miksi näin? no koska minua joskus huvittaa kun meitä ihmisiä riivaa semmonen kummallinen täydellisyyden tavottelu ja hienostelu. joskus tuntuu siltä että me pelkäämme kaaosta ja vapautta.
en tiiä mitä yritän tässä sanoa eikä silläkään ole mitään väliä mä vaan annan tän postauksen tehdä itsensä.
oon itsekin luonteeltani perfektionisti (maailman opettama tapa) ja ehkä siksi yritänkin nykyään relata enemmän. ois hienoo jos pystyis olemaan hienostelematta. ei tarvis korjailla kirjotusvirheitä eikä miettis pätkääkään sitä mitä muut ajattelevat..onneksi olen kovaa matkalla rennompaan elämäntyyliin. en mielestäni ole vielä tarpeeksi vapaa vaikka ehkä monen mielestä saatankin olla omantien kulkija ja toisinajattelija. henkisesti ja filosofisesti olen löytänyt oman paikkani jo aikoja sitten valtauskomuksista välittämättä enkä pelkää olla sitä mitä olen mutta olen huomannut miten taiteen ja luovuuden kautta sitä vielä yrittää olla mahdollisimman hyvä. miksi ihmeessä? taide ja luovuus on kuitenkin hetken virrassa menemistä ilman pelkoa. sen kuuluisi repiä rajat auki ja olla vapaa säännöistä. NO RULES. aidommillaan sydän vie. järkeä palvotaan liikaa koska järki aika usein perustuu vain epäonnistumisen pelkoon. hyvähän järkeäkin on käyttää mutta haluaisin nähdä miltä maailma näyttäisi jos jokainen kuuntelisi vain sydäntään..;-)
nykyajan musiikissakin laulut tunetetaan ja iskut siirrellään tietokoneella, masteroidaan paketti koneen tarkaksi ja elottomaksi paketiksi. elokuvissa hifistellään tehosteilla ja kaikkialla näkyy täydellisyyden tavottelu ja ylikorostunut hienostelu. rikkauksia tavotellaan sisäiseen tyhjyyteen eikä tajuta sitä että rikkauksillakin tavoitellaan vaan sitä vapauden fiilistä mikä on jo sisäisesti meissä. rakkaudestakin on tehty vain markkinamiesten juttu. on hyvin suuri todennäköisyys että meidät on aivopesty täysin vääriin mielikuviin rakkaudesta ja aidosta onnesta.
lastenkin pitää näyttää hyvältä ja kaikkien pitää näyttää hyvältä. kaiken pitää olla pilkuntarkkaa, kaikkialla pitää olla kaunista ja viihtyisää ja kaikessa pitää onnistua. jopa henkisyydessäkin pitää olla hyvä ihminen tai vähintäänkin jumalalle suosiollinen. koko helahoito kulkee vain ajan orjuuttaessa koko balettia. kuljemme täällä ajan orjina aamusta iltaan,jopa ruokakin pitää syödä tiettyyn aikaan. kouluissa kaikki on aikataulutettua eikä minkäänlaiseen vapauteen tai improvisaatioon jää aikaa, se on vissii syntiä. jos töistäkin myöhästyy niin saattaa tulla potkut. kaaosta pelätään viimeiseen asti. isoveli valvoo ja kaikessa haisee vahva kontrolli. parisuhteet on täynnä kontrollia ja pelkoa. halutaan että asiat menisivät niinkuin minä tahdon. kulisseja pidetään yllä jotta vahingossakaan ei kukaan saisi tietää mitään meidän huolia eikä murheita. autot ja talot pitää olla, lapsen kasvatuksetkin täytyy mennä niinkuin paperilla sanotaan. maallisen täydellisyyden alla kuplii kuitenkin jatkuva kaaoksen pelko ja sen alla vapaus. avautumistakin pelätään, puhumattakaan romanttisista rakkauksista, siellä näytetään vain parhaat puolet ja loput lakaistaan maton alle. kaikkialla heijastuu alitajuinen tieto siitä että tämä MINUN rakentama "täydellinen" maailma on pelkkä harhakuva, illuusio. milloin vaan voi sairaus iskeä, masennus, tyhjä olotila tai VÄSYMYS siitä kun elää muiden täydellistä elämää eikä ole koskaan edes kohdannut ITSEÄÄN, omaa vapauttaan ja rakkauttaan (rakkaus mielikuvien takana)
joku on keksinyt joskus jonkun elämisen mallin ja sitä sitten noudatetaan jottei tuntisi itseään syylliseksi. hassua. silti aika muuttuu jatkuvasti ja sen mukana arvot. on totta ettei täällä voi kovinkaan paljoo sooloilla mutta omaa mieltänsä voi aina vapaasti muuttaa, siitä ei kukaan edes tiedä mitään. kaiken tän voi nähdä toisin, hyväksyä ja antaa olla semmoisena kuin on. homman pointti onkin saada ihmiset heräämään ja itseni pysymään hereillä. minusta on hauskaa ajatella koska minulle on suotu ajattelemisen vapaus siinä mittakaavassa kuin se on mahdollista. pohjimmiltaan ajattelukin on vain muiden keksimää ja mä vaan toistan niitä kuin papaukaija perässä.greisiä. juuri siksi oikeasti viisaat ihmiset ovat avuksi näyttämään tienviitoilla oikea suunta. täällä massassa saa olla vain pelinappula ja se tuo vain pelkkää epätodellista rauhattomuutta.
mä uskon että itsessä joutuu mennä kaaoksen kautta rauhaan. on pakko mennä sen sisäisen "järjestyksen" kautta kaaokseen ja vapautua omista harhoista todelliseen itseen. on pakko hajota ja murentua, koska illusioden hajoaminen on aina kova pala egolle. se tapahtuu hetkellä minä hyvänsä, sille ei voi kukaan mitään. se tapahtuu joillekin hitaammin kuin toisille mutta on väistämätöntä. kysy vaikka saattohoitajilta. mikään ei ole sitä miltä näyttää omissa ajatuksissaan.
mä huomaan paljon sitä että ihmiset eivät uskalla ajatella "liikaa". on helpompaa pitää omista samoista uskomuksista kiinni kuin kyseenalaistaa omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. taustalla kaaoksen pelko ja lopulta rakkauden pelko. kulissit on tärkeempiä kuin oman mielen käyttäminen. mikään ei ole kuiteskaan väärin ja ajassa kuljemme eri aikoihin mutta totuus on kaikille sama koska se oli ennen syntymää ja se on fyysisen kuoleman jälkeen sama. ja tällä hetkelläkin se on läsnä. aina. nyt ja tässä.
Kuka muuten määrittää mikä on täällä täydellistä? Se on kuitenkin henkilökohtainen asia.
avainsanat: intuitio, spontaanius, vapaus, rakkaus, anteeksianto= irtipäästäminen,omannäköinen elämä, tämä hetki, kyseenalaistaminen, luottaminen, hiljaisuus, itsensä kuunteleminen, rehellisyys, hetkessä olo ja ilo.
PEACE & LOVE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
JAKE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti