyt, jotta se saisi jatkuvuuden itselleen. Ego on keksinyt vihan ja rakkauden, ilon ja surun jne (ns. Jumalan rakkaus on asia josta en tiedä täällä mitään Menneisyyden selvittäminen on myös osa egon käsikirjoitusta. Nykyään minua hymyilyttää kun ego haluaa ratkoa asioita jotka se on itse keksinyt. Kysyit Elina että voinko sanoa olevani koko ajan nyt hetkessä? Olenhan minä,koska olen nyt hetkessä...vaikka sitten haahuillen ja ajatellen murheita.. Oman ajattelun tuloksena en voi ikuisuutta nujertaa enkä voi totuuttaa muuttaa vaikka vetäisin itseni hirteen(olen niin varmasti tehnytkin mutta mitä väliä sillä on koska se on vain tarinaa... Kaikki se tarina jota selitän ei ole MINÄ,vaan se on tarina. Todellinen anteeksianto on oman elokuvan katselemista mutta tätä ego ei halua koskaan kuulla,se haluaa olla tarina itse,tarinan pääosan esittäjä,sankari,uhri ja taistella uljaana kuolemaa vastaan, ja niin teen minäkin mutta matkaan hölmönä ja mistään tietämättömä takaisin kohti nollatilaa, ikuisuuddesta josta olen keksinyt aikojen alussa lähteäkin omille teilleni..
Jarkko Hakola Puhut fiksuja.Pointtini on seuraava: annan itseni olla tyhmä,tietämätön, annan itseni uppoutua egoon,kerron tarinoita itselleni ja muille,jos sikseen menee.... En usko mihinkään tai jos uskon,ei silläkään ole mitään väliä, sillä se ei ole totta kuitenkaan,kaikki on vain harhaa,egon jatkuvuuden käsikirjoitusta. Annan itselleni mahdollisuuden olla kielteinen tai positiivinen,ihan sama. En usko enkeleihin tai chakroihin paitsi jos uskon, silläkään ei ole mitään väliä. Buddhakin pitää tappaa jos tapaan sen, Jeesutakaan ei ole missään muuta kuin tarinana. Olen varmasti tylsimyksien tylsimys... egolle. Intuitiokin on vain sana joka on nykyään muotia. Pyrin vain katselemaan tätä esitystä koska se on hauskaa.Enään en jaksa etsiä mitään henkisiä herkkuja, koska mitään ei löydy kuitenkaan. Annan siis mahdollisuuden hetkelle semmosena kuin se esittäytyy ja jos tarvii annan sille anteeksi.. Ladies and gentleman: welcome to the this moment p.s unohda tämä,sillä puhuin vaan aikani kuluksi eikä tällä ole mitään merkitystä totuuden kanssa!!;-)
Jarkko Hakola no ok,tunnustan; esitin juuri suurta henkistä mestaria, mutta epäonnistuin siinä täysin, sillä uppouduin samantien omiin ajatuksiini ja musta tuli ihan normityyppi. voi minua hömelöä identiteetin rakentajaa...;-);-)
T: JAKEFLAME
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti