lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulu tulee, oletko valmis?

Mietteitä joulusta ja uskonnosta.
(huom: isot ja pienet kirjaimet tai muuten vaan väärin kirjoitetut lauseet, pilkut ja pisteet eivät ole tämän blogin pääpointti, joten se siitä sitten....;-)

Nyt kun joulu on taas nurkan takana, krääsän kulutus, pakolliset tavat ja kiire on taas tapetilla, niin voisin hieman valaista omaa suhtautumista jouluun, raamattuun ja kristinuskoon. 
Uskon että  "joulurauha" löytyy hivenen syvemmältä kuin tavaratalojen hyllyiltä. Itse en USKO jouluun miltään osin sen pinnallisuuden takia, mutta -osaan- raamatun viitteistä rakkauteen ja rauhaa uskon, koska rakkauteen on helpompi uskoa kuin traditioihin, instituutioihin ja joulupukkiin. Minulla on vaikeuksia hahmottaa joulun funktio, ihan niinkuin uskontojenkin kyseenalaistamattomuus, eikä niiden pakollisuus maistu millään tavalla vapaalta ja kivalta. Valheet tontuista pukista ja muista mielikuvitushahmoista tuntuu turhilta, joskin ihan hauskalta viihteeltä. Joulusta on tullut kuin yksi uusi pieni uskonto lisää tänne miljoonien uskomusten maailmaan. 
Joulu on aluperin Jeesuksen syntymä juhla, mutta itse en juhli siinä kenenkään erityisen kehon syntymää, mutta siihen syntymään uskon, joka tapahtuu tässä hetkessä ja omassa mielessä. Sitä voi kutsua vaikka uudelleensyntymäksi. Rakkauden yksinkertainen olemus on luettavissa tuhansista muistakin kirjoista, joissa puhuu se mielen osa, joka ei ole riippuvainen ajasta tai pelosta. En usko rankaisevaan raamatun Jumalaan, jonka ihminen on kirjoittanut pelkonsa kautta, enkä usko Jumalaan jolle pitää ansaita rakkaus. Sama on suhteeni jouluun ja joulupukkiin. Lahjoja ei tarvitse ansaita, eikä joulumielen saavuttamiseen tarvitse metsästä kaadettua puuta eikä stressiä tai kiirettä. Ei siihen tarvita mitään muuta kuin aito rehellisyys itseä ja omia uskomuksia kohtaan. "Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta ja se löytyy jokaisen sydämestä", niinkuin joululaulussa sanotaan.
Koska joulu on mielen asia, niin tämä on minun mieleni asia.

Uskonto:
Minun mielestäni ei ole tarvetta erotella buddhalaisuutta, kristinuskoa tai mitään muutakaan uskoa toisistaan, jos haluaa tietää pohjimmaisen totuuden. Minusta on todella hassua nykyään kuunnella tai katsella ihmisten mielipiteitä uskonnoista ja Jeesuksesta. Monien mielissä on aivopestynä muodikasta tuomita se "satukirja". Itselläni ei kuitenkaan ole vaikeaa erotella ajatonta rakkauteen perustuvaa viestiä ihmisen kirjoittamasta pelkoon perustuvasta opista. Lisäksi raamattua lukiessa täytyy muistaa sen aikainen tapa ilmaista asia. On hieman eri asia ilmaista asia 2000 vuotta sitten kuin 2013. Lukemisen ymmärtämisessäkin ja tulkinnoissa saattaa ilmetä pieniä vaikeuksia, varsinkin jos ei ole kykyä erotella, kyseenalaistaa ja mietiskellä syvällisesti.
Kuten sanottuna, raamatussa esiintyy myös pelkoon perustuva rankaiseva jumala, koska ihminen on yrittänyt muuttaa tekstejä omaksi kuvakseen. Kuten kaikki on peiliä, niin myös raamattu. Rakkauden ja ikuisuuden oivaltaneen opetus eroaa huimasti pelkoon perustuvasta opetuksesta. Ihminen haluaa aina sorkkia joka väliin, varsinkin jos vaan on kyse vallasta, rahasta tai itsensä korostamisesta. Uskonnot ovat herkkää aluetta ja sen väärinkäyttäminen on parasta aluetta taistella ja riidellä. Uskonnot ovat egon yksi suurimmista temmellyskentistä. Aina kun mainitsetkin sanan rakkaus tai raamattu tai jokin muu "hihhulikirja", joka on UHKA omille ajatuksille, käsityksille universumista ja elämästä, niin se aiheuttaa mielessä monenlaisia yhtymiä. Jopa pelkoja. Rakkaudesta ei saisi puhua ääneen, mutta kaikki sitä tavoittelee ja kaipaa. En ole henkilökohtaisesti vielä ensimmäistäkään ihmistä tavannut, joka ei kaipaisi rakkautta. Yleensä rakkauden puutos näkyy negatiivisuutena tai sitten sen mainostaminen ylilyöden, tai jonain muuna kipuiluna ja epävarmuutena.

Niin, eli raamattu. Otin ihan huvikseni raamatun kaapista ja aloin tutkimaan sitä ja huomasin, että luin sitä täysin erilailla kuin nuorempana. Silloin en osannut erotella egoa eli ihmisen pelkoon perustuvaa ja Hengen rakkauteen perustuvaa viestiä toisistaan. Nyt huomasin että Jeesuksen opetukset ovat unohtuneet sinne melkein puhtaana. Lisäksi olen huomannut että mieli on se joka tulkitsee, joten tekstin ymmärtäminenkin on muuttunut. On siis  paljon tulkitsijastakin kiinni miten asiat näkee. 
Jeesus kammoisille tiedoksi taas, että voit tässä vaiheessa palata iltalehden tai seiskan sivulle;-)



Muistutan vielä että itseäni ei ole kastettu, en ole koskaan kuulunut kirkkoon, en ole käynyt riparia enkä ole muutenkaan toistanut apinan lailla samoja totuuksia kuin massat, mutta näistä voin olla yhtä mieltä raamatun kanssa, oman mieleni kautta pureskeltuna:

Ensin raamatusta ote ja sitten tulkintani asiasta:

"Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat YHTÄ, niinkuin me olemme YHTÄ. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti YHTÄ, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua."

Tämä on selkeä viesti, joka on kaiken henkisyyden pääpointti. Kaikki on yhtä, kuvittelit sitten itsestäsi mitä haluat, se ei vaikuta ykseyteen millään lailla. Jopa kvanttifyysikot ja muuta tiedemiehet ovat tästä yhtä mieltä. Kaikki energia on samaa vaikka muoto olisi eri.


"Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei isästä. Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti."

Ihminen on jatkuvasti luonut omaa maailmaansa ikuisuuden keskelle, ja valitettavasti huonoin tuloksin. Kaikki ajassa on katoavaista ja aiheuttaa tuskan ja murheen. Siitä ei ole epäilystäkään. Täällä kolikolla on aina kääntöpuolensa, jos ei ole sokea. Se rakkaus johon me uskomme täällä on tuonut vain pettymyksen. Hyvä puoli tässä kaikessa on se, että "isän" rakkaus on kaikenkattavaa ja täydellistä. Kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu. Ihminen tuomitsee itsensä, ei Jumala. Rakkaus ei tuomitse. Vain ajatukset voivat tuomita erillisyydessä.
Isä sanan tässäkin yhteydessä voi vaihtaa rakkaus sanaksi tai vaikka ykseys sanaksi. Ihan mihin haluat, jos se helpottaa negatiivisten mielleyhtymien syntymistä.


"Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."

Me synnyimme rakkaudesta ja sotkimme hieman asioita. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että me olemme rakkaus. Rakkaus on synnittömyyttä ja rakkaus voi vain laajeta. Rakkaus on jostain muualta kuin uskomuksistamme. Uskon että Jumala jo sanana häiritsee egoa, joka itse haluaa valtaa ja voimaa, tuloksetta. Tarvitaan nöyryyttä ymmärtämään, että "Minä" ei ole todellinen, eikä sen voima kestä täydellisyyttä. Jokainen rukoilee viimeistään siinä hetkessä kun on henki uhattuna. Meillä on alitajuinen muisto jostain suuremmasta.

"Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee."

Seurakunnissa ja arjessa monesti kiillotetaan vain omaa paikkaansa päästä taivasten valkuntaan, mutta samalla puukotetaan ja kilpaillaan siitä, kuka on eniten oikeassa ja Jumalan arvoinen. Sama ilmiö on muissakin henkisissä porukoissa. Oikeassa olemisen tarve on syrjäyttänyt onnellisuuden ja rakkauden.

"Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman."

Sama viesti. Rakkaus on tärkein asia maailmassa. Rakkauden etsiminen materiasta, vallasta tai muista statuksista sekä palkinnoista ei voi voittaa rakkautta. Todellisuutta ei voi kadottaa eikä totuus pala tulessa.

"Jumala on antanut meille iänkaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen pojassaan."

Aika ei tuhoa ikuisuutta eikä kuolema voita rakkautta. Me kaikki olemme hänen poikiaan rakkaudessa. Meidän todellisuus on iänkaikkinen elämä.

"Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä."

Niin, me tiedämme että olemme syntyneet rakkaudesta eikä rakkaudessa voi olla syntiä. Synti on vain päätös ja ajatus, eikä ajatus kestä todellisuutta eli rakkautta.

"Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on pahan vallassa."

Maailma ei ole muuttunut, se on aina samanlainen, muoto ja aika muuttuu näennäisesti, mutta Jumala/Rakkaus ei koskaan. Paha on ihmisen keksimä tapa ajatella, hallita ja huono yritys olla kuolematon. Ihminen kipuilee ja taistelee, mutta lopulta sairastelee ja kuolee pois. Tieto siitä, että olemme Rakkaudesta tuo lohtua ja vapauttaa. Täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.

"Jumala on rakkaus, se joka pysyy Jumalassa ja Jumala pysyy hänessä Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä."

Uusi tapa ajatella luo uuden "identiteetin". Identiteetti on kuin voimajuomaa (mielessä) matkalla takaisin kotiin. Usko rakkauteen antaa voimaa ja tarkoituksen elää kaaoksen keskellä. Koska olen luonut oman maailmani Jumalan täydellisyyden rinnalle, on minun poistettava esteet mielestäni, jotta voin muistaa rakkauden.

"Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon."

On vain 2 asiaa joiden välillä teemme valinnan: rakkaus ja pelko. Jos valitsemme rakkauden, niin pelko katoaa. Rakkaus on täydellistä anteeksiantoa, ei niin, että teen pelosta todellista, vaan niin, että näen rakkauden. Yksinkertaista mutta totta. Vaatii harvinaisen paljon syvällistä mietiskelyä.

"Pelossahan on jo rangaistusta; se joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa."

Valitettavasti tätä maailmaa kun katsoo, niin siellä näkyy pelko hyvin voimakkaana. Tuntuu kuin se olisi kaiken kattava voima yhteiskunnassa. Sotia, vihaa, epävarmuutta, ahneutta, erillisyyttä, eriarvoisuutta jne. Jopa rakkaus sanaa pelätään niin paljon että rakkauden  oivaltaneet henkiset mestarit lyödään ristille. Ei ne ristiinnaulitsemisbileet lopu koskaan. "Antakaa heille anteeksi, he eivät tiedä mitä he tekevät", näin sanoo rakkaus.


Tulkoon joulu ja rauha ihmisrintaan edes jouluna...

Rauhallista joulua kaikille uskontokuntiin tai ismeihin katsomatta, tasapuolisesti rakkautta kaikille!!!

T: Jake "Rehellisesti ajatteleva joulutonttuhörhö" Hakola ;-)

2 kommenttia: