Miksi ihminen kärsii?

Ego pelkää eniten omaa kuolemaansa ja haluaa pysyä hengissä täällä maan päällä eikä tiedä mistään ikuisesta olemisesta henkenä. Se on se sisäinen ääni, joka höpöttää taukoamatta, selittää tilanteita, kertoo meille elämämme tarinaa ja saa meidät tuntemaan ja reagoimaan tavoilla, jotka tekevät ihmiselämästä sellaista mitä se on: vaikeaa ja raskasta. Kielteisiä ajatuksia ja tunteita, rankkoja muistoja, masennusta, ahdistusta, väsymystä, kateutta, vihaa, katkeruutta, pettymystä, kaunaa, mustasukkaisuutta, pelkoa, surua. KÄRSIMYSTÄ.

Ego ymmärtää asiat ajan ja erillisyyden kautta, eli elää paljon menneisyydessä tai tulevaisuudessa ja kokee voimakasta erillisyyttä muista. Ego ajattelee koko ajan pakonomaisesti, tuntee pakonomaisesti määrätyt tunteet määrätyissä tilanteissa, reagoi tiedostamattomasti aina samalla tavalla. Se siis toimii ehdollistuneiden ajattelu- ja toimintamallien mukaan eli toistaa aina vaan samaa kaavaa.
Negatiivinen minäkuva on kaikkein voimakkain keino, jolla ego tuntee olevansa olemassa! Siksi se vaan ruokkii ja ruokkii itseään ja aiheuttaa aina vaan lisää kärsimystä. Minäkuva määrittyy kärsimisen ja epäonnistumisten kautta. Tulee tunne, että minä olen joku. Minä ole se, joka aina kärsii ja jota maailma murjoo. Jos kärsimys loppuisi, niin en tiedä kuka olen, koska kärsiminen on aina ollut se tapa, jolla hahmotan itseni.
Ego valjastaa koko ihmisen ruokkimaan tätä negatiivista minäkuvaa. Alitajunta, tunteet, ajatukset, reaktiot ja muistot, kaikki pitävät huolen, että kärsimystä riittää ja ego-ihminen saa voimakkaasti kokea olevansa olemassa oman kärsimyksensä kautta.

-Eckhart Tolle