Mene ja etsi, jos vain haluat. Etsi, etsi ja etsi, kunnes henki ei enää kulje. Mietiskele ja tutkiskele itseäsi ja etsi "minuuden" alkulähdettä, tarkkaile hengitystäsi, harjoita joogaa, käy vuosikausia psykoterapiassa, yritä olla enemmän läsnä, ajattele myönteisesti, yritä "ilmentää omaa kohtalosi", syö kasvisruokaa, muuta intiaan palvomaan gurua, nauti ihmeellisistä henkisistä kokemuksistasi, paljasta maailmankaikkeuden "perimmäiset salaisuudet", saavuta valaistuminen ja kulje kaikkialla kertomassa muille omasta valaistumisestasi ja siitä, miten hekin voivat valaistua, jos he kulkevat samaa tietä kuin sinä. Tee kaikki tämä ja usko ihan niin moneen tarinaan kuin vain haluat uskoa, irrota itsesi muista miljardilla eri tavalla ja pönkitä ja vahvista kaikin keinoin sitä egoa, josta haluat vapautua. Aivan, tee ihan mitä haluat, koe ihan mitä haluat-koe kaikki, mitä maailmalla on sinulle annettavanaan. Mutta kaikki kokemukset ovat ohimeneviä. Yksikään ei kestä, ja olipa menneisyydessä tapahtunut ihan mitä tahansa, meille jää jäljelle vain tämä tämänhetkinen ilmentymä. Mitä tahansa tarinaa sinusta ja elämästäsi ja epätoivoisesta valaistumisen etsimisestä onkaan kerrottu, se on vain tarina, joka ilmenee tässä ja nyt. Eikä tuo tarina kuulu kenellekään. Miten pelottavaa tämä onkaan mielelle, joka etsii jotakin enemmän! Se on viimeinen asia, jonka etsijä haluaa kuulla- että on vain tämä tämänhetkinen ilmentymä, että menneisyys on aina kuollut ja kuopattu ja että se herääminen, jota on koko elämä etsitty, ei ole jotakin, minkä voisi löytää. Entä mitä meille jää jäljelle? Vain tämä: Sydämen lyönnit Hengitys sisään ja ulos, sisään ja ulos Lämpöpatterin naksunta Television hurina.
Mutta kuitenkin roolihahmo "Jeff" on osa tätä ilmentymää. Roolihahmo "Jeff" nousi näennäisesti sängystä ylös tänä aamuna, meni näennäisesti töihin, palasi näennäisesti kotiin ja istuu nyt näennäisesti tuolissa kirjoittamassa näitä sanoja. Mutta "Jeff" on vain tämän pelin yksi mutkikas ilmentymä muiden joukossa. Hänellä ei ole tämän suurempaa todellisuusarvoa. Mikä helpotus onkaan olla vapaa omasta itsestä! Mikä taakka se olikaan kantaa kaikki nuo vuodet ja teeskennellä olevansa yksilö, jolla on rankka menneisyys ja epävarma tulevaisuus, henkilö joka yritti "löytää oman tiensä elämässään" ja joka yritti menestyä samanaikaisesti sekä työelämässä että omassa "yksityiselämässään" (ja miten yksityistä elämäni aiemmin olikaan!) No, oli miten oli, nykyään näyttää edelleen olevan olemassa "Jeff", joka elää elämäänsä. Kaikki on vain nähty leikiksi, peliksi, tanssiksi. Ja miten outo ja kaunis tanssi se onkaan! Tanssi, joka on täynnä niin mielihyvää kuin tuskaa, niin iloa kuin surua ja niin terveyttä kuin sairauttakin. Mitä tahansa voi tapahtua elämän pelissä. -Jeff Foster; olemisen ihme
Kysymys: Mitä kaikki henkiset tiet ovat? Yksilölle voi tietenkin olla avuksi, jos on "tie" jota kulkea. Tiet ilmestyvät elämään juuri silloin kun ne ilmestyvät ja kun niitä tarvitaan. Ne kohtaavat etsijän juuri siinä, missä tämä on, ja johdattavat tämän unen yhdestä osasta toiseen. Mutta pohjimmiltaan mikä tahansa tie vain pitää hengissä harhakuvaa "minusta". Se vain viivästyttää elämän kohtaamista simästä silmään ja sen myötä etsijän katoamista. Tämä johtuu siitä, että käsitys tiestä viittaa siihen, että on olemassa tulevaisuus, jotakin muuta kuin elämä sellaisenaan kuin se on. Missä on tulevaisuus? Miten elämä voisi koskaan olla olematta juuri niin kuin se on? Minä luulen, että me pidämme henkisistä teistä kiinni siksi, että pelkäämme seisoa yksin kasvokkain elämän edessä, ja siksi, että haluamme tietää. Voisimmeko mitenkään hyväksyä sitä, että olemme oikeastaan täysin voimattomia elämän edessä ja että elämä itsessään on ainoa voima? Voitko hyväksyä sen, että kaiken edessä sinä et ole mitään ja ettei yksikään tie voi pelastaa sinua elämän todellisuudelta sellaisena kuin se juuri nyt on? (Hiljaisuus)
Jeff Foster; Olemisen Ihme
Joku kasvokkain elämän edessä, kesän kuoleman edessä
Mooji: Rakkaus on
elämää ja elämä rakkautta. Ennen mitään muuta, rakastat itsesi. Tämä
rakkaus on rakkautta ja iloa olla, olla olemassa—ensimmäinen tarrautuma.
Se tulee sen jälkeen, kun identifioituminen tähän tiettyyn kehoon on
tullut. Tätä aiemmin sinulla oli ainoastaan "Minä Olen"-intuitio, joka
on vain persoonaton läsnäolo. Myöhemmin idetifioidut kehoon ja tunnet
"olen tämä." Tämä on egon käyttöönotto ja syntymä— "minun",
epätodellisen itsen. Ensin itserakkaus, sitten rakkaus, viha tai
välinpitämättömyys muita kohtaan… mutta oletan, että toivoit kuulevasi
intiimeistä suhteista ja emotionaalisesta rakkauselämästä. [Naurua]
K: Kyllä. Miksi ihmissuhteet ovat niin haasteellisia, kivuliaita ja täynnä kamppailua?
M: Koska et tunne omaa Itseäsi. Kuvittelet olevasi tarvitseva ego,
siksi haluat aina jotain "toiselta". Et ole tyytyväinen itsessäsi.
Kuvittelet väärin, että toinen voi täyttää kaipuusi täyttymykseen, mutta
täyttymys voidaan ainoastaan oivaltaa, kun tiedät kuka todellisuudessa
olet. Uskot, että ihmissuhteet tekevät sinut onnelliseksi, jota ne
voivat näyttää tekevän, niin kauan kuin ne kohtaavat projektiosi.
K: Haluaisin saavuttaa tasapainon.
M: Unohda kaikki tämä! Mieli aiheuttaa kaikki ongelmat. Se haluaa aina
lisää ja lisää. Se ei ole koskaan tyytyväinen. Niin monia ajatuksia,
niin paljon haluja ja projektioita, se ei lopu koskaan. Halujen maha ei
koskaan täyty! Ensin, tiedä oma Itsesi ja mikään ei vaivaa sinua.
K: Elämä on haluja. Kuinka voidaan elää ilman niitä?
M: Pötypuhetta! Et tiedä mitä sanot. Mieli on täynnä haluja, mutta et
ole mieli. Tiedät mielen, siksi olet ennen sitä, olet erillään siitä.
Löydä tämä ymmärrys ja olet onnellinen löytäessäsi, että olet tämä
koskematon läsnäolo. Elät hyvinkin ilman mieltä. Käytä mieltä ainoastaan
käytännön asioihin; se on parasta mielen käyttöä.
K: Olen lukenut, että monet pyhimykset elivät parisuhteessa.
M: Se on totta. Siinä ei ole mitään vikaa. He nauttivat toisistaan
ilman tarrautumista, jos se oli heidän kohtalonsa. Jotkut heistä
kärsivät ja heidän oli paettava säilyttääkseen rauhansa ja
mielenterveytensä. Silti he tiesivät tämän olevan vain heidän karmastaan
ulos tulevaa leikkiä, heidän mielensä pysyivät sulautuneena olemisen
sydämen sisällä. Ideasi ihmissuhteista perustuu haluihin ja
voimakkaaseen keho-mieli tarrautumiseen, siksi kärsit—he eivät
kärsineet. Oivaltanut ei pidä sellaisia ideoita mielessään. Heidän
mielensä ovat tyhjiä kuin avaruus, vapaa henkilöllisestä
identifioitumisesta.
"Tiedämme jossakin syvällä sisimmässämme olevamme vain "pilvilinnoja" ja ettei meillä ole ajatustarinaa suurempaa todellisuutta. Niimpä yritämme epätoivoisesti rakentaa itsellemme perustuksia, kasvattaa juuria ja ankkuroida itsemme, ja niin alamme kiintyä asioihin, työhömme, toisiin ihmisiin, ajatuksiin, ideoihin ja ideologeihin toivoen kiihkeästi näiden pelastavan meidät ja että ne antaisivat meille ne perustukset, jotka meistä itsestämme puuttuvat. Takerrumme raivoissamme uskomuksiin, idoleihin, mielemme ja eri ihmisten luomiin elämänkatsomuksiin ja uskontoihin, mutta kaikkien uskomusten yllä roikkuvat epäilyksen pilvet: pelkäämme pohjimmiltamme, että se, mihin olemme niin kovasti takertuneet, haihtuukin pois. Kuten buddhalaiset ovat aina tienneet-kaikki muodot ovat pysymättömiä. Näin me takerrumme entistä lujemmin, ja sama noidankehä jatkuu jatkumistaan kuolemaamme saakka." "Me olemme aina, jo nyt kinnittyneitä johonkin paljon itseämme suurempaan. Me olemme jo kiinni tässä hetkessä, jumalallisessa, Ykseydessä, ja kuitenkin yritämme käytännöllisesti katsoen kaikella, mitä teemme, vihjata, ettei näin olisi. Kaikki pyrkimyksemme olla enemmän läsnä, kaikki mitä teemme päästäksemme lähemmäs valaistumista- juuri nämä asiat pitävät meidät yhä varmemmin loitolla Alkulähteestä. Se salaisuus, jota niin kiihkeästi etsimme, on koko ajan silmiemme alla. Jumalallinen on jo nyt läsnä kaikissa aivan arkisissa asioissa."
"Täällä on sellainen täydellisyys, jota etsivä mieli ei voi koskaan tavoittaa. Se on täydellisyyttä, sillä juuri tällä hetkellä elämä ei voi olla mitään muuta kuin mitä se on. Se on täydellisyyttä, joka ei sodi epätäydellisyyttä vastaan. Se ei sodi liikenneruuhkia, kehon raihnaisuutta, luonnonmullistuksia tai mitään muutakaan ilmenevää vastaan, koska se on kaikki, mikä ilmenee."
"Hengittäminen tapahtuu. Sydän lyö. Nälkä kurnii vatsassa. Autot töötäilevät."
"Huomaa että kaikki nämä "henkiset" ajatukset, kaikki "porkkanat", joita gurut ovat roikottaneet nälkäisten henkisten etsijöiden edessä, ovat vain ajatuksia, jotka ilmenevät tässä alati läsnäolevassa elävyydessä. Kaikki uskomukset ovat vain tässä hetkessä ilmeneviä ajatuksia. Kaikki ajatukset jostakin tulevaisuudessa tapahtuvasta "muutoksesta", ovat vain juuri nyt ilmeneviä ajatuksia. Heräämistä, henkisyyttä, ei-dualismia, advaitaa, valaistumista koskevat uskomukset ja käsitykset- ne kaikki nousevat esiin ja katoavat siinä, mikä sinä olet ja mitä yksikään uskomus ei voi koskettaa."
"Tässä vaiheessa etsivä mieli sanoo: "hyvä juttu, mutta mitä minä tästä hyödyn?"
"Ei ole mitään muuta kuin tämä - mikä kuolettava uutinen etsijälle!"
Charlie Chaplinin viisaita ajatuksia 70 vuotis päivänään
Kun aloin rakastaa itseäni, huomasin, että emotionaalinen ahdistus ja
kärsimys olivat vain varoituskylttejä, jotka kielsivät minua elämästä
vastoin omaa totuuttani. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan AITOUDEKSI.
Kun aloin rakastaa itseäni, ymmärsin, kuinka paljon voin loukata
jotakuta esittämällä hänelle vaatimuksiani, vaikka tiedän, ettei aika
ole vielä oikea, eikä hän ole siihen vielä valmis - vaikka tämä ihminen
olisin minä itse. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan KUNNIOITUKSEKSI.
Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin haikailemasta toisenlaista elämää,
ja saatoin nähdä, että kaikki ympärilläni kutsui minua kasvamaan. Nyt
tiedän, että tätä kutsutaan KYPSYYDEKSI.
Kun aloin rakastaa
itseäni, ymmärsin, että olen aina ja kaikissa tilanteissa oikeassa
paikassa oikeaan aikaan ja että kaikki tapahtuu juuri oikealla hetkellä.
Joten saatoin olla rauhallinen. Nyt tiedän, että tätä kutsutaan
ITSEVARMUUDEKSI.
Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin
varastamasta omaa aikaani ja suunnittelemasta suuria suunnitelmia
tulevaisuudelle. Nyt teen vain sitä, mikä saa minut iloiseksi ja
onnelliseksi, teen vain asioita, joita rakastan ja jotka saavat sydämeni
hymyilemään, ja teen niitä omalla tavallani ja omassa tahdissani. Nyt
tiedän, että tätä kutsutaan REHELLISYYDEKSI.
Kun aloin rakastaa
itseäni, vapautin itseni kaikesta, joka ei ole hyväksi terveydelleni -
ruuista, ihmisistä, asioista, tilanteista ja kaikesta, joka veti minua
alas ja kauemmas itsestäni. Aluksi kutsuin tätä asennetta terveeksi
itsekkyydeksi. Nyt tiedän sen olevan RAKKAUTTA OMAA ITSEÄ KOHTAAN.
Kun aloin rakastaa itseäni, lakkasin yrittämästä olla aina oikeassa, ja
siitä alkaen olen ollut harvemmin väärässä. Nyt olen ymmärtänyt tämän
olevan VAATIMATTOMUUTTA.
Kun aloin rakastaa itseäni kieltäydyin
elämästä menneisyydessä ja murehtimasta tulevaisuudesta. Nyt elän vain
hetkessä, missä KAIKKI tapahtuu. Nyt elän joka päivä, päivä kerrallaan,
ja kutsun sitä TÄYDELLISYYDEKSI.
Kun aloin rakastaa itseäni,
ymmärsin, että järkeni voi häiritä minua ja tehdä minut sairaaksi. Mutta
kun liitin sen sydämeeni, siitä tuli arvokas liittolainen. Nyt kutsun
tätä yhteyttä SYDÄMEN VIISAUDEKSI.
Meidän ei enää tarvitse pelätä
vastaväitteitä, konflikteja tai minkäänlaisia ongelmia itsemme tai
toisten kanssa. Tähdetkin voivat törmätä yhteen, ja niiden törmäyksestä
syntyy uusia maailmoja. Nyt tiedän, että SE ON ELÄMÄÄ!
"Nyt voi musamies olla taas suht tyytyväinen tähänkin päivään.
Aikakoneella lahden legendaariselle kasisalille muistelemaan menneitä.
Paikasta josta bändit tehosekoitin ja apulanta aloittivat tekemään
suomalaista rock historiaa. Samalla tuli tehtyä myös kotimaista
elokuvahistoriaa. Itse Olga Temonen antoi roolin olla "rokkipoliisi" eli
näyttelen (työparini Päivin kanssa) elokuvassa mm."rokkipoliisia" otsa kurtussa. Siitä en tiedä kuinka paljon sitä lopulliseen elokuvaan pääsee näyttämään lärvää (vai ollenkaan), mutta onhan tässä hyvä alku näyttelijän uralle... Tuli samalla juteltua itse ohjaaja Tuukka Temosen kanssa, joka osoittautui erittäin mukavaksi ja maanläheiseksi kaveriksi."
(Lainasin itseäni faceseinältä...;-) Juu eli mitään juonipaljastuksia täällä ei tulla näkemään, mutta kyllähän tämä nyt blogauksen arvoinen asia on!! Olenhan sentään seurannut bändejä lähes alusta asti. Tehosekoittimen Oton kanssa parannettiin maailmaa eräs ilta jenkkapirtillä aikana jolloin heiltä oli tullut vasta ensimmäinen levy; "rock n roll" ;-) Bändeihin ja muutenkin siihen aikaan liittyy paljon muistoja. Nyt paikanpäällä seurasimme keskellä kuvauspaikkaa (kolme tuntia) miten elokuvaa tehdään ja meininki oli todella leppoisa. Paikalla oli ysäristi pukeutuvia vaihtoehto nuoria ja paljon kameroita joten arvatkaapa vaan miten liekeissä olin??! ;-) Se oli ihan mieletöntä!! Oli hieno päästä osaksi elokuvaa ja oli hieno fiilistellä sitä aikaa. Paikanpäällä pyöri näyttelijöitä ja sain seurata niin läheltä ohjaajan työskentelyä, ohjeistuksia jne.
Mahtava ilta. Back to the 90`s!!!
PUNK! eiku PÖNK!
Se johtuu gee gee gee geeneistä!
Kuva kopsattu "teit meistä kauniin" sivulta! Ei siis oma. "Tehis"..Arvaa mikä kovanluokan bändi tehistä esitti? ;-)
Aidot punkkarit heinolasta
Jee jee jee apulauta...apulanta!!
Ysärin vaihtoehto nuoret!! ;-)
Epäaito "Tontsa" ja aito Tuukka
"Sipe" kapulat taskus...
Mul on kassillinen jyrki ohjelmia veehooässäl. Aika klassikko kamaa etten sanois...;-)
”Kun olet toisen kanssa 24 tuntia päivässä, miehen tai naisen, tulet
tuntemaan kaikki hänen vikansa: kaikki mikä on hyvää ja kaikki mikä on
huonoa, kaikki mikä on kaunista ja rumaa, kaiken siinä, mikä on kuin
valonsäde ja sen mikä on kuin pimeä yö. Tulet tuntemaan koko ihmisen.
Rakkaus on riittävän luja rakastamaan toista tietäen kaikki viat,
rajoitukset, heikkoudet, joihin ihminen on taipuvainen. Kuvitteellinen
rakkaus ei ole riittävän luja. Se voi vain rakastaa naista
elokuvascreenillä. Se voi vain rakastaa naista novellissa, se voi vain
rakastaa naista runossa. Se voi vain rakastaa naista kaukaa, etäisenä
tähtenä. Se voi vain rakastaa naista, joka ei ole oikea.
Rakkaus
on täydellisen toisenlainen ulottuvuus: se on rakastumista
todellisuuteen. Kyllä, todellisuudessa tulee vastaan vikoja, mutta nuo
viat ovat kasvun mahdollisuuksia. Jokainen vika haastaa ylittämään sen.
Ja kun kaksi ihmistä ovat aidosti rakastuneita, he auttavat toisiaan
kasvamaan. He katsovat toisiaan, heistä tulee peilit toisilleen, he
heijastavat toisiaan. He auttavat toisiaan ja tukevat toisiaan. Hyvinä
aikoina, huonoina aikoina, onnen hetkinä, surun hetkinä, he ovat
yhdessä, he ovat osallisia toisiinsa. Tästä osallisuudessa on kysymys.
Jos
olen sinun kanssasi vain kun olet iloinen, enkä ole kanssasi kun olet
surullinen, tämä ei ole osallisuutta; se on hyväksikäyttöä. Jos olen
vain kanssasi, kun hehkut enkä ole kanssasi kun et hehku, en ole
kanssasi ollenkaan. Silloin en rakasta sinua, rakastan vain itseäni ja
rakastan vain omaa nautintoani. Kun olet miellyttävä, hyvä; kun sinusta
tulee tuskainen, heitä sinut menemään. Tämä ei ole rakkautta, tämä ei
ole osallisuutta, tämä ei ole sitoutumista. Tämä ei ole toisen ihmisen
kunnioittamista."
"Rakastavaiset
ovat luomoutuneita toisistaan joka tavoin. Rakastavaiset kurkottavat
onnellisuuden korkeita huippuja, kun he ovat yhdessä, ja he myös
ylettyvät surun synkimpiin syövereihin, kun he ovat yhdessä. Heidän
onnellisuuden ja surunsa vaihteluväli tulee valtavaksi: se on rakkautta.
Jos itket yksin ja pyyhit kyyneleitäsi, siinä ei ole paljoakaan
syvyyttä. Oletko nähnyt sen? Yksin, ihmiset ovat pinnallisia. Kun pyyhit
kyyneleitäsi jonkun muun kanssa, silloin siinä on syvyyttä,
kyyneleilläsi on toisenlainen ulottuvuus.
Yksin voit
nauraa, mutta naurusi on pinnallista. Itse asiassa, siinä on jotain
hullua – vain hullut nauravat yksin. Kun naurat jonkun kanssa, siinä on
syvyyttä, siinä on järkeä. Voit nauraa yksin, mutta ilo ei mene kovin
syvälle, se ei voi. Yhdessä, se uppoaa hyvinkin syvälle olemukseesi.
Kaksi ihmistä yhdessä, yhdessä kaikissa säissä – päivät ja yöt, kesät ja
talvet – kaikissa mielentiloissa, he kasvavat.
Puu
tarvitsee kaikki säät ja kaikki vuodenajat. Kyllä, se tarvitsee
polttavan kuuman kesän ja se tarvitsee jääkylmän talven. Se tarvitsee
päivänvalon, auringon sille suomat kylvyt ja se tarvitsee yön
hiljaisuuden, jotta se voi sulkeutua itseensä ja mennä syvään uneen. Se
tarvitsee hiljaisia, riehakkaita, hauskoja päiviä; se tarvitsee synkkiä
ja pilvisiä päiviä myös. Se kasvaa näiden erojen kautta.
Rakkaus
on eroavuuksia. Yksin et voi kasvaa. Muista aina, jos olet rakastunut,
älä välttele sitoutumista, älä välttele osallistumista. Mene siihen
mukaan täysin. Älä vain seiso taustalla valmiina karkaamaan, jos asiat
hankaloituvat." -Osho
80`s Rocks Party: Stala & SO unplugged, Joe Doakes + special guest La.10.10 2015, On the Rocks ja kasaribileet...rokkia aamuun asti. Ilta piti sisällään mm. Joe Doakesia (Thunderstone), uusia tuttavuuksia, haastatteluja Sampsa Astalalta ( Stala & SO, x-Lordi) ja Erik Karhatsulta (cardiant) sekä paljon kasarimusaa, hauskanpitoa sekä jymy yllätyksiä joista ei täällä sen enempää. Kiitoksia paljon mukana olleille, hauskaa oli!! :-) Tässä pari kuvaa ja reilun puolen tunnin kooste eiliseltä illalta. Olkaat hyvät!! :-)
Tuli törmättyä bileissä uuteen tuttavuuteen, joten tässä hieman promoa:
Stala & SO euroviisu tunnelmissa:
Tässä sitten se kuvaamani kooste eiliseltä illalta!!
