Google+ Followers

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kikan karaokeklassikko, uupunut sankari, mänty ja sinä

"Jos ajattelet kusen kyllästämässä maassa, tyhjien röökiaskien ja röökinatsojen keskellä kasvavaa mäntyä, et voi mitenkään tietää, mistä se on alun perin saanut alkunsa. Joo joo, toki siemenestä, mutta mistä se siemen on tullut? Galaktisen Neitsyen henkäyksestä tai paikallisen ostarin kaljakuppilan karaokeillasta? Ei, siemen on peräisin toisesta puusta, ja siitä siemenestä kasvanut puu on syntynyt toisen puun siemenestä, ja edetessämme näin uudestaan ja uudestaan vauvasiemenestä äitisiemeneen pääsemme jossain vaiheessa satojen vuosien, tuhansien vuosien, miljoonien vuosien taakse, kunnes jo ihmettelemme, mistä se puu on edes alunperin kehittynyt, mistä maailmankaikkeus on kehittynyt, missä Emmerdalen kylä todellisuudessa sijaitsee...mutta nyt menee jo liian filosofiseksi.
Palatkaamme takaisin puuhun. Esimerkkimme yksinäinen, betonisen lähiön ostoskeskuksen parkkipaikalla kituva puu ei ole olemassa yksin, vaan se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kaiken ympärillä olevan kanssa. Lorotellessasi aamuyöllä puun alimmaisille oksille osa sinusta jää puuhun, ja kenties seuraavana yönä joku karaokekemuista palaava uupunut sankari konttaa puun ohi ja taittaa siitä pienen oksan hammastikukseen. Kiertokulku jatkuu loputtomiin: karaokekeisari kaivelee virtsasi kyllästämällä oksalla harvoja mätäneviä hampaitaan ja samaan aikaan humalaisella nuotilla laulaen vetelee Kikan karaokeklassikkoa "Apinamies", kunnes heittää samaisen tikun läheiseen jokeen, josta sen poimii pesän rakennuspuuhiin iloisesti rääkyvä, peräpeiliään innostuvasti heiluttava sorsa.. Nyt sorsa on läheisessä kosketuksessa sekä sinun virtsasi, karaokekuninkaan syljen sekä joen ja ilman epäpuhtauksien kanssa. Voit jatkaa tätä ajatusleikkiä edelleen miettimällä, minne se oksa lopulta päätyy, mitä kaikkea se matkallaan kohtaa ja itseensä imee. Joka tapauksessa puu, karaokekeisari, sorsa ja sinä olette syntyneet, kasvaneet ja kehittyneet lukemattomien eri tapahtumien kautta, ja teidän kaikkien tarinat kohtaavat yhden kitukasvuisen ja mitättömän oloisen kusisen männyn pikkuruisen oksan kohdalla.
Tätä vuorovaikutusta kutsutaan buddhalaisuudessa kaiken olemassa olevan keskinäiseksi riippuvuudeksi. Jokainen ajatuksesi, tunteesi ja tekosi on yhteydessä kaikkiin muihin ja kaikkeen muuhun- aivan jokainen. Sinä et ole todellisuudessa koskaan yksin, vaikka joskus siltä saattaa tuntua. Sinä et ole erillinen siitä väsyneestä männystä Helsingin Pihlajamäen, Espoon Leppävaaran tai Pieksämäen ostarin liepeillä, siitä jonka juureen ihmiset laskevat tarpeitaan, johon väsyneet ihmiset nojailevat tai pettyneet ihmiset purkavat potkimalla pahaa oloaan ja jonka oksien suojissa rakastuneet ihmiset pitelevät sadetta. Sinä et ole erillinen männyn luo ryömimästä karaokekeisarista etkä linnusta, joka nappaa tämän hammastikun."









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti