Google+ Followers

lauantai 22. lokakuuta 2016

Pelle Pelokas ja Pelle Peloton

Minusta Pelle Peloton on kiva juttu ja Pelle Pelokas ei niin kiva juttu. Lapsia pelottelevat pellet symbolisoivat egon pelkoa. Pelle Hermanni taas rakkautta ja itselle nauramista. Pelkoa tässä maailmassa valitettavasti riittää, siitä ei pääse mihinkään. Itse en lähtisi henkistämään tätä elämäksi kutsuttua näytelmää mitenkään, vaan muistuttaisin, että se kuolematon, täydellinen ja täydellisen anteeksiantava rakkaus on kehon maskien tuolla puolen. Tämä Rakkaus loistaa täydellisensä ja ikuisena. Vain ihmismieli "tarvitsee" pelkoa, koska se on pelosta syntynytkin.
Me ihmiset kannamme niin kovin useasti maskeja arjessa. Meillä on monenlaisia identiteettejä joihin olemme samaistuneet. Tätä kutsutaan uneksi josta emme ole heränneet. Maskien maailmassa olemme piilossa rakkaudelta, todellisuudelta koska pelkäämme sitä mikä on todellista. Pelkäämme todellista itseämme.
Kuinka moni haluaa että kulissit ovat kunnossa, mutta syvällä sisällä kalvaa jatkuva tyhjyyden tunne?  Aivan, aika monella.Tämä lapsia pelotteleva media ja sen median erilaiset pellet muistuttavat meitä vain siitä, että kaikki ei ole hyvin.

Jos ollaan aivan tarkkoja, niin kaikenlaisista pellen maskeista on osattava päästää lopulta irti. Tämän jälkeen voikin katsella maskeja, pellejä ja maailman monimuotoisuutta kaikessa rauhassa ja tuumata että "Onpas näytelmä".

Lähetän vielä Pelle Pelokkaille lärveisiä: menkää syömään plättyjä, naurakaa enemmän itsellenne, aidosti ilman vahingoniloa ja nukkukaa yönne hyvin. 
Todellisuus rakastaa teitäkin! <3 <3

T:Jake


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti