Google+ Followers

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Erilaiset mielipiteet ihmissuhteissa, uhka vai siunaus?







En vastaa sinun mielipiteistäsi tämän luettuasi, koska se on sinun mielipiteesi. Näitä mielipiteitä voi toki yhteensovittaa, mutta mitä väliä silläkään on?

Ennen kuin luet tämän sinun on myös hyvä tietää, että erotan TUOMITSEMISEN, ARVOSTELUN  ja rehellisen mielipiteen toisistaan. Ensimmäiset eivät ole mitenkään henkisesti kohentavia ja kertovat enemmän arvostelijasta itsestään, kuin siitä toisesta ihmisestä. 
Mielipiteet ovat neutraaleja ja pohjautuvat omaan itseen ja omaan kokemusmaailmaan sekä henkiseen henkilökohtaiseen kasvuun!
"Näkökulmani on se...", "minun mielestäni asia on niin..." "olen eri mieltä tästä asiasta koska....", "olen tullut siihen tulokseen, että..."
Arvostelu on sitä, että kerrotaan "näin sinun tulisi elää koska..", "minä tiedän miksi sinä et kestä sitä ja tätä", "sinä et tee tätä asiaa hyvin", "tahdon että muutut ihmisenä", "sinun vikasi, että tämä asia on niin..."
Mielipide kertoo aina vain itsestä ja omasta näkökulmasta elämää kohtaan. Monenlaiset mielipiteet ovat enemmänkin rikastuttavia kuin vihastuttavia. Arvostelusta ja tuomitsemisesta jää aina aina hieman ahdistunut olo, vaikkakin se onkin vain tietynlainen mielipide. Jokainen arvostelu tai mielipide kertoo kertojasta itsestään eli kyseessä on aina itsekäs tapa elää ja nähdä. Mieluummin muuttaa itseään, kuin toisia ihmisiä tai asioita.

 Pieni kriitikko elää meissä jokaisessa

Monet parisuhteet ja muutkin ihmisuhteet kaatuvat mielipide eroihin. Kun tuntuu että olemme eri mieltä aina kaikesta, ei yhteistä tulevaisuutta näytä olevan. Monesti erilaiset mielipiteet koetaan uhkana ja ovat jopa väyliä isompiin sotiin. Eri mielipiteistä syntyy eripuraa, mökötystä ja jopa koston kierteitä. Työpaikoilla alkaa myhäily selän takana ja netin ihmeellisessä maailmassa viskotaan anonyymeinä rankkojakin mielipiteitä. Politiikka ja jopa musiikki foorumeilla ollaan eri mieltä. Erimielisyys näkyy joka paikassa. Pieni kriitikko elää meissä jokaisessa. Siltä ei voi tässä maailmassa välttyä mitenkään. Ei mitenkään. Tämä maailma on jakautunut eri mielipiteisiin. Pirstaloitunut maailma on pirstaloitunut eri näkökulmiin, koska elämme päässämme.

Sitten on se toinen laita, eli se, että ei uskalleta ilmaista mielipiteitä, vaikka niitä olisi pää täysi (pelko ilmaista asioita) tai ajatellaan olevan niin henkisesti valaistuneita, että ei tarvitse enää yhtään mielipidettä mistään. Sekin voi olla ihan jees, mutta mitä väliä silläkään on, että ilmaiseeko hyvää tahtovia ajatuksiaan vai ei?
Varsinkin ajatukset jotka kertovat vain itsestä ovat hyvin neutraaleita ja itsetutkiskelevia. Oman tarinan ulostuominen ei pitäisi olla mitenkään huono tai uhkaava asia, jos se nähdään vain erillisenä tarinana. Ihmisyyttä ja ajatuksia ei tarvitse tukahduttaa, ne ovat taidetta.
Ja aina voi kokeilla nauramistakin. :-)



Miten sitten ajattelen ajatuksista?

Kerron nyt OMIN (uskomus)sanoin sen mielipiteen asiasta miten asian nyt tässä hetkessä näen. Tiedän jo nyt että jossain on joku joka on eri mieltä kanssani ja se on jees. Minä joko hyväksyn asian tai sitten en, oma valinta, joten älä huolehdi siitä.
Tämä blogin pitäminenkin on varmasti aiheuttanut paljon iloa ja hyväksyviä pään nyökkäilyjä, mutta varmasti on sitäkin että "en tajua tästä mitään" tai "olen eri mieltä." Jotkut kuvittelevat minun persoonani olevan sama asia kuin se mitä täällä kirjoitan ja sattaisivat pettyä kun huomaavat, että en olekaan se universaali rakkaus, jolla ei ikinä ole yhtään ongelmaa (jos niitä on). Ihmiset pettyvät aina vain omiin odotuksiinsa ja mielikuviinsa. Rakkaus on kuitenkin jotakin aivan muuta (ja sitäkin).

Miksi erilaisilta mielipiteiltä ei voi välttyä? No koska mielipiteet on opittuja asioita menneisyydestä ja me jokainen kannamme niitä mukanamme. Olemme kuin käveleviä uskomusjärjestelmiä. Meihin on tankattu niin monenlaista tietoa ja taitoa että kuvittelemme olevamme se. Sitten me vain ilmennämme "itseämme" jota kuvittelemme olevamme. Kuvittelemme olevamme se mielipide ja näin alkaa vertailu toisiin mielipiteisiin. Jos mielipide eli uskomus osuu kohdalle toisen mielipiteen kanssa, niin se saa yhteisen ymmärryksen ja se koetaan kivaksi asiaksi, jopa rakkaudeksi. Monesti tätä illuusiota kannetaan mahdollisimman pitkälle, jotta kaikilla olisi mahdollisimman mukavaa. Tämä illuusio ei kuitenkaan kovin pitkälle kanna. Jos otan vaikka rakastumisen alkuvaiheen esimerkiksi, niin käsi pystyyn kuinka moni on ollut sama mieltä hänen kanssaan rakastumisen huumassa? Silloin on helppo olla samaa mieltä, koska näkee vain ne kivat asiat. Ja jos vaikka ollaankin eri mieltä, niin kunnioitetaan toisen mielipidettä rakastavasti..esim."vau miten viisas olet". Jossakin vaiheessa kuitenkin oleminen palautuu omaksi olemiseksi ja aletaan ilmentämään enemmän "omia" mielipiteitä ja kovin usein ne myös kohdataan hyökkäyksiksi, onko tuttua? Yritetään pitää mielipiteitä yhdessä ja se on loputtomasti kertakaikkiaan mahdotonta.
Ongelma eri mielipiteistä tulee aina silloin kun kuvittelemme olevamme mielipide ITSE. Ja kun kuvittelemme että se on ainut todellisuus, ei hankaluuksilta selviydytä.

Itse uskon että meidän todellisuutemme ei ole mielipide eikä mikään uskomus. Uskon myös, että mielipide ei koskaan ole hyvä tai huono asia, vaan se on vain ja ainoastaan mielipide. Saaŧtaa olla vaikeaa muistaa tämä silloin kun on varma jostain asiasta, mutta mielipiteet ovat aina muutoksen alaisia koska ne eivät pohjimmiltaan ole tosia. Vain se mikä on totta, ei muutu! Totuudesta yritän kirjoittaa tai tarkemmin sanottuna yritän osoittaa sormella totuuteen päin. Se on oma henkilökohtainen matkani, kuljen sormeni kanssa samaan suuntaan. Ristin tie. Rakkauden polku. Aina on se, joka näkee minut ehyenä ajatuksina ja se joka näkee minut rikkinäisenä ajatuksina, mutta se miten itse itseni näen ja koen, on lähempänä. Ja aina se löytyy ajatusteni takaa rauhasta, rakkaudesta.

Ikuisen rakkauden syleilyssä

Minun kehoni muuttuu, minun ajatukseni muuttuu (jos ne ovat ajan kahlitsemia), minun vaatteeni muuttuvat, minun ympäristöni muuttuvat, talot, uskomukset, aika ja minun mielipiteeni muuttuvat ajan kanssa..siis miksi ihmeessä pitäsi ajatuksia ja mielipiteitä ottaa niin kovin vakavasti?
Oman haasteen ihmissuhteissa tekee se, että niitä ajatuksia aletaan vertailemaan oikeisiin ja vääriin, vanhoihin ja uusiin, hyviin ja huonoihin. Minun ajatukseni vs. sinun ajatuksesi.
Koetaan kenties, että kun en ajattele kuin sinä, tämä ei ole rakkautta. Mitäpä jos sallisit itsellesi olla eri mieltä rakkaasi kanssa ja tekisisitte yhdessä mielenkiintoisia keskusteluja OMASTA näkökulmastanne. Seisotte rohkeasti sen takana mitä sanotte, tietäen että jokainen ajatus on totuuden kautta väärä. Väärä mutta mielenkiintoinen. Rakkaus maan päällä on parhaimmillaan sitä, että ei tuomita toista toisen ajatuksista, tekosista, vaan hyväksytään ihmiset erillisinä persoonina. Annetaan oma tila ja vapaus elää ja olla. Olemme Jumalaisen naytelmän näyttelijöinä ikuisen rakkauden syleilyssä. On normaalia ja inhimillistä ottaa ajatukset tunteisiin, mutta se on aina merkki siitä, että kuvittelee olevansa MIELIPIDE. Tästä seuraa vain kiivasta vertailua, riitoja, pettymystä, uhriutumista ja kontrollia. On turhaa yrittää muuttaa toista ihmistä itsekseen (persoonassa, hengessä olemme yhtä). 
On turhaa yrittää liittää ajatuksia (ihmisiä) yhteen. On turhaa ajatella, että VAIN samat mielipiteet olisivat todellisen rakkauden merkki ja tarkoitus. Ajatukset ovat kivoja pelimerkkejä elämän pelilaudalla ja sekin on mielenkiintoista että "menee tunteisiin", mutta uskon että tässä on oman elämäni tärkein tehtävä. Olla uskomatta uskomuksiin, mielipiteisiin ja jopa tunteisiin. Maailma itsessään on rakastava ja täydellinen. Vain ajatukset tekevät siitä helvetin. Alitajuntakin on täynnä asioita jotka tarvitsevat anteeksiantoa, koska siellä on paljon sullottua pelkoa, epävarmuutta ja syyllisyyttä. Väärin kuultuja asioita jotka on otettu todesta. Pelatkaa lasten kanssa rikkinäistä puhelinta. Siinä saattaa piileä viisaus.

On eduksi jos pystyy muistamaan kaiken tämän. Silloin on helpompi puhua ja ilmentää itseään sekä nähdä keskustelut mielekkäinä siitäkin huolimatta että on erimielisyyksiä. Hyväksyy ajatusten erillisyyden ja jopa kunnioittaa niitä. Näiden kaikkien keskustelujen takana on kuitenkin aina oikea rakkaus. Ajattomuus, ikuisuus ja anteeksianto. Jumalaa/Rakkautta ei kiinnosta pennin pyörylää siitä, mitä mieltä hänestä olemme. Hän ei tiedä kenenkään ajatuksista yhtään mitään. Jos on 10 miljardia ihmistä ja niistä jokainen ajattelee sen 60 000 ajatusta päivässä ja kerrot sen 2000 vuodella tai jopa 10 000 vuodella niin ymmärrät että kyllä maailmaan on uskomuksia ja mielipiteitä mahtunut, mutta kukaan ihminen ei ole tuomittavissa niistä. Rakkaus on senkin jälkeen kun ajatus loppuu. Kuinka monta sotaa, riitaa, vihaa, eroa ja julmuutta on lähtenyt siitä, että olemme uskoneet päässämme kuuluvia ääniä? Sinä et ole se ääni. Olet paljon enemmän. Tässä piilee anteeksiannon ja rakkauden ydin.
On totta, että kaikkia pahojakin tekoja edeltää ajatus. Jo siinä pitäisi olla tarpeeksi hyvä syy kuunnella hengen hiljaista opastusta meluavan pään sijaan. Ei aina niin helppoa, onhan ego niin pirun kova pilkun viilaaja. Me monesti luemme ja kuulemme vain sen mitä haluamme lukea ja kuulla, kun taas hengen hiljainen ääni tietää enemmän. Paljon enemmän. Namaste. Amen.



Ajattele rauhassa, Rakkaus vain ON

Ei ole väliä mitä ajattelet, jos annat sen tulla ja mennä. Ei ole väliä mitä mieltä joku on sinusta, jos annat sen tulla ja mennä. Ei ole väliä mitä toinen ajattelee maailmasta, jos annat sen tulla ja mennä. Ei ole mitään väliä mitä muut ajattelevat sinusta ja menetät hermosi, jos annat tulla ja mennä senkin. Ei ole mitään väliä vaikka ajattelisit asioita vastaan, jos annat niiden tulla ja mennä. Millään ei ole mitään väliä todellisuuden kannalta. Egolle se ei ole sama mutta rakkaudelle ON, koska rakkaus on aina samaa.

Ei ole mitään syytä hävetä omia mielipiteitään eikä tuntea niistä huonoa omaa tuntoa. Ei ole mitään syytä syyllistää itseään uskomuksista, mielipiteistä tai tunteista. Eikä ole mitään syytä tuomita ketään toista toisen uskomuksista. Me kuljemme jokainen erilaisia ajatusratoja pitkin ja jos niitä ei kykene hyväksymään, se on vain oma ongelma. Hyvä hetki katsoa, että miksi en hyväksy?


Ihanat erilaiset ihmiset, maailman monimuotoisuus

Minulla on ollut aina mystinen viehtymys erilaisiin ihmisiin, tosinajattelijoihin ja erilaisiin ajatuksiin, mutta se mikä saa minun anteeksiantoni koville on toisen ihmisen muuttaminen! En vain koe siihen mitään tarvetta! Vaikka tykkäänkin inhimillisenä tavallisena ihmisenä siitä että ajatuksistani, blogauksistani ja läsnäolostani tykätään ja koen niistä kovasti kiitollisuutta, niin en vain koe vetovoimaa sitä kohtaan, että yrittäisin muuttaa toisen ihmisen uskomuksia kaltaisekseni. Jos minun valintojani, tapaani elää ja olla tai muuta ilmentämistäni arvostellaan ja yritetään muuttaa, koen että se ei ole polkuni. Ilmennän vain itseäni, kaikessa rauhassa, tietäen syvällä sydämessäni tekeväni täysin oikein ja tarkoituksen omaisesti. Uskon valinnan mahdollisuuteen maallisella tasolla (tiettyyn pisteeseen asti) ja siihen että jokainen kukka saa kukkia sen näköisenä kuin kukka on. Moni haluisi aina muuttaa asioita ympärillään, mutta se vaikeuttaa vain omaa onnellisuuden tunnetta. Vapaus on sitä, että saa elää näköistänsä elämää. Vaikka jokaisella ruusulla on piikkinsä, saa jokainen kukka kukkia ihan rauhassa.

Olen viimeaikoina seurannyt v.logeja joissa seikkailee mamut vs isänmaalliset, toisessa v:logissa seikkailee alkoholiin menevä mopon korjaaja, yhdessä soitellaan kitaraa, ja yhdessä puhutaan vain hevistä. Luen elämänkertoja ja kuuntelen ihmisiä joilla on erilaisia elämäntyylejä, ajatuksia ja ongelmia. Kaikilla meillä on erilaisia uskomuksia ja ajatuksia elämästä, mutta yksikään ajatus ei ole pois minulta, päinvastoin! Elämää on kiva tarkkailla ja katsella. Elämän pelilauta on niin monen kirjava, että sitä vastaan on turha taistella. Ympäristöään on turha muuttaa, mutta JOS haluaa jotain muuttaa, niin muuta omat ajatuksesi maailmasta.
On tietysti kokemuksellisesti ajatella kivoja ja rakentavia ajatuksia kuin rypeä omassa luomassaan helvetissä ajatellen masentavia ajatuksia. On mukavaa olla jotain mieltä jostain asiasta, mutta on mukavaa joskus olla vain hiljainen tarkkailija. 

Viestini lyhyesti: mielipiteet eivät ole huono asia kunhan ei vahingoita tai yritä tyrkyttää väkisin totuuttaan muille. Nyt sinulle saattoi tulla mieleen, että miksi sitten kirjoitin tänne "totuuksia", mutta se johtuu vain siitä, että se on vain mielipiteeni, näkökulmani joka ei vahingoita (toivon mukaan;-) ketään. 
Kiitos kun luit ja tulit hetkeksi maailmaani, koska valitsit tehdä niin, toivottavasti se tuo helpotusta kenties ahdistavaan elämääsi tai sitten lisää rauhan tunnettasi. Sinulla on oma yhtä arvokas elämä elettävänä. Tehdään tästä elämästä rikkaampaa olemalla oma itsenämme omine mielipiteinämme (hassusti ilmaistu mutta jätän se tohon ;-).
Minulla ei ole koskaan tässä blogissa kenellekään mitään pahaa tarjottavaa, jos joku niin kokee, niin se on sinun läksysi, ei minun.
Näin myös koko elämä toimii, on vain Rakkauden pyyntöä.

Erilaiset mielipiteet ihmisuhteissa, uhka vai siunaus? 
Vast: Siunaus, jos luottaa itseensä ja omaan sisäiseen polkuunsa.
Kyllä mielipiteitä maailmaan mahtuu.



T: Jake

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti