Rakkaus jolla ei ole vastakohtaa

"Sitä parempi jos molemmat olette yhtä mieltä siitä, että parisuhteesta tulee henkinen harjoituksenne. Sillon voitte ilmaista toisillenne ajatuksenne ja tunteenne heti niiden syntyessä – tai niin pian kuin reaktio nousee – jolloin ette anna muodostua aikaviivettä, jossa peitelty tai kielletty emootio voi kylvää myrkkyä ja kasvaa. Oppikaa ilmaisemaan tuntemuksianne moittimatta. Oppikaa kuuntelemaan kumppanianne avoimesti ja puolustelematta itseänne. Antakaa kumppanillenne tilaa ilmaista itseään. Olkaa läsnä. Syyttäminen, puolustautuminen ja hyökkäily käyvät silloin tarpeettomiksi. Niiden kaikkien tarkoituksena on egon vahvistaminen tai suojeleminen tai sen tarpeiden tyydyttäminen. Tilan antaminen toiselle – ja itsellesi – on elintärkeää. Rakkaus ei voi kukoistaa ilman sitä. Kun olet poistanut kaksi parisuhteita tuhoavaa tekijää eli kärsimyskehon ja mieleen ja asenteisiin samastumisen, parisuhteessanne alkaa kukoistaa onni, jos myös kumppanisi tekee samoin. Sen sijaan että peilaisitte toisiinne tuskaanne ja tiedostamattomuuttanne, sen sijaan että tyydyttäisitte egojenne keskinäisiä riippuvuuden tarpeita, te heijastattekin toisiinne syvältä sisästänne kumpuavaa rakkautta, joka syntyy, kun oivallatte ykseytenne kaiken olevan kanssa. Tämä on rakkautta, jolla ei ole vastakohtaa."
 

"Jos kumppanisi on yhä samastunut mieleen ja kärsimyskehoon sinun olessasi niistä jo vapaa, tämä on melkoinen haaste – ei sinulle, vaan kumppanillesi. Ei ole helppoa elää valaistuneen ihmisen kanssa, tai pikemminkin se on niin helppoa, että ego kokee sen äärimmäisen uhkaavaksi. Muista, että ego tarvitsee ongelmia, ristiriitoja ja ’vihollisia’ lujittamaan sitä erillisyyden tuntua, josta sen ominaislaatu riippuu. Valaistumattoman kumppanin mieltä turhauttaa syvästi, etteivät sen hievahtamattomat asenteet kohtaa mitään vastustusta. Ne alkavat siksi horjua ja menettää voimaansa. On jopa ’vaara’, että ne romahtavat tyystin, niin että niille rakentunut ego häviää. Kärsimyskeho vaatii palautetta ja jää nyt sitä ilman. Väittelyn, dramatiikan ja ristiriidan tarve jää tyydyttämättä. Mutta olkaa tarkkana: jotkut kymäkiskoiset, itseensä sulkeutuneet ihmiset, jotka eivät ole herkkiä ja joilla ei ole yhteyttä tunteisiinsa, saattavat ajatella olevansa valaistuneita ja pyrkiä saamaan muut vakuuttuneiksi siitä." 

"Ellei ihmisestä säteile rakkaus ja ilo, täydellinen läsnäolo ja avoimuus kaikkia olentoja kohtaan, kyseessä ei ole valaistuminen. Totuuden ilmaisee myös se, miten ihminen käyttäytyy vaikeissa ja haastavissa tilanteissa tai silloin, kun ’menee huonosti’. Jos ’valaistumisesi’ on todellisuudessa itsekeskeistä itsepetosta, elämä haastaa sinut tavalla, joka nostaa pintaan tiedostamattomuutesi jossain muodossa, esimerkiksi pelkona, vihana, puolustautumisena, arvosteluna tai masennuksena. Jos elät parisuhteessa, monet haasteistasi tulevat kumppanisi kautta. Naiselle voi muodostua haasteeksi esimerkiksi mieskumppani, joka ei vastaa naisen tunteisiin, vaan elää melkein yksinomaa mielen tasolla. Haastetta on siinä, ettei mies pysty kuulemaan naista, huomioimaan häntä ja antamaan hänelle tilaa olla, koska mies ei itse kykene olemaan läsnä. Nainen tuntee yleensä miestä syvemmin rakkauden puuttumisen parisuhteesta. Se sysää naisen kärsimyskehon toimimaan ja saa hänet hyökkäämään kumppaniaan vastaan – moittimaan ja arvostelemaan tätä tai osoittamaan tämän olevan väärässä. Tästä muodostuu puolestaan miehelle haaste. Puolustautuakseen naisen kärsimyskehon asiattomina pitämiään huökkäyksiä vastaan mies saattaa linnoittautua entistä tiekemmin mielensä asenteisiin todistellessaan olevansa oikeassa, puolustautuessaan tai ryhtyessään vastahyökkäykseen. Tämä saattaa herättää hänen oman kärsimyskehonsa. Molemmat ovat näin ajautuneet samaan tilanteeseen, syvään tiedostamattomuuden, emotionaalisen väkivallan, hurjien hyökkäyksien ja vastahyökkäyksien tilaan. Eikä se laannu ennen kuin molemmat kärsimyskehot ovat taas saaneet tarpeeksi ravintoa ja voivat jälleen uinahtaa. Kunnes koittaa seuraava kerta."

Eckhart Tolle, Läsnäolon voima