Google+ Followers

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Sisäisen mölymme orjat

Tämän blogauksen kirjoitti sisäisen mölyn tuloksena allekirjoittanut eli mielentieteen ja liikkeiden erikoistutkija professori  J. Hakola


Hei!

Kun kävelin tänään varhain aamulla hiljaisessa metsässä, niin huomasin jälleen mieleni äänekkyyden, päässäni kuului ääniä jotka eivät olleet sopusoinnussa luonnon kanssa. Tästä inspiroituneena ajattelin toimia ääneni mukaan ja kirjoittaa tämän kirjoituksen. 

Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan, että mistä ne päässä kuuluvat äänet oikein tulevat? Oletko koskaan pysähtynyt kyseenalaistamaan niitä ääniä? Toimitko sokeana niiden äänien mukaan vai osaatko erottaa todellisen itsesi äänien luomasta itsestä?
Kun sanotaan jonkin huonon teon jälkeen, että en tiedä mikä minuun meni, niin silloin olisi myös hyvä hetki tulla enemmän tietoiseksi omista ajatuksistaan.
Tästä asiasta ei puhuta yleisesti, koska länsimaisessa ajattelussa pidetään ajatusta "minä olen yhtä kuin ajatukseni" yllä.  Kuitenkin sanotaan että "minä ajattelen", mutta ei pysähdytä kysymään että mikä minä ajattelee, ajatusko itse ajattelee, olenko minä pelkkä ajatus? Hyviä kysymyksiä voisi myös olla "Kuka tai mikä on se minä joka ajattelee?" ja "mitä ajatukset ovat ja mistä ne tulevat?".

Koska olemme unessa, arkikiireissä meillä ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan omaa sisäistä tilaamme. Arjessakin me hukutamme sisäisen mölymme äänien alle kuunnellen taukoamatta musiikkia, hississä, busseissa, autoissa, kaupoissa, kotona jne. katselemme teeveetä illat pitkät emmekä koskaan hiljene. Mutta kun menemme metsään tai lapin mökkiimme sisäisen mölymme ja todellisuuden väliin tulee aukko ja jotain uutta pääsee syntymään. Arjessa usein toimimme vain kuin robotit ja uskomme sokeasti ympäristöämme joka on vain kollektiivinen sekasotku yksilöiden rakentamista ajatuksista, eli sisäisestä mölystämme. Tämän takia sairastumme masennukseen, olemme levottomia ja pidämme itsemme kiireessä emmekä koskaan kyseenalaista asioita ympärillämme. Ehkä koko elämämme ajan olemme sisäisen mölymme orjia ja siksi onnettomia ja väsyneitä.
Sisäiseen mölyyn mielestäni liittyy lähes kaikki. Kaikki ulkopuolella näkyvät asiat on olleet joskus pelkkä ajatus. 
Mistä muuten tulee se pelkkä ajatus? Se tulee tarinasta jota sepitämme itsellemme, joten meillä ei pohjimmiltaan ole edes omia ajatuksia, olemme pelkkä yhteinen tarina ikuisuudessa. Sinulla ei ole todellisuuden valossa edes omaa identiteettiä, koska olet lainannut uskomuksesi muita. Eiks olekin mieltä ylentää kuulla? ;-)

Aina ensin on ajatus ja vasta sitten se kyseinen asia voi materialisoitua eteemme. Oli kyse sitten autosta, vaatteesta, talosta, muodista, mistä vain ihmisen luomasta asiasta. Ensin on ajatus.
Ok, on hienoa elää yhteiskunnassa jossa on rakennettu ajatuksen kautta hienoja asioita joista voi nauttia, mutta huono asia on se, että kun ylivilkas nuppi tykittää 70 000 ajatusta vuorokaudessa, aamusta iltaan ja yöllä unien kautta suodattetua unimaailmaa, niin lopputulos saattaa olla kaaottinen, jopa hullu.
Ajattele hitleriä tai jotain muuta suur maan presidenttiä tai jotain hullua diktaattoria. Kaikki sen hullut ideat ovat paisuneet hänen omassa päässään. Kun puhun egosta niin ego on juuri tätä. Omiin ajatuksiin uskomista ja me kaikki uskomme niihin enemmän tai vähemmän. Olemme kaikki hulluja, enemmän tai vähemmän, mutta meditaatio on sen hulluuden paljastamista päivän valoon. Jos sanot minulle, että tämä on täyttä paskaa, niin käsken sinun tekemään yhden pienen käytännön harjoituksen ja huomaat oman hulluutesi, hetkessä. Istu 10 minuuttia selkä suorana, hiljaisuudessa meditoiden niin huomaat, että sinä et ajattele mitään vaan sinussa on ajatuksia taukoamatta. Et ehkä kykene lopettamaan ajatuksia, mutta sinulla on kyky seurata niitä, olla tietoinen eli meditoida. Minun henkisyyteni ei ole mitään muuta kuin huomata todellinen itseni tämän sisäisen mölyn takaa.
90 % henkisistä kirjoistakin on tullut vain sisäisen mölyn tuloksena, joten ne eivät pelasta ketään, ne vain kasvattavat henkistä egoa jotta sisäinen möly saisi jatkua sinun voimasi siihen samaistuneena. 
Uskon että suuret oivaltajat, henkiset mestarit ja suuret säveltäjät ovat saaneet inspiraationsa hiljaisuudesta, sisäisen mölyn takaa. Paikasta jossa kaikki olemme yhtä, kuolemattomia ja täydellisiä. 
Tarina itse pelkää katoavansa, möly ei halua kadota ja tästä johtuu mm. kuoleman pelko. Mitä muuta voi oikeasti kuolla kuin sisäinen möly?
Hyvä, kiitos kun jaksoit mietiskellä näin pitkälle, tästä saattaa avautua sinulle uusien oivallusten ketju joka vapauttaa sinut tarinasi aiheuttamasta pelosta ja syyllisyydestä.
Vaikka tämä kirjoitus tuli sisäisen mölyn tuloksena, niin se saattaa näyttää sinulle nuppineulan kokoisen valopilkun jota kohti kulkea. Mistään ei tarvitse luopua, ei edes sisäisestä mölystä, mutta eduksesi on jos olet siitä mölystä tietoinen. On paljon todellisempaa kohdata ainakin silloin tällöin oma todellisuus sieltä mölyn takaa, sillä siellä on se kaikki todellinen voima. Ajatus voi olla hyvä työkalu, mutta koskaan se ei ole todellisuus itse. Tästä johtuu se, että kaikki ajatuksesta syntynyt on katoavaista.

Rakastatako mielesi kautta? Pidätkö rakkautta ajatuksin pystyssä? Yritätkö ajatella elämästäsi hyvää ja laadukasta? Haluatko aina kulkea halujesi (ajatustesi) perässä? Haluatko ajatella itsellesi elämän tarkoituksen, joka poikkeaa muiden tarkoituksesta? Haluatko ajatella olevasi oikeassa ja muut väärässä? Voiko ajatustesi kautta tietää totuuden?
Mölysi ei ole kiinnostunut sinun hyvinvoinnistasi, se haluaa vain jatkaa itseään. Möly ei ole paha asia, se on vain mölyä, sitä voit käyttää työkaluna ja tulla sen kanssa toimeen, mutta todellinen se ei ole koskaan. Todellisuus on aivan muuta.



Mielentieteen ja mielen liikkeiden erikoistutkija "professori" Hakola juuri ennen suurta oivallusta (ja ilman professorin identiteettiä;-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti