Google+ Followers

perjantai 23. helmikuuta 2018

Emptiness Dancing

ADYASHANTI: EMPTINESS DANCING
(30. joulukuuta 2017)


“Kun me todella ryhdymme tarkastelemaan, keitä me kuvittelemme olevamme, mielemme täyttää kiitollisuus. Alamme nähdä, vaikka meillä on monia ajatuksia, uskomuksia ja identiteettejä, että ne eivät kerro meille keitä me olemme, eivät yksilöllisesti eivätkä kollektiivisesti. Mysteeri aukeaa: me tajuamme, että kun todella tarkastelemme itseämme selkeästi ja huolellisesti, on hyvin hämmästyttävää, miten totaalisesti me ihmiset määrittelemme itsemme sen mukaan, mikä on mielemme sisältö, mitkä ovat tunteemme ja mikä on historiamme.
Monissa henkisyyden muodoissa yritetään päästä eroon ajatuksista, tunteista ja muistoista – yritetään tehdä mielestä tyhjä, aivan kuin sen katsottaisiin olevan toivottavaa ja henkistä. Kuitenkin olisi hyödyllisempää nähdä ajatusten läpi ja tunnistaa, että ajatus on vain ajatus, uskomus tai muisto. Silloin voimme lopettaa tietoisuuden ja hengen linkittämisen ajatuksiimme tai henkiseen tilaamme.
Heti silloin, kun tajusin, että se mikä katsoi silmieni ja aistieni läpi, olikin herääminen tai henki eivätkä ehdollistumani ja muistoni. Silloin tajusin, että sama henki katsoi itse asiassa kaikkien muidenkin silmäparien läpi. Sillä ei ollut merkitystä, minkälaisten ehdollistumien kautta ne katsoivat; ne kaikki olivat yhtä ja samaa. Se oli itsensä näkemistä kaikessa, ei pelkästään toisten silmissä, vaan myös puissa, kivissä ja lattiassa.
On paradoksaalista, että mitä enemmän tämä henki ja tietoisuus alkaa ”maistella” itseään, ei ajatuksena, ideana eikä uskomuksena, vaan yksinkertaisesti heräämisenä läsnäoloon, sitä enemmän tämä herääminen heijastuu takaisin kaikesta. Mitä enemmän heräämme siitä, että olisimme kehomme, mielemme tai identiteetttimme, sitä paremmin näemme, että kehomme ja mielemme ovat todellisuudessa tuon yhden ja saman hengen ilmentymiä, samaa läsnäoloa. Mitä paremmin tajuamme, että se mikä me olemme, on kokonaan ajan, maailman ja kaiken tapahtumisen ulkopuolella, sitä paremmin näemme, että tämä sama läsnäolo on koko maailma – kaikki mitä tapahtuu ja kaikki mitä on olemassa. Se on kuin kolikko, jossa on kaksi puolta.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti