Google+ Followers

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Hajonneet stereot ja niiden tarkoitus

Eilen hajosi stereot ja jäin miettimään että mikä tarkoitus tapahtumalla olisi? Olisiko tarkoitus se, että olen kuunnellut liikaa musiikkia? Ostellut liikaa äänilevyjä? Olisiko tarkoitus se, että pitää ostaa paremmat stereot vai kenties se että pitää ottaa enemmän hiljaisuutta? Olisiko maailmankaikkeus kiinnostunut minun stereoistani?
Vai onko tarkoitus vain se, että minulla hajosi stereot ja that`s it!?

Tulen aina siihen tulokseen että tarkoitus on tuo jälkimmäinen, sillä mieli haluaa vain kertoa tarinoita ja merkityksiä jotta mielellä olisi pikku puuhastelua luomassaan maailmassa. Siksi jotta peli pysyisi käynnissä, elämän peli. Ainut todellinen asia jolla on todellista merkitystä on se, mitä minä ajattelen tapahtumasta, tai tarkemmin sanottuna sillä miten reagoin siihen asiaan. Saan aina valita että uskonko omiin ajatuksiini vai en.
Tämä maailma on vain juuri niin todellinen kuin uskot siihen. 
Mieti sitä hetki, kuinka paljon uskomme ajatuksiimme, asioihin, merkityksiin, muiden sanomisiiin ja kollektiivisiin uskomuksiin. Ajattele kuinka rauhassa voisimme taivaltaa elämän polkua jos eläisi vain hetkessä ja hyväksyisi sen mikä siinä arjessa ilmenee. Tietysti myös ohimenevät tunteet tulisi mielenrauhan kannalta hyväksyä.

Oliko stereoiden hajoaminen sen tarkoitus, että loin tämän blogauksen? Oliko hajoamisen tarkoitus että kuuntelen tällä hetkellä samoilla stereoilla musiikkia? Niin, en vain osaa sanoa miksi näin kävi mutta ne toimivat taas. Nyt voisi kysyä: mikä on sen tarkoitus, että stereot taas mystisesti toimivat? Onko tarkoitus siinä, että saan taas kysellä jotta peli pysyisi käynnissä? Toimivatko ne siksi että opettelisin päästämään taas kohta niistä irti vai siksi että pysyisin täysin läsnä musiikille koska stereot voivat tiltata taas hetkellä minä hyvänsä?

Tässäkö oli tarinan opetus ja tarkoitus? Sitä mitä ei ole, ei tarvita ja nyt tarvitsen tämän hetken sulosävelten tahdittamana?
"Tarkoitus" olisi voinut olla yhtä hyvin se, että kävelen kauppaan ja ostan uudet tai elää loppuelämän hiljaisuudessa. Ainakin sen luulen tietäväni, että onnellisuuteen se ei vaikuttaisi millään lailla.

Nyt lopetan kyselyn ja palaan olemisen hienouteen! Voi video miten hyvältä musiikki taas maistuu!
Seuraavaa irtipäästämistä odotellessa....
...sitä mitä ei ole, sitä ei tarvita.


Ei puukaan jää surkuttelemaan sitä että "menettää" lehtensä syksyisin. Se on vain asia joka tapahtuu ja on siksi täydellisesti osa kokonaisuutta. Se siitä tarinasta.

Jake


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti