torstai 27. elokuuta 2015

Elämä on ikuista!

Kun kävelet läpi metsän, jota ihminen ei ole taltuttanut eikä häirinnyt, et näe ympärilläsi ainoastaan yltäkylläistä elämää, vaan kohtaat myös kaatuneita puita ja lahoavia puunrunkoja, mätäneviä lehtiä ja maatuvaa ainesta joka askeleella. Minne tahansa katsotkin, löydät kuolemaa siinä missä elämääkin.

 Tarkemmin katsoessasi havaitset kuitenkin, että maatuva puunrunko ja mätänevät lehdet eivät vain synnytä uutta elämää, vaan ovat itsekin täynnä elämää. Mikro-organismit ovat työn touhussa. Molekyylit järjestäytyvät uudelleen. Kuolemaa ei siis löydy mistään. On vain elämänmuotojen muuntautumista. Mitä voit oppia tästä?

 Kuolema ei ole elämän vastakohta. Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista.

Eckhart Tolle


 
Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. Niilo-Oskari26. elokuuta 2015 klo 23.24

    Kenties elämästä voidaan ajatella niin, että perimmiltään se on kaiken olevaisen liikkeellepaneva voima, alkuenergia, kaikkien energiamuotojen äiti. Kaikki aineellinen, ”kuollut” ja elävä on tämän äitienergian ilmentymää. Tämä äitienergia on se joka panee liikkeelle, eli ”elävöittää” kaiken ja se on ollut ”ennen” kuin aikaa (maailmankaikkeutta) oli, joka on vain n. 13,8 miljardia vuotta vanha, siis ajallisesti rajallinen, eli ei-ikuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkauden Pohjasakkaa27. elokuuta 2015 klo 20.47

      Kiitos, joo niinkin voi ajatella. Onko se "elämä" mieli itse? Onko se tietoisuus joka tätä näytelmää katselee ikuinen vai päättyykö tietoisuuskin tyhjyyteen-ei mihinkään? Ehkä vastaus on vain "on vain" ;-)

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)