Google+ Followers

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Vuorenpeikkoa jahtaamassa!



Heips!
Jo perinteeksi muodostunut vuorenpeikon tornin valloitus osa 3. Eilen oli loistava ilma käydä ruuhijärvellä nastolan metsissä katsomassa komeita maisemia. Samalla sai taas mahdollisuuden kohdata omia pelkoja. Yksi peloista on aina ollut korkeanpaikan pelko, joten mikäs sen hienompaa on kuin tuntea adrenaaliinin eritystä ja voimakasta läsnäolevaa hetkeä.
Samalla reissulla saatiin jutella paikan omistajan (tornin rakentajan) kanssa. Hän kertoi mm. että kuinka osa kiipeilijöistä jää sinne kalliolle, jotkut uskaltavat ekalle tasanteelle ja osa uskaltaa pikkuhiljaa kiivetä ylös asti. Kerroin hänelle kuinka huomasin ekan kerran tornin heiluvan ylhäällä johon hän sanoi "sehän on ihan normaalia kun se on tehty puusta koska se elää". Mitä enemmän siellä on väkeä sitä enemmän se heiluu...
Samalla reissulla ihastelimme valtavia pahkoja ja löysimme pitkään etsityn paratiisin, jossa pulppusi komeasti kallion keskellä luonnon lähde. Otimme pari pulloa raikasta ja ravitsevaa lähdevettä mukaan ja lopuksi kävimme vielä (maidottomalla) jätskillä...mukava päivä. Naurua ja huumoria riitti ja energiat olivat taas huipussaan. Kesä on ihmisen parasta aikaa.
Saimme houkuteltua Arinkin mukaan ja hyvin tuo uskalsi kiivetä, vaikka se ei olisi ollut mitenkään pakollista meidän jengissä. Timeless Fields yhtye oli siis uransa huipulla!

Rillipäinen vuorenpeikko ilman hiuksia ja kliseinen sormimerkki
???
Timeless Fields uransa huipulla
Pepsodentti huipulla
Tukeva ote, niin ei mitään hätää osa 1.
Tukeva ote osa 2.
Alempana jo huomattavasti rennompana
Meillä oli alastulon aikana kiva leikki "kuka vikana on mätämuna..." ;-)
Paratiisi
Unelmien lähde <3
Jos toi ois ollut pakurikääpä ja ilman lakkaa niin...tai lakkakääpä ilman päätäpahkaa...eiku...
Pojat varjoisilta kujilta
Luonnon rikkauksia!
Märkää kultaa!!!!!!
TÖTTÖRÖÖÖÖ!!



KATSO VIDEO:


Mukavaa kesän jatkoa!!

T:Jake

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti