keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

7 tunnin ZEN pyöräily

Pelkoja, epävarmuutta, intoa, iloa, vapauden tunnetta, parisuhde asioita, perse puutuu, jalassa tunnetta, jalassa ei tunnetta, ajatuksia vilisee, ajatuksia ei vilise, kauniita maisemia, vasta tuuli, unelmia, turhan päiväisiä ajatuksia, filosofisia ajatuksia, syvällisiä ajatuksia, perse puutuu vielä enemmän, tauko, ihania ajatuksia, negatiivisia ajatuksia, ei niin ihania ajatuksia, pissa hätä, mieli on rauhallinen, pysähtymisiä, kauniita ihmisiä, erilaisia ihmisiä, viliseviä autoja, lintujen laulua, epävarmuutta, kävelyä, hidastelua, pouta pilviä, jano, nälkä, tauko, niskat jäykistyy ja perse puutuu, kävelen, alamäki, inspiroivia ajatuksia, Jumallisia ajatuksia, menneisyyden ajatuksia, perse puutuu vieläkin enemmän, hiljaisuus, jäätelö ja kesä. Iho palaa, iho todellakin palaa, laitan pitkähihaisen paidan, rakastavia asioita, tori, ranta, levykauppa x, Sipe Santapukki vaimonsa kanssa, pyöräilyä, fiilistelyä, kierrätyskeskus, liikennevalot, tekstari, aurinkoa, energinen olo, nahka kirvelee, ajatuksia, wc, biisit päässä, biisit ei päässä, läsnäolo ja minä vain poljen, jumalaton vastatuuli, ajatuksia ja polkeminen vain jatkuu, jaloissa ei enää tunnetta mutta iho kirvelee. Päässä pitkään hiljaista, maisema vaihtuu, tutut maisemat vaihtuu mutta tilanne on uusi. Jäljelle jää vain väsynyt tunne kropassa ja pahasti palanut keho ja iso nälkä.

Kaikkea tätä ja paljon muuta. Olemisen tunne on vahvasti läsnä vaikka asiat muuttuvat ja vaihtuvat. 7 tuntia pyörä reissussa ei tunnu edes pitkältä. Siinä saa vain seurata asioiden tuloa ja menoa. Tätä minulle merkitsee ZEN. Minulle ei pitkästyminen pääse tulemaan, se sama olotila joka on aina, on myös pyörän päällä. En pidä määränpäätä enää ylitse muiden, vaan nautin matkasta niin paljon kuin voin heittäytymällä siihen. Rakastan matkaa vaikka se ei aina tuntuisi kovin mukavalta. Mietin välillä että mitä hienoa tässä nyt on, mutta ei mene aikaakaan kun taas haluan tehdä pitkän pyörä reissun omalla stylella. Nautin meditoida tunti kaupalla vain istuen ja polkien. Kun kroppa saa liikettä, mutta voin silti seurata päässäni tapahtuvia asioita ihan kuin perinteisessä meditaatiossa. Siinä on vain tultava ITSENSÄ kanssa toimeen. On luotettava että pyörä eikä pää leviä kesken matkan;-) On rakastettava sitä tätä hetkeä, antauduttava siihen että ei ole mitään virikkeitä. Ei musiikkia, ei älypuhelimia, ei tietokonetta, ei laiskottelua, ei mitään muuta kuin polkeminen ja jännittyneiden niskojen rentouttaminen ja luonto.
On siis kesän eka kuuma päivä ja 7 tunnin ZEN pyöräily itsensä kanssa. Hienosti taas meni ja tuskin maltan odottaa uutta reissua...ainiin, mähän olenkin koko ajan sillä samalla matkalla.
Rauhaa siskot ja veljet, peace & love.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti