Google+ Followers

tiistai 22. toukokuuta 2018

Jos olemme rehellisiä, emme me tiedä.

Kun katselen kaikkea tuorein silmin, ilman menneisyyden taakkaa, näen vain sen, mikä tapahtuu juuri nyt, enkä ketään (siis ajatustarinan ulkopuolella olevaa), jonka täytyisi tulla joksikin. Kokonaisuus on jo täällä eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, miten Jeff parantelee itseään. Sinä olet jo täydellinen sellaisena kuin olet! Tietenkin maallista "itsensä parantelua" voi yhä tapahtua (esim. opeteltaessa vierasta kieltä) mutta se ei kosketa tätä - se kohentaa vain unta. Eikä onnellisessa unessa ole mitään vikaa!

Kysymys: Jos tämä on kaikki, mitä on, mitä tapahtuu kaikille tulevaisuudensuunnitelmille?

Suunnittele pois vain. Mutta ne ovat vain olettamuksia. Emmehän me koskaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Mistä ihmeestä minä olisin voinut tietää, että jonakin päivänä istuisin ihmisten edessä puhumassa tällaisista asioista? Miten yllättävää tämä on! Mitä me voimme ikinä tietää? Mistä ikinä voimme olla varmoja? Meistä on tietenkin lohdullista ajatella, että tiedämme. Mieli rakastaa tietää! "Minä tiedän, kuka olen, mitä haluan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Minä tiedän, että huominen tulee ja mikä on totta ja todellista." Mutta jos olemme rehellisiä, emme me tiedä. Me emme tiedä, mutta teeskentelemme vain tietävämme. Tämä merkitsee teeskentelyn loppua."

Jeff Foster


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti