Google+ Followers

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Jed Mckenna: henkinen sodankäynti

Heips!

Sain odotetun uunituoreen kirjan "henkinen sodankäynti" lukuun. Kaikki Jedin kirjoja lukeneet tietävät, että Jedin kirjoissa armoa ei anneta ja kaikki lapselliset teoriat ja spekulaatiot jätetään pois. Kaikki turha karsitaan ja ego "tapetaan" armotta. 
Jos mielit vielä kuvitella maailmasta ja itsestäsi kaikenlaisia totuuksia ja teorioita, tai jos haluat vielä etsiä itseäsi henkisien polkujen tai uskontojen kautta niin suosittelen karttamaan kyseisiä kirjoja kuin ruttoa, mutta jos sinulla on tunne "olen nähnyt jo tarpeeksi, sisälläni on jatkuva tyhjä olo ja tarkoituksettomuuden tunne", niin suosittelen tutustumaan. Nämä kirjat tulevat kyllä täysin omaan aikaansa luonnollisesti eikä näistä "ymmärrä" mitään jos ei ole niihin valmis. Oma egoni ei enään säiky tekstiä, minusta sen on jo "luonnollista" ja hauskaa. Aika usein huomaan nauravani ja nyökkäävän samaan tahtiin hyväksyvästi. Tämä johtuu siitä, että olen lukenut Gary Renardia ja iokia noin 6 vuotta. Parasta Psykoterapiaa, jossa minun kanssani näillä ei ole mitää tekemistä ja jota täällä voi saada.

Olen nyt vasta sivulla 151 ja ajattelin ilahduttaa muutamalla tekstin pätkällä niitä Jedin kirjojen diggareita, jotka sitä ei vielä käsiinsä ole saanut.
Tämä ei dualistinen ajattelutapa on aina vaan kuin lääkettä maailman sekoittamaan mieleeni;-)

Kirja on trilogian kolmas osa ja samalla viimeinen. Kirja alkaa sillä että Jediä ajaa poliisit takaa ja kytät uhkaa ampua hänen aivonsa pihalle. Aika harva ns."henkinen" kirja alkaa kuten tämä...loput saat lukea kun ostat tai lainaat kirjan joltain...






6 kommenttia:

  1. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta, mutta minua vähän ihmetyttivät sanavalintasi sitä kuvatessasi. "Jos vielä etsit itseäsi henkisten polkujen tai uskontojen kautta..." - ehkä en vain oikein tajua mitä tuolla tarkoitit, kai sitten sitä, että jos olettaa LÖYTÄVÄNSÄ reitin valaistumiseen, ei ehkä saa kirjasta mitään irti? Mutta minusta nuo esille laittamasi lainaukset ainakin ovat tosi antoisia ja mielenkiintoisia vaikka en koe itseäni mitenkään "valmiiksi" vaan tiedostan olevani kiinni monessa maallisessa ongelmassa. Minusta nuo eivät ole mitenkään kauhean vaikeita totuuksia, vaikka niiden syvempi sisäistäminen voi sitä ollakin. En tiedä nyt osaanko itsekään selittää tätä kovin hyvin. Mutta olen myös ortodoksikristitty, enkä koe uskonnon harjoittamistakaan mitenkään ristiriitaisena esim. sellaisen rukoilemisen kanssa, jossa ei pyydetä jotain vaan pyritään vain hyväksymään kaikki Jumalan antama.

    Oletko lukenut Richard Rohrin kirjan Suostu elämään? Se kuvaa mielestäni todella hyvin juuri tuollaista ajattelutapaa ja sitä, miten uskonnon ja uskomisen ei tarvitse olla pakonomaista ja raamittavaa, vaan avaavaa ja nimenomaan hereilläoloa tukevaa.

    VastaaPoista
  2. NIin, ja siis vähän irralliseksi minulle jäi tuo kommenttisi siitä, kuinka ymmärrät kirjaa koska olet lukenut jotain tiettyjä lähteitä 6 vuoden ajan. Noiden katkelmien perusteella en usko että kirjan lukeminen edellyttää tällaista taustatyötä :) (ts. minä en ainakaan ole lukenut ko. lähteitä 6 vuoden ajan, vaikka monenlaista muuta olenkin lukenut, mutta en usko sen olevan "vaatimus" sille että saa tuon kaltaisista asioista jotain irti.)

    VastaaPoista
  3. Kyseessähän on tietysti minun kokemusmaailmastani (ei Pikku Squaren) ja koska tiedän että kaikki tapahtuu täysin oikeaan aikaan, niin tarvitsin henk. koht lukea noin 6 vuotta jotta olen täysin valmis saamaan irti tästä kirjasta, tässä hetkessä. Polkuhan ei pääty koskaan ajassa, ja ymmärrykseni on tälläinen tässä hetkessä. Kuvaukseni kirjasta perustuu täysin siihen, että koska kyseessä on 100 % sesti EI-dualistinen oppi niin se saattanee rikkoa egoja sirpaleiksi jos siihen antaa mahdollisuuden.Oppi jossa kaikki uskomukset revitään pois. Työ on tietysti henkilökohtainen. Pohjimmiltaanhan kyseessä on ymmärtämisenkin väheneminen, ei lisääminen. Mielessäni on alkanut käymään ajatuksia jopa siitä, että lopetan blogaamisen, koska työ on tehtävä vain itsessä. Toisaalta ihan sama.
    En ole lukenut kyseistä Richardin kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) ei toki kannata lopettaa bloggausta, tämähän on tosi mielenkiintoinen blogi, ja jos et kirjoittaisi, olisi tämäkin kirjavinkki jäänyt jakamatta. Ihmettelin ihan vain sanavalintoja, varmaan siksikin, että kirjoitit toisessa persoonassa ("jos etsit...") eli vaikka kerroitkin omista kokemuksistasi, niin teksti tuntui jollekin osoitetulta. En nyt ihan oikeasti tarkoita tätä mitenkään pahalla :) mielenkiintoistahan sekin on mietiskellä, miksi joku sanavalinta tuntuu toisesta luontevalta ja toisesta oudolta. Siinä olet tosi oikeassa että työ on tehtävä vain itsessä, mutta kuten sanottua, ajatusten jakaminen bloggaamalla on erittäin mielenkiintoista! :)

      Suosittelen sitä Rohrin kirjaa :)

      Poista
  4. En voi välttyä ajatukselta, että koska blogiani on käynyt lukemassa yli 32 000 silmäparia, niin on hyvinkin mahdollista, että joukossa saattaa olla niitä ketkä eivät ole koskaan kuulleetkaan mistään Jed McKennasta tai puhumattakaan ei-dualismin ajatuksista. Pidän suurena mahdollisuutena sitä, että en ole yksin. Haluan siis osoittaa muillekin kuin itselleni:-) "Jos etsit..." on siis ihan inhimillinen ja toisia huomioiva aloitus...mielestäni...;-)

    VastaaPoista
  5. Minäpä olenkin jo sivulla 228, ja olin mairiteltu saadessani kirjan ensimmäisenä henkilönä paikallisesta kirjastosta. Eihän tuosta kirjasta nyt paljon sanottavaa ole - sen verran savolaista tekstiä että vastuu siirtyy kuulijalle.

    VastaaPoista