Google+ Followers

torstai 15. toukokuuta 2014

näiden sanojen vankina?

"Kun et peitä maailmaa sanoihin ja kategorioihin, elämääsi palaa ihmeen tuntu, joka katosi ihmiskunnan päädyttyä ajattelun riivaamaksi sen sijaan, että se olisi hyödyntänyt sitä. Elämääsi palaa syvyys. Asiat vaikuttavat taas uusilta, tuoreilta. Suurin ihme on kaikkia sanoja, ajatuksia, mielen tekemiä luokitteluja ja mielikuvia tärkeämpi ydinminäkokemuksesi. Jotta se voi syntyä, sinun täytyy irrottaa minään eli olevaisuutesi liittyvät tuntemuksesi kaikista siihen sekoitetuista eli samastetuista asioista.
Mitä nopeammin liität suullisia tai ajatuksellisia leimoja esineisiin, ihmisiin tai tilanteisiin, sitä pinnallisemmaksi ja elottomammaksi todellisuutesi muuttuu. Turrut yhä pahemmin todellisuuteen, elämän ihmeeseen, joka levittäytyy päättymättömästi näkyviin sisimmässäsi ja ympärilläsi. Tällä tavoin saavutat ehkä nokkeluuden, mutta viisaus on kadoksissa- samoin kuin ilo, rakkaus, luovuus ja elävyyskin. Ne ovat havaitsemisen ja tulkinnan välisen rauhaisan tilan kätköissä. Luonnollisesti tarvitsemme sanoja ja ajatuksia. Niissä on oma kauneutensa- mutta onko meidän pakko joutua niiden vangiksi?
Sanat pelkistävät todellisuuden ihmismielellä ymmärrettäväksi, mikä ei ole kovin paljon. Kieli koostuu äänihuulten muodostamista vokaaleista ( a, e, i, o, u...) ja ilmanpaineella tuotettavista konsonanteista (s, f, g...) Uskotko, että jokin tuollaisten perusäänteiden yhdistelmä voisi koskaan selittää, kuka olet tai mikä on maailmankaikkeuden perimmäinen tarkoitus tai edes puun tai kiven syvällinen olemus?"

Eckhart Tolle, uusi maa









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti