torstai 30. heinäkuuta 2015

Minä en tiedä miksi....

... koulussa olin aina muita jäljessä, opiskelu ei kiinnostanut eikä mikään tieto pysynyt päässä minuuttia kauempaa, minä en tiedä miksi edelleen minulla on hyvin valikoiva opiskelulajittelu keskus ja minulta saattaa nimet ja vuodetkin tipahdella unohduksiin ihan yht`äkkiä. Minä en tiedä miksi minulla on tässä elämässä vaikea lukemisen ymmärtämisen lukihäiriö eikä sitä tiedä kukaan muukaan. Minä en tiedä miksi minulla on aina ollut keskittymisen häiriöitä, joita olen kyllä treenannut parhaani mukaan, minä en tiedä että miksi edes treenaan sitä.

Minä en tiedä miksi olen aina kokenut itseni jotenkin erilaiseksi yksilöksi, ehkäpä siitä syystä että koko maailma kompaa erilaisuutta ja yksilöitymistä? Minä en tiedä miksi.

Minä en tiedä miksi käyn pyöräilemässä pitkiä lenkkejä? Ehkä siksi, että kuntoni kasvaa tai että maisema vaihtuu? Ehkä käyn siellä siksi, että pelkään jämähtää paikoilleni tai muuten vain kulutan aikaa. Ehkä perimmäinen pelkoni on kuolla sairauksiin ja rappeutuneeseen kuntoon? Ehkä tavoittelen ikuista nuoruutta, kehossa...Minä en tiedä miksi.

Minä en tiedä miksi kaikki suunnitelmani eivät käy toteen, ei edes murto-osa. Jotkut osuu kyllä kohilleen, mutta en voi tietää mitä ohjauksia mun alitajunnasta tulee, en voi tietää mikä minulle on hyväksi, puhumattakaan laajemmista kollektiivisista muutoksista.

Minä en tiedä miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa? Luulen, että siksi koska vastakohdat täydentävät toisiaan, en tiedä miksi kaikki ilmenee sellaisena kuin se ilmenee. Minä en tiedä miksi me kapinoimme Jumalan täydellisyyttä vastaan jokainen hetki, minä en tiedä miksi?

Minä en tiedä miksi ihmiset perustavat jengejä tai nousevat kapinaan ja osoittavat mieltään. Ehkäpä ne haluavat olla esillä, he huutavat; "Olen täällä! Huomatkaa minutkin!" tai ehkä ne pelkäävät itsen katoamista tai kuolemaa, ehkäpä he haluavat hallita maailmaa ja muuttaa sen omanlaiseksi. Ehkä ihmisillä on kova tarve tehdä tästä maailmasta paratiisi, jossa vasta huomenna on hyvä olla...? Ehkä he haluavat vain olla jotain mieltä jotta he tuntevat olevansa olemassa. Ehkä ihmiset haluavat kuulua ryhmään tunteakseen turvallisuutta. En tiedä miksi.

Minä en tiedä miksi maailmassa on triljoona kirjaa ja sata biljoonaa elämäntaito-opusta jotka kertovat totuuden. Siksikö, että se poistaisi ongelmia vai siksi että ne pitävät ongelmat liikkeessä? Tekevätkö ne kirjat meidät epätäydellisiksi? Minä en vain tiedä miten se on tai miksi se on niin.

 
 

Minä en tiedä miksi tämä maailma tehty aika epäonnistuneeksi. Täällä ilmenee paljon hyvää, mutta se muuttuu pahaksi ennenpitkää, ihan niinkuin syntymistä seuraa kuolema, terveyttä sairaus, rakkautta eroaminen..jne. Jos jossain näyttää olevan rauha, niin se on vain silmänlumetta. Pienimmissä piireissä riidellään ja kannetaan kaunaa. Kaikki muuttuu. Parisuhteetkin ovat monesti vain peliä toisen kustannuksella. Luonnonrauhassakin eläimet ja puut taistelevat ravinnosta. En tiedä miksi maailma on aina ollut ihan sekaisin? Minä en tiedä miksi.

Minä en tiedä miksi tänne syntyivät maailman ensimmäiset ihmiset? Miksi he halusivat tuntea puutetta kaikesta. Miksi he vaatettivat itsensä ja kävivat lopulta sotaa itseään vastaan? Miksi he kansoittivat koko pallon ja alkoivat syytelemään toisiaan vääryydestä? Miksi he keksivät satamiljoonaa jumalankuvaa ja alkoivat palvomaan heitä peloissaan. Miksi he  keksivät ydinaseet ja peloittelun? Miksi homosapiens tahtoo kilpailla kaikessa, jopa rakkaudessa ja valaistumisessa? Minä en tiedä miksi?

Minä en tiedä miksi jotkut ihmiset näkevät kummituksia ja ufoja ja toiset eivät niitä näe. Miksi toiset näkevät elämässä tarkoituksen ja toiset eivät näe. Miksi toiset rakastavat pyyteettä ja toiset taas kontrolloivat, hallitsevat ja käyttävät toisia ihmisiä omia tarkoituksia varten. Miksi joku uskoo keijukaisiin ja toinen sarvipää saatanaan. En vain tiedä miksi.


Minä en tiedä miksi ihmisiä syytellään jumalankuvien palvomisesta vaikka meillä jokaisella on kuitenkin arki täynnä omia henkilökohtaisia jumalankuvia. Kovin yleinen uskonto on rahan ja elämän itsensä palveleminen ja jumaloiminen. Palvomme pomoa, ystävää, rakasta, lasta, pop-tähtiä, urheilijoita, tupakkaa, alkoholia, ruokaa. Teemme rituuaaleja, esim synttäreitä, häitä, hautajaisia, kasteita. Juhlimme vappuja, jouluja, itsenäisyyspäiviä ja tanssimme transsissa keikoilla tekojumaliemme tahdissa. En tiedä miten se on edes mahdollista että joku ei nää tätä jumalanpalvontaa, mutta on valmis syyttämään "hihhulia" joka etsii totuutensa jostain syvemmältä. En vain ymmärrä enkä edes tiedä. On vaikea ymmärtää että miksi tämä on edes mahdollista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnoista

Minä en tiedä miksi ihminen pitää itseään kiireisenä ja niin työntäyteisenä, että tämä liikkuva homosapiens ei kerkiä elämään ja katsomaan edes itseään. Miksi aloimme uskomaan rahaan ja aikaan niin voimakkaasti, että olemme hypnoosissa. Jos sanon, että aika on harhaa, niin ne lasittuneet silmät eivät näe eivätkä korvat kuule. Minä en tiedä miksi.

Minä en tiedä miksi nimeni on Jarkko ja että miksi olen elänyt hyvin vaihderikkaan elämän, minä en tiedä miksi kaikki on pitänyt tapahtua niin vaikeesti. Minä en edes tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan enkä tiedä mitä edes tämä päivä tuo tullessaan. Minä en tiedä. En tiedä edes, että onko huomista päivää, todennäköisesti sitä ei ole jos pysyn lujasti tässä hetkessä, ajassa se tulee varmasti, jos ei muuta niin toisena elämän muotona.

Minä en tiedä miksi joku haluaa edes tietää miksi, mitä hyötyä siitä on ja kenelle? En vain tiedä.

Minä en tiedä, että onko maapallon ulkopuolella elämää, en tiedä kun en ole käynyt, saatan epäillä että kyllä näin on, mutta en ole varma että onko meidän mieli kaiken jekkujen takana, en vain tiedä.
Minä en tiedä että ollaanko me niitä ufoja heille vai miten päin se menee?

Minä en tiedä varmaksi edes mitä teen tänään ruuaksi tai että miksi kirjoitin tämän blogauksen. 
Minä ei tiedä mitään, se vain kuvittelee tietävänsä aina siihen asti kunnes toisin todistetaan. Tiedekään ei tiedä mitään, se vain olettaa asioiden olevan niin tai näin, 50 vuoden päästä asiat oletetaan jo toisin.

Minä en tiedä mitään muutakaan, mutta ah mikä vapaus kun ei minun tarvitsekaan tietää! Mieleni on täysin epäonnistunut siinä yrityksessäkin. Pelkästään universumi on jo niin SUURI, että se tekee tietämisen täysin mahdottomaksi! UNI-versumi ei tiedä mitään, sillä se vain on, loputtomasti. Ole sinäkin, tai ollaan yhdessä.<3 <3



Ainiin, unohdin melkein sanoa sen että yhden asian minä tiedän!! 
Rakkaus on jotain muuta kuin tietämistä tai kuvitelmaa, se on kaiken tietämisen ja luulemisen toisella puolella täydellisenä, kuolemattomana! Se on täydellisen kokonainen ja ajaton, se on meidän todellisuutemme, oli pieni mielesi sitten kuollut tai ei. Ilmeni se millaisena kehona tai muotona tahansa. Rakkaus todellakin on ikuinen, toisin kuin ajatukseni. Oikeestaan en tiedä edes mitä rakkaus on...Unohda tämäkin ajatus, niin saat kosketuksen siitä. <3




2 kommenttia:

  1. Joskus sitä ajattelee, että onneksi olemme vain pieniä ihmisiä täällä kaikkeudessa

    VastaaPoista
  2. Juu kyllä näin on, se helpottaa oloa ja pienentää egoa, hetkeksi..;-)

    VastaaPoista