Sana ei auta teitä koskettamaan puuta, teidän on päästävä yhteyteen puun kanssa, koskettava sitä kädellänne. Olemme sanojen, ideoiden, mielikuvien ja symbolien orjia. Suora yhteys johonkin edellyttää, ettei sana sekaannu asiaan. On siis opittava näkemisen ja kuuntelemisen taito ja oivallettava, millä tavoin katsoa, millä tavoin katsoa maailmaa, jossa elätte, millä tavoin katsoa puuta, pilveä, auringonlaskun kauneutta. Voidaksenne nähdä selkeästi teidän on oltava herkkiä. Ette voi koskettaa puuta kovin ja julmin käsin. Jos huolenne, jumalanne, vaimonne, sukupuolielämänne, pelkonne ovat sokaisseet silmänne, ette pysty näkemään pilveä ettekä auringonlaskun kauneutta.
Meidän on omakohtaisesti opittava, millä tavoin katsoa, millä tavoin nähdä. Tätä taitoa ei voi oppia toiselta, teidän on opittava se itse."
"Kuvitelmia tulviva mieli estää meitä katsomasta selkeästi ja rakkaudella. Rakkautta, hellyyttä ei voi opettaa, ei ole koulua, ei opettajaa, ei kirjaa, joka voisi saada aikaan tämänlaatuista rakkautta. Ja teittepä mitä hyvänsä, kävittepä temppelissä, moskeijassa, kirkossa, uhrauduitte, sitouduitte johonkin erityiseen toiminnan muotoon, kuuluitte johonkin poliittiseen puolueeseen- niin kauan kuin rakkaus puuttuu, kärsimyksenne, hämmennyksenne, kalvava yksinäisyytenne ja epätoivonne eivät koskaan pääty.
Vapautta ei voi antaa. Vapaus ilmaantuu, kun ette etsi sitä."
-Krishnamurti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti