Google+ Followers

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

ihmeiden oppikurssin opiskelijoille

 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Crokhitelle, uutiskirje 31.5.2013

Mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan ”egon henkistämisellä”? Puhuuko Ihmeiden Oppikurssi tästä? Ja miksi se on ei-toivottavaa?

Vastaus:

Se mitä tavallisesti kutsutaan ”egon henkistämiseksi”, kutsutaan Ihmeiden Oppikurssissa ”tasojen sekaantumiseksi. Tällä tarkoitetaan sinun mielesi näennäisten tasojen sekaantumista: ego-/havaitseminen-/illuusiotason sekaantumista Jumala-/Tieto-/Totuustason kanssa.

”Egolla” ”egon henkistämisestä” puhuttaessa tarkoitetaan persoonallisen ajattelusysteemin lisäksi kaikkea muodossa olevaa. Persoonallinen ajattelusysteemi, keho/persoonallisuus ja kaikki muu osa muotojen universumia, ovat kokonaisuudessaan ei-Jumalaa (ei-Todellisuutta). Mutta millään muodoilla ei itsessään ole mitään merkitystä tai tarkoitusta. Persoonallinen ajattelusysteemi on tarkoitusta vailla oleva muoto, joka kuitenkin antaa itselleen merkityksen kieltämällä mielessäsi olevan Jumalan (Totuus). Se käyttää kaikkia muita muotoja tämän tekemiseksi. Niinpä se mitä kutsutaan ”egon henkistämiseksi” tarkoittaa todellisuudessa ”egon ja sen työkalujen henkistämistä”, tai yksinkertaisemmin sanottuna ei-Jumalan henkistämistä. Ja tietenkin se on mielessäsi oleva ego, joka tekee tätä!

Ei-Jumalan henkistäminen tapahtuu yksikertaisesti siten, että uskot että molemmat, sekä Jumala että ei-Jumala (ego/muotojen universumi) ovat todellisia ja että sinä näet vaikutussuhteen näiden välillä. Kaikkein ilmeisin esimerkki tästä ovat egon uskonnot. Ne opettavat, että Jumala hallitsee muotojen universumia ja että sillä mitä tapahtuu muotojen universumissa, olisi vaikutusta Jumalaan. Ne opettavat että molemmat, sekä sisälläsi oleva henki, että keho ja maailma joka näyttää ympäröivän sitä, ovat todellisia.

Egon henkistäminen ilmenee myös monella paljon hienovaraisemmalla tavalla. Eräät kaikkein tavallisimmista tavoista ovat kaikkinaiset syyllisyyden tunteet suhteessa Jumalaan; ”pitäisi” tai ”ei pitäisi” uskomukset suhteessa Jumalaan; usko siihen, että sinun käyttäytymisesi maailmassa vaikuttaa siihen, miten Jumala reagoi sinuun; usko siihen, että sinun pitää ansaita tai saavuttaa Jumala, tulla valaistuneeksi, pitää herätä, jne.; usko yksilölliseen sieluun ja yksilölliseen henkeen; usko ennalta määräämisoppiin ja/tai jälleensyntymiseen ja/tai yksilöllisen sielun tai hengen ”jatkamiseen” kuoleman jälkeen; usko siihen, että sellaiset näkymättömät muodot kuten energiat ovat Jumala; usko siihen, että ”yliluonnolliset” tai odottamattomat ja selittämättömät ilmiöt muodon maailmassa ovat yhtä kuin Jumala; näkemällä synkronististen tapahtumien tulevan Jumalalta; haluna muuttaa persoonallinen itse ”hyväksi” tai ”henkiseksi”; haluna muuttaa muita tai maailmaa sellaisiksi, että ne kuvastavat henkisiä uskomuksia; haluna käyttää henkistä tietoisuutta manifestoimaan tai vetämään puoleensa parempaa henkilökohtaista elämää tai parempaa persoonallista itseä; haluna käyttää henkistä tietoisuutta kehon parantamiseen.

Ei-Jumalan henkistäminen on ei toivottavaa sen takia, että se pyrkii säilyttämään mielessäsi olevaa syyllisyyttä antamalla merkityksen ei-Jumalalle. Henkistäminen tekee siitä todellisen ja sinulle arvokkaan. Tämän takia Ihmeiden Oppikurssi panee niin paljon painoa Jumalan (Totuuden) erottelemiseksi ei-Jumalasta (illuusiosta). Niin kauan kuin sinä uskot, että egolla ja sen maailmalla on mitään todellisuutta, sinä tulet uskomaan (tavallisesti tiedostamattomasti), että olet hyökännyt Jumalaa vastaan. Tulet uskomaan, että Jumala on sinun ulkopuolellasi oleva ja sinua hallitseva Voima, etkä sinä ole kykenevä valitsemaan Jumalan ja ei-Jumalan välillä sen takia että sinä et ole kykenevä kertomaan niiden välistä eroa. Jumalan ja ei-Jumalan sekoittamisen tyhjäksi tekeminen on todellakin kokonaisuudessaan se prosessi, joka johtaa sisäisen rauhan saavuttamiseen.

On melkein mahdotonta välttää egon henkistäminen silloin kun alat tulla tietoiseksi Jumalasta sen vuoksi, että tämä henkilökohtainen kokemus on sinulle niin todellinen. Sinä oletat että sinun on pikemminkin tarkoitus muuttaa ego enemmän Jumalan kaltaiseksi kuin päästää siitä irti. Ego haluaa tietysti oman itsensä vuoksi vahvistaa tätä käsitystä. Suuri enemmistö niistä, jotka antautuvat henkiselle tielle, eivät koskaan pääse tämän vaiheen ohi sen vuoksi, että ego huomaa - sen jälkeen kun se ensin on aluksi vastustanut sisäänpäin kääntymistäsi – että se voikin vastustamisen sijasta käyttää henkisiä ideoita itsensä oikeuttamiseksi. Ego ei välitä siitä vaikka sinä haluaisitkin tehdä siitä enemmän ”henkisen” niin kauan kuin sinä jatkat uskomistasi siihen. On siis mukavampaa henkistää ego kuin päästää siitä irti. Mutta hintana jäämisestä tälle tasolle on syyllisyyden ja pelon jatkuminen.

Vielä yksi syy siihen miksi egon henkistämistä tapahtuu, on se että sinä saatat nähdä sen kuinka tietoisuudellasi Jumalasta Todellisuutena, on positiivinen vaikutus henkilökohtaiseen kokemukseesi. Sinun mielesi on todellisuudessa Jumala. Persoonallinen kokemus on mielessäsi kehkeytyvä tarina. Niinpä molemmat ovat sinun mielessäsi, mutta ne eivät koskaan kohtaa. Muotojen universumi ei koskaan kosketa Jumalaa ja Jumala ei koskaan kosketa muotojen universumia. Mutta tietoisuutesi Jumalasta korjaa mielesi takaisin luonnolliseen tilaansa ja tällä on positiivinen vaikutus itseäsi koskevan kertomuksen kehkeytymiseen mielessäsi. Persoonallisen itsesi asenteet, käyttäytyminen, valinnat ja energia muuttuvat paremmiksi silloin kun olet tietoinen Jumalasta Todellisuutena. Tämä muuttaa itsen suhdetta maailmaan ja siihen miten maailma reagoi itseen. Tämä voi näyttää siltä, kuin maailman ja Jumalan välillä olisi suhde. Mutta todellisuudessa on vain niin, että tietoisuutesi Jumalasta vaikuttaa mieleesi ja tämä saa aikaan sen että mielesi vaikuttaa – itseen.
Jos haluat enemmän rauhaa ja onnellisuutta kuin mitä henkistynyt persoonallinen elämä voi tarjota, niin sinun täytyy tajuta että sinun rauhasi ja onnellisuutesi tulee ainoastaan tietoisuudesta sisimmässäsi olevasta Jumalasta, eivätkä tämän tietoisuuden vaikutuksista itsen elämään. Sinun täytyy omistautua rauhan ja onnellisuuden syyhyn (tietoisuuteen sisimmässäsi olevasta Jumalasta), ei sen sattumanvaraisiin vaikutuksiin (persoonallisen kokemuksen tuomaan positiiviseen muutokseen). Voit olla näistä kokemuksista kiitollinen, mutta sinun täytyy tajuta, että ne eivät tee itsestä todellista. Itse on mielessäsi oleva ajatus. Se et ole sinä. Jumala on sinun Todellisuutesi ja vain tässä tietoisuudessa sinä voit löytää todellisen, pysyvän rauhan ja onnellisuuden.
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 27.5.2013:

Mistä tiedän ketä opettajaa pitäisi seurata? Olen uusi Ihmeiden Oppikurssin opiskelija. IOK:sta näyttää olevan monia kirjoja ja opettajia ja usein siinä mitä ne opettavat näyttää olevan ristiriitaisuutta. Mistä tiedän ketä seurata?


Vastaus:

Ainoa täydellinen opettaja on sisimmässäsi oleva Pyhä Henki. Maailman opettajat ovat epätäydellisiä. Opetamme sen takia, että yhä vielä opiskelemme. Opettajat ovat erilaisessa vaiheessa Totuustietoisuutensa suhteen. Tämä voi saada aikaan sen, että me näytämme olevan keskenämme vastakkaista mieltä, silloin kun jotkut meistä ovat tietoisempia Totuudesta kuin toiset. Jos olemme todella avoimia Pyhälle Hengelle, niin silloin meidän opetus kehittyy meidän kasvaessamme enemmän tietoisiksi Jumalasta (Totuudesta). Tämä saattaa saada asian näyttämään siltä, että se mitä opetamme nyt, on osittain vastakkaista aikaisempien opetustemme kanssa.

Maailman opettajat ovat Pyhän Hengen instrumentteja sinulle vain silloin kun seuraat sisimmässäsi olevaa Pyhää Henkeä. Varmistu ensin siitä, että olet kutsunut Pyhä Henki -tietoisuuttasi silloin kun valitset lukea tai kuunnella maailman opettajia. Muutoin vahvistat vain mielessäsi olevaa egoa (persoonallista ajattelujärjestelmää). Tulet tietämään sen että koet selkeyttä ja vapautuneisuutta syyllisyydestä ja pelosta silloin kun opit Pyhältä Hengeltä.

Sinä tulet automaattisesti vedetyksi sellaisten opettajien luo, jotka ovat esikuvia sille mitä sinä haluat. Jos haluat älyllisesti ymmärtää IOK:ta, niin vedät puoleesi sellaisia opettajia, joilla on älyllisesti syvällinen ymmärrys IOK:sta. Jos etsit henkistä elämää maailmassa, niin silloin vedät puoleesi opettajia, jotka henkistävät egoa. Jos haluat sisäistä rauhaa, niin silloin vedät puoleesi opettajia, jotka ovat sisäisessä rauhan tilassa. Kun kasvat Totuustietoisuudessasi, niin itseäsi koskeva päämäärä saattaa muuttua. Tulet huomaamaan vetovoiman loppuvan entiseen päämäärään ohjaavaa opettajaasi kohtaan, mikä tekee tilaa uuteen päämäärän ohjaavalle opettajalle.

Vain Pyhä Henki tietää sen mitä sinä juuri nyt tarvitset kulkiessasi kohti päämäärääsi. Mutta voi olla, että et luota kykyysi kuulla Pyhän Hengen ääntä, tai saatat tuntea sulkeutuneisuutta Pyhä Henki –tietoisuudessasi. Tuo siihen saakka hämmennyksesi ja kysymyksesi sellaiselle opettajalle, joka opettaa Pyhä Henki -tietoisuudesta käsin, kunnes olet enemmän varma itsessäsi olevasta Pyhästä hengestä. Etsi joku, joka vastaa sellaisia esikuvia, joita sinä haluat ja varmista se, että nämä auttavat sinua kuulemaan sisimmässäsi olevaa Pyhää Henkeä.

Ajan mittaan sinusta tulee kykenevä tuomaan kysymyksesi suoraan Pyhälle Hengelle. Tämä harjoitus ei yksinomaan tuota sinulle kulloinkin tarvitsemiasi vastauksia, vaan lisäksi se myös vahvistaa sinun tietoisuuttasi Pyhästä Hengestä ja tämä on se todellinen arvo, mikä millään henkisellä opiskelulla voi olla. Ajan mittaan Pyhän Hengen läsnäolosta sinussa tulee sinulle todellisuutta ja opiskeleminen lakkaa. Tulet tietämään asiat suoraan sisimmässäsi olevalta Pyhältä Hengeltä.
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 17.5.2013.

Jos minä siis itse valitsen sairauteni, niin miten on eläinten laita? Entä kasvit? Niilläkin on sairauksia. Entä vauvat ja pienet lapset jotka sairastuvat? Valitsevatko myös kaikki nämä sairautensa.

Vastaus:

Muotojen universumi kaikkinensa, mukaan lukien kasvit ja eläimet, on jakautuneen mielen ei-Todellisuuden projektio. Ei-Totuus on luonnostaan rajoittunut, vajavainen ja häiriintynyt. Jakautunut mieli ainoastaan projisoi itsensä ei-Todellisuuteen yhtenä eläinlajina – ihmisenä. Sinun näennäisesti yksilöllinen jakautunut mielesi on tämän jakautuneen Mielen projektio yhtenä erityisenä ihmiseläimenä. Asia siis vain näyttää siltä, ikään kuin ihmisillä olisi valinta jota kasveilla ja muilla eläimillä ei ole, vaikka nämäkin kaikki ovat samalla tavalla ei-Todellisuutta.

Mitä kehoon tulee, niin valinta tapahtuu mielessämme kahdella tasolla, yleisellä ja erityisellä tasolla. Kun valitset samaistumisen kehoon, niin valitset samalla kaikki tämän valinnan mukanaan tuomat puutteellisuudet ja sairaudet. Tämän yleisen valinnan puitteissa sinä teet yksityiskohtaisia tietoisia ja tiedostamattomia kehoon vaikuttavia valintoja.

Keho on muotojen universumin lainalaisuuksien alainen. Sinä et ole keho ja siksi näillä lainalaisuuksilla ei ole sinuun vaikutusta, mutta silloin kun samaistut kehoon, niin silloin sinä ajattelet, että se mitä tapahtuu keholle on se mitä tapahtuu sinulle. Muotojen universumin lainalaisuuksien puitteissa häiriöiden aiheuttajia ovat kehon geenit, sen ympäristö, sen energia ja sen käyttäytyminen. Nämä ovat osa sitä projektiota josta sinä näytät löytävän itsesi silloin kun samaistut yhteen nimenomaiseen kehoon. Joskus valitset kehosi ympäristön, joskus tämä valinta tehdään puolestasi (vanhempasi silloin kun olet nuori, saastuminen josta et ole tietoinen, jne). Sinä teet valinnat jotka vaikuttavat kehosi energiaan ja käyttäytymiseen.

Jotkut geneettisistä tai ympäristötekijöistä aiheutuvat häiriöt ilmenevä toisilla aikaisemmin kuin toisilla. Tämä selittää asian vauvojen ja nuorten lasten osalta. Joskus saatat tiedostamattomasti valita tiettyjä sairauksia tai vammoja. Saatat tehdä tämän saadaksesi osaksesi huomiota, rangaistaksesi itseäsi, esittääksesi marttyyriä, saadaksesi levätä, jne. Saatat tehdä myös sellaisia valintoja käyttäytymisessäsi jotka vaikuttavat terveyteesi (tupakointi, terveellisemmän ravinnon syöminen, jne.) Sinä voit tehdä myös valintoja jotka määrittelevät kehosi ja sen ympäristön energian, mistä on seurauksena kehossasi ilmeneviä sairauksia.

Jakautuneen mielen yhtenä versiona, sinulla on aina mahdollisuus samaistua kehoosi (ei-Todellisuuteen) tai mielesi toiseen, Todelliseen osaan. Mutta todennäköisesti et tule tietoiseksi tästä valinnan mahdollisuudesta ennen kuin saavuta sellaisen iän, että ajattelet riippumattomasti ja alat kysellä todellisen olemuksesi perään.

Sinä et voi ylittää (transsentoida) kehoasi ja samalla samaistua siihen. Sinä ylität kehosi samaistumalla kehon sijasta Todellisuuteen. Siihen saakka kunnes olet kokonaan samaistunut Todellisuuteen, sinä koet kehon ja kaikki sen mukanaan tuomat rajoitukset.

On tärkeää muistaa, että kehon sairaudet eivät ole mitään väärää tai pahaa tai syntistä. Aivan kuten keho itsekin, ne eivät ole Todellisia. Sinun kehotietoisuutesi, missä olosuhteissa tahansa, merkitsee vain sitä, että sinulla on ei-Totuus mielessäsi ja ei-Totuus on yhtä kuin ei-mitään. Sinä voit valita kohdistavasi mielesi ei-totuuteen ja olla ristiriitaisessa tilassa, tai sinä voit valita käyttää kehollisia kokemuksiasi muistuttamaan sinua sisäänpäin kääntymisestä ja kasvamaan Totuustietoisuudessasi. Kun olet tietoinen Totuudesta, niin silloin kokemasi rauhan tila ylittää kaikki ristiriidat, rajoitukset, vajavuudet ja sairaudet.
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 10.5.2013:

Olen hämmentynyt sen suhteen, että onko olemassa yksi projektio jonka me kaikki jaamme, vai elämmekö kukin omassa projektiossamme…

Vastaus:

Sekä että. Ei-Totuus on muotojen universumi, jonka jakautunut mieli on projisoinut. tämä projektio muodostuu miljardeista jakautuneen mielen versioista, jotka kukin tekevät oman merkitysten projektionsa muotojen universumissa. Nämä projektiot saavat jokaisen näennäisesti yksilöllisen mielen kokemuksen näyttämään raskaalta, monikerroksiselta, monimutkaiselta, hypnoottiselta ja vakuuttavalta.

Yhteisesti jaettu projektio eli makro-projektio on laajempi aika- avaruustilan kertomus, joka on jakautuneiden mielien yleisesti hyväksymä. Tällä projektiolla ei ole mitään merkitystä itsessään. Jokainen näennäisesti yksilöllinen mieli tekee makro-projektion merkitykselliseksi itselleen omien merkitystensä projisoimisen kautta. Nämä mikro-projektiot on tehty jokaisen itsen omasta henkilökohtaisesta ajallisesta kertomuksesta käsin. Kun esimerkiksi Letitia ja Jose katselevat avaraa pilvetöntä sinistä taivasta, niin he ovat samaa mieltä siitä, että taivas näyttää avaralta, pilvettömältä ja siniseltä. Mutta kun Letitia katsoo avaraa sinistä taivasta, niin hän näkee siinä sellaisen luonnon olemuspuolen, jota hän pitää kauniina. Kun Jose katsoo taivasta, hän näkee siinä saman sinisen sävyn, joka on hänen väkivaltaisen isäpuolensa suosikki t-paidassa. Letitia nauttii taivaan katselemisesta sen takia, että hänen mielestään se yksinkertaisesti on kaunis. Jose ei ollenkaan halua katsella taivasta sen vuoksi, että hänelle sen väriin liittyy kipeä merkitys.

Lisää esimerkkejä projisoinnin vaikutuksesta saat katselemalla TV:n uutisohjelmissa puhuvia päitä keskustelemassa jostakin aiheesta. Jokainen katsoo samaa muotojen maailmaa, mutta kukin oman suodatinsettinsä ja arvojensa kautta, jotka ovat peräisin heidän omasta persoonallisesta tarinastaan. Vaikka he siis kaikki näyttävät elävän samassa makro-maailmassa, niin he tosiasiallisesti reagoivat oman mikro-maailmaansa mukaisesti. Jokainen heistä ajattelee että heidän ”maailmansa” on ”oikea” maailma, mikä kuitenkin on todellisuudessa heidän mielensä ainoa laatuaan oleva suodatin, jonka kautta he katsovat muotojen maailmaa. Tämän takia jokainen vähitellen joutuu konfliktiin jokaisen muun kanssa myös silloin vaikka he välillä ovat paljossa yhtä mieltä asioista. Siispä se mitä he sanovat tuo ilmi itse asiassa enemmän heitä itseään, kun heidän keskustelunsa aiheena olevia asioita.

Sinä siis näytät elävän sisällystä vailla olevaa makro-projektiota, jonka tehtävänä on toimia valkokankaana, jolle sinä voit projisoida tai olla projisoimatta omia merkityksiäsi. Silloin kun projisoit merkityksen makro-projektioon, niin silloin sekä makro-projektio, että mikro-projektio näyttäytyvät sinulle todellisuutena. Mutta kun opit sen, että sinulla on jo sisimmässäsi Kaikki tarvitsemasi (Totuus, Jumala), niin silloin sinä koet olevasi vapaa tekemään tyhjäksi merkityksettömän maailman merkityksen. Sinä vain havainnoit maailmaa sen kulkiessa ohitsesi sinun levätessäsi sisäisessä rauhan tilassa.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 26.4.2013:

Voitko auttaa minua ymmärtämään erillisyyttä, ainoana ongelmana joka ihmisellä on ja ratkaisua siihen?

Vastaus:

Jumala, tai Todellisuus, on muotoa vailla oleva, rajoittamaton Oleminen. Maailmassa ja kehossa olevana sinä näennäisesti koet erilaisen todellisuuden. Tämä puutteen, rajoittuneisuuden ja menetysten kokemus on aivan ilmeisesti Jumalan vastakohta. Tämän takia sinä näytät olevan ”erillinen Jumalasta”. Sinä uskot siihen, että tämä toinen todellisuus on sinun ainoa ongelmasi johtuen siitä, että ellet uskoisi siihen, et kokisi puutetta, rajoittuneisuutta etkä menetyksiä niiden monissa muodoissaan.

”Sovitus” on ratkaisu tähän ongelmaan. Tapa jolla Ihmeiden Oppikurssi käyttää sanaa ”Sovitus” merkitsee oikaisua sinun käsitykseesi sen suhteen, että erillisyys Jumalasta olisi todellista. Tämä oikaisu toteutuu sen kautta, että sinä tulet tietoiseksi sisimmässäsi olevasta Jumalasta. Kun olet tietoinen sisimmässäsi olevasta Jumalasta, sinä tiedät, että sinulla on Kaikki. Sinä et enää usko siihen puutteen, rajoittuneisuuden ja menetysten todellisuuteen, jota persoonallinen itsesi näyttää kokevan.
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 19.4.2013:

Minä arvostelen ystävääni joka arvostelee. Mistä tässä oikein on kysymys? Olen ollut IOK opiskelija viiden vuoden ajan ja Kurssin piiriin minut toi eräs, joka on opiskellut sitä 30 vuoden ajan ja hän pitää itseään suurena Kurssin asiantuntijana. Ongelmana on se, että hän on vaikea persoonallisuus, joka aina välillä on hyvin tuomitseva ihmisten ja tilanteiden suhteen. Minä ajattelen, että kurssilaisen ei pitäisi olla tällainen ja huomautan asiasta mielestäni rauhallisella ja rakastettavalla tavalla. Hän kuitenkin vihaa kaikkea kriittisyyttä ja on minulle hyvin vihainen ja syyttää minua hänen arvostelemisestaan, jolloin huomautan hänelle (ehkä vähän vähemmän rauhallisesti!) että hän arvostelee minua… ja niin asia kehittyy siten, että molemmat tulevat hyvin vihaisiksi ja huutavat toinen toisilleen. Mistä tässä on kysymys?

Vastaus:

Tässä on meneillään se, että kaksi egoa (persoonallista ajattelusysteemiä) taistelevat keskenään siitä, kumpi on oikeassa, uskoen siihen että oikeassa oleminen tekee tyhjäksi syyllisyyden. Sinun ystäväsi toisiin kohdistuvat arvostelemiset perustuvat hänen käsitykseensä siitä mikä on oikein. Sinä arvioit hänen olevan väärässä, mutta kuitenkin itse ajattelet olevasi oikeassa sen suhteen, miten hänen ”pitäisi” käyttäytyä. Hyökkäämistä ja puolustautumista. Hyökkäämistä ja puolustautumista. Molemmat teistä ovat kauhistuneita ja tuntevat syyllisyyttä.

Kun ystäväsi näkee egon muissa, niin tämä muistuttaa häntä hänen omassa mielessään olevasta egosta. Hän yhä edelleen tuntee syyllisyyttä mielessään olevasta egosta. Muuten ei egon näkeminen toisessa harmittaisi häntä. Ilman syyllisyyttä hän vain tarkkailisi itsessään ja toisessa olevaa egoa, sen sijaan että hän projisoi omaa syyllisyyttään muihin.

Hän kokee olevansa hyökkäyksen kohteena sen takia, että hän tiedostamattaan on sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että hänen ”pitäisi” olla toisenlainen. Hän hyökkää sinua, oman syyllisyytensä peiliä vastaan, sen sijaan, että hän tunnistaisi oman hyökkäyksen kohteeksi tulemisen tunteensa tulevan hänen omasta mielestään.

Myös sinä tunnet syyllisyyttä sinun omassa mielessäsi olevan egon takia. Kun näet hänen toimivan egostaan käsin, niin tämä muistuttaa sinun omassa mielessäsi olevasta egosta. Syyllisyyden tunnossasi sinä hyökkäät häntä vastaan, joka on peilinä sinun omassa mielessäsi olevalle syyllisyydelle.

Selvitetäänpä vielä syvemmälti mielessäsi olevaa. Sinua kauhistuttaa se, että joku joka on 30 vuotta opiskellut yhä vielä antaa niin paljon valtaa mielessään olevalle egolle. Muista kuitenkin, että Kurssin opiskeluun käytetty aika ei merkitse mitään, ellei ole pannut Kurssia käytäntöön. Yksinomaan intellektuaalinen opiskeleminen ei tuo rauhaa. Rauhan tuottaa halukkuus työskennellä rauhan esteiden poistamiseksi. Sinun tulee olla halukas käyttämään jokaista tilannetta mahdollisuutena oppia.

Silloin kun et pysty yksinomaan tarkkailemaan toisia, vaan lataudut tunneperäisesti heidän asenteidensa, käyttäytymisen tai sanojensa takia, niin tämä on merkkinä siitä, että sinulla on jotakin opittavaa sinun itsesi suhteen. Sinä voit siis olla kiitollinen tästä ihmissuhteesta, joka tuo sinun tietoiseen mieleesi sen että uskot syyllisyyteen. Näin sinä voit antaa ystäväsi mennä omaa tietään ja voit tuoda oman syyllisyytesi Pyhän Hengen työstettäväksi.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantajalle Liz Cronkhitelle, uutiskirje 12.4.2013:

Missä on minun peräsimeni tällä ajatusten valtamerellä? Monien vuosien ajan olen kokenut Kurssin tuomaa valoa ja kausia jolloin näytän vajonneeni takaisin pimeyteen… Kirjoitan tästä kysyäkseni, että miten muistaisin minussa olevan Jumalan Valtavan Rakkauden ja lämmön, joka näyttää häviävän kun inhimilliset ajatukseni palaavat… Tämä on myös vähän niin kuin toisintoa elämästä Liisa ihmemaassa sadun shakkilaudalla. Koen näissä monien näennäisten ulottuvuuksien todellisuuksissa hyvin vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi, elää niin että antaisin Todellisen Itsen olla ainoa itseni. Tätä kirjoittaessani koen Avun olevan läsnä ja lohdutuksen tulvivan minuun, mutta taidan olevan niin kärsimätön kokemaan Suuren Rakkauden yhä uudelleen ja uudelleen, että haluan kokea sen pysyvästi. Mutta kehollinen elämä jatkuu ja vaihtelujen ajanjaksot palaavat yhä uudelleen ja uudelleen… Missä on minun peräsimeni tällä ajatusten valtamerellä…

Vastaus:

Se mitä kuvaat, on hyvin tyypillistä epäröintiä, jonka Ihmeiden Oppikurssin vakavasti ottava opiskelija kohtaa. Tämä koskee mitä tahansa opetusta, joka tähtää tietoisuuteen Jumalasta (Totuudesta). Sinä koet mielesi molempien osien vaikutuksen. Olet hyväksynyt Jumalan tietoisuuteesi, mutta et vielä kokonaan. Sinä yhä vielä pelkäät sitä. Sinä samaistut yhä vielä niin paljon egoosi (persoonalliseen ajattelujärjestelmääsi), että sen tyhjäksi tekeminen tuntuu sinun itsesi tyhjäksi tekemiseltä. Niin kivulias kuin egosi onkin, se on kuitenkin tuttu sinulle ja sinä käännyt takaisin sen puoleen. Koko egon tyhjäksi tekemisen prosessi on tätä epäröintiä. Se on kivuliasta alussa sen vuoksi, että vastakohtaisuus on niin voimakas, toisaalta egon kivun ja toisaalta Jumalatietoisuudesta tulevan Rauhan välillä. Tämä saa egon pimeyden näyttämään vielä pimeämmältä. Tämä saa kivun tuntumaan vielä kivuliaammalta johtuen siitä, että tiedät Vapautuksen olevan olemassa. Mutta ajan mittaan Jumala tulee sinulle yhä todellisemmaksi ja ego tulee sinulle yhä vähemmän todelliseksi. Etkä anna oman käsitystesi ristiriitojen maailmasta olla Jumalatietoisuutesi ja sen tuoman rauhan esteenä.

Kurssi muistuttaa siitä, että aika sulkee pois Pyhän Hetken kokemuksen vaikutuksen, ellemme laajenna sitä jokapäiväiseen elämäämme. Tämän sinä teet kommunikoimalla joka päivä Jumalan kanssa, varaamalla päivän mittaan hetkiä Pyhän Hetken harjoittelemiselle, tekemällä Pyhästä Hengestä Pysyvä Seuralaisesi ja laajentamalla Rakkaustietoisuuttasi maailmassa olemisen kokemuksiisi. Silloin kun jokin on rumaa, traagista tai pelottavaa, niin käytä asian Rakkaudellista vastakohtaa muistuttamaan sinua kääntymään sisään päin ja muistuttamaan sinua siitä, että vain Suuren Rakkauden kokemukset ovat todellisia. Nämä tottumukset tuovat päivän mittaan mielesi läsnä oloon ja kääntävät mielesi sisään päin Jumalan puoleen ja toimivat sinun peräsimenäsi.
 
 
 
 
Ihmeiden Oppikurssin kappaleen 21 johdanto käännettynä Liz Cronkhiten teoksesta ”Message of A Course in Miracles, A Translation of the Text in Plain Language” http://www.acimmentor.com/macimcontents.html

21 Seuraus ja havaitseminen

Projisoiminen tuottaa havaitsemisen. Näkemäsi maailma on sellainen jollaiseksi se tuli kun asetit sinne sen mitä näet; ei enempää ja siksi se on sinulle tärkeä. Näkemäsi maailma on osoitus sinun mielentilastasi, ulkoinen kuva sisäisestä tilastasi. Se mitä ajattelet, tuottaa sen mitä näet. Älä siis pyri muuttamaan maailmaa, vaan valitse mielesi muuttaminen maailman todellisuuden suhteen. Se mitä näet on seuraus, ei syy. Tämän takia mikään ihme ei ole sen vaikeampi kuin joku toinenkaan. Se mitä katsot Kristusmielesi Vision kautta, on parannettua ja Pyhää, eikä millään nähtynä ilman Sitä ole mitään merkitystä. Siellä missä millään ei ole mitään merkitystä, vallitsee kaaos.

Persoonallisen mielesi kautta sinä olet tuominnut itsesi tuhoon ja tämä on se tuomio jonka sinä projisoit näkemääsi maailmaan. Kun näet maailman tuomittuna, niin se mitä näet on sitä, mitä sinä olet tehnyt loukataksesi Sitä joka on Yhtä Jumalan kanssa. Jos näet onnettomuutta ja katastrofeja, niin silloin sinä olet yrittänyt ristiinnaulita itsesi. Mutta jos näet Pyhyyttä ja toivoa, niin silloin sinä olet yhtynyt Jumalan tahtoon ja vapauttanut itsesi. Näiden kahden valinnan välillä ei ole mitään muuta valintaa. Se mitä näet osoittaa sinulle kummanko valinnan sinä olet tehnyt.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 4.4.3013:

Millaisia päiväsi ovat Liz, haluaisin tietää millaisia päivät ovat edistyneen Jumalan Opettajan mielessä. Haluaisin tietää erityisesti, millainen kokonainen päiväsi on henkisessä mielessä, aamusta nukkumaanmenoon… millaisia ovat jotkut todelliset elämäntilanteesi, kuten sellaiset että miten mielesi harjoittaa IOK:ta jokapäiväisissä käytännön tilanteissa? Millaista on hereillä olo aikasi, ajatellen esim. meditaatiota ja rukoilemista. Miten käsittelet sellaisia päivän mittaan ilmeneviä elämäntilanteita, kuten sellaisia, että vesi on poikki kadulla tapahtuneen putkivaurion takia, eli että mitä sanoja käytät puhuessasi Pyhälle Hengelle tässä suhteellisen turhauttavassa tilanteessa? Entä silloin kun näet televisiossa ihmisen, joka on häkellyttävän kaunis? Nauratko yhdessä Pyhän Hengen kanssa tietäen, että se on vain egon virheellinen uskomus? Mitä ovat tällöin mielessäsi olevat sanat ja voitko sallia itsesi jatkavan television katselua ilman mitään vakavaa panostamista asiaan, kuten sellaista, että viehättävä henkilö olisi ”pelastaja”? Minä ajattelen kamppaillessani jokapäiväisten käytännön asioiden ymmärryksen kanssa, että mitenkä oikeastaan edistynyt Jumalan Opettaja keskustelee Hengen kanssa…

Vastaus:

Ennen kuin vastaan haluan varoittaa sinua siitä, että sinun ei tulisi yrittää tehdä omasta mielestäsi sellaista kuin minun mieleni on. Sinun täytyy antaa tietoisuutesi Jumalasta (Totuudesta) kasvaa luonnollisella tavalla ja antaa tämän vaikuttaa luonnollisella tavalla sinun mieleesi. Ole siinä missä sinä olet nyt ja opi niistä läksyistä, jotka tänään ovat edessäsi. Aino tapa siirtyä eteenpäin on ottaa edessäsi oleva askel, eikä kurottautua jonkun sellaisen tiellä matkaajan puoleen. jota sinä et vielä ole tavoittanut. Sinä vain kaatuisit kumoon ja viivästyttäisit kulkuasi.

Minä en voi puhua edistyneen Jumalan Opettajan päivästä sen takia, että minä en ole sellainen. Minä olen edistymässä, mutta tuskin edistynyt. Olen viettänyt muutamat viimeiset vuodet tullakseni siihen ymmärrykseen, että seuraava askel minulle on todellinen vapautuminen egosta (persoonallisesta ajattelusysteemistä). Jos yleensäkään olen edes aloittanut tämän askeleen ottamista, niin minä olen vain juuri ja juuri aloittanut tämän askeleen ottamisen. Olen lopputuloksen suhteen aivan alussa.

Minun mieleni on kuitenkin hyvin erilainen kuin se on ollut. Se on paljon hiljaisempi. Minulla on sisälläni Kaikki tässä ja nyt ja siksi minulla ei onnellisesti ole mitään päämääriä tässä maailmassa. Rauha vallitsee aina jossakin määrin minun mielessäni. Nykyään mieleni kääntyy hyvin helposti takaisin rauhaan sen jälkeen kun olen uppoutunut johonkin maailmassa tapahtuvaan asiaan. Raja minun ja Pyhän Hengen (Totuuden Opettajan) välillä on hämärtynyt. Pyhä Henki ei enää ole ”joku muu”. Minä en enää ”kutsu” Sitä. Se on Se mikä minun mieleni on silloin kun olen vapautunut egosta. Maailma ei enää näytä minusta tiheältä ja todelliselta. Minä en ole tästä todella tietoinen kuin ainoastaan silloin kun puhun jonkun kanssa, jolle maailma on hyvin tiheä ja todellinen. Silloin muistan miten pimeänä maailma näyttäytyi minulle ja ymmärrän kiitollisena sen miten mieleni on muuttunut. Kokemukseni on kokonaisuudessaan kevyempi, sekä valoisuudessaan että keveydessään. (Light = ”valoisa” ja myös ”kevyt”)

Elämäni on meditaatiota toiminnassa, sen takia että rauha vallitsee aina jossakin määrin mielessäni. Aivan kuten muodollisessakin meditaatiossa, aina silloin kun olen egoajatuksissa, niin silloin uppoudun rauhaan, rauhasta takaisin egoon, ja niin edestakaisin, uppoudun rauhaan ja siitä pois, kaiken päivää. Joskus rauha on vallitsevana ja se on etualalla kokemuksissani. Joskus rauha on taka-alalla ja egon meteli on etualalla. Mutta olen kyllä aina jossakin määrin rauhan tilassa. Siksi en enää tarvitse meditaatiota sen muodollisessa merkityksessä. Meditoin kuitenkin ainakin kerran päivässä silloin kun tuntuu luonnolliselta tehdä niin.

Silloin kun tapahtuu jotakin odottamatonta, kuten putken rikkoutumien, niin tavallisesti kyllä – ellen ole todella keskittynyt – minä tavallisesti noidun ja paasaan ja kehitän kokonaisen tarinan siitä, miten tämä asia pilasi koko päiväni ja että miten me aiomme maksaa tämän. Annan tämän mennä ohi ja palautan mieleni takaisin Totuuden läsnäoloon ja teen sen mitä pitää tehdä asian hoitamiseksi.

Kun koen jonkun viehättävän minua TV:ssä tai ihmisen jota on nautinnollista katsoa, niin olen silloin kokonaan tässä ja nyt Totuudessa, eivätkä egon ”pelastuksen” muodot enää houkuta minua. Olen sillä tavalla tietoinen Täydellisyydestä sisimmässäni ja persoonallisten kokemusten ohimenevästä luonteesta, etten enää kaipaa egon mielihyvän muotoja enkä kärsi sen kivuista. Annan kaikkien tämän tulla esiin ja annan sen mennä, tuomitsematta ja arvostelematta asiaa millään tavalla.

Kun Pyhä Henki näytti olevan ikään kuin ”joku muu” minulle, niin minä keskustelin Hänen kanssaan, kuten olisin keskustellun minkä tahansa ystävän kanssa, kuitenkin kuten sellaisen kanssa, joka on viisas ja kaikkitietävä. Ensi alkuun Hän näytti joltakin sellaiselta, joka on minulle hyvin etäinen. Sitten pitkän aikaa Hän oli minun Pysyvä Seuralaiseni, aina paikalla kun puhuttavaa oli. Lopulta raja meidän väliltämme häipyi ja siirryin Hänen kutsumisestaan yksinkertaisesti kokemaan Hänen Ajatuksensa omikseni. Mutta en koskaan käyttänyt muodollisia tai epämuodollisia sanoja kutsuessani Pyhää Henkeä tietoisuuteeni. Käytin sanoja keskittääkseni omat ajatukseni. Pyhä Henki ei sanoja tarvinnut. Pyhä Henki tuli tietoisuuteni sen takia, että olin avoin ja halukas kokemaan Pyhän Hengen.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 29.3.2013:

Lukiessani ja sulatellessani toista kertaa IOK:n tekstiä, juutuin toistamiseen seuraavaan kohtaan: ”Ennen kuin ihmeidentekijät ovat valmiita vastaanottamaan tehtävänsä tässä maailmassa, heidän on olennaisen tärkeää täydellisesti ymmärtää vapautumista kohtaan tunnettua pelkoa. Muuten he saattavat tahtomattaan ruokkia uskoa siihen, että vapautuminen on vankeutta – uskoa joka jo on hyvin vallitseva” (T2.V.1, 1-2)

Vastaus:

Lainaamasi Ihmeiden Oppikurssin tekstiote puhuu ensin erityisesti fyysisestä parantumisesta, vaikkakin se mitä siinä opetetaan voidaan yleistää koskemaan kaikkea parantumista. Seuraavassa otteessa on pääpiirteissään sama tekstiote kirjastani ”The Message of A Course in Miracles: A Translation of the Text in Plain Language” (Ihmeiden Oppikurssin sanoma: Teksti käännettynä selkokielelle):
”Ennen kuin sinä voit hyväksyä fyysisen parantumisen Jumalan Rakkauden laajentumana, sinun on tärkeätä ymmärtää pelkosi vapautua samaistumisestasi persoonalliseen itseesi. Ellet ymmärrä tätä pelkoa, niin silloin sinä opetat itsellesi, että vapautuminen persoonallisesta itsestäsi on menetys…”

Sinä voit olla todella vapaa vain Jumalassa (sinun Todellisessa Olemuksessasi). Mutta ego (mielessäsi oleva persoonallinen ajattelusysteemi) on projisoinut Jumalaan omat ominaisuutensa, kuten mielivaltaisuuden, epäluotettavuuden, tuomitsevuuden, raakalaismaisuuden jne. Ymmärtääksesi Jumalan hyväksymisen tielle asettamiasi esteitä, sinun täytyy ymmärtää että Jumalan pelkosi johtuu siitä, että sinä uskot sen mitä ego sanoo Jumalasta. Tämä on se minkä vuoksi sinusta tuntuu siltä, että egosta luopuminen ja Jumalan hyväksyminen on liian suuri ”uhraus” tehtäväksi.
 
 
 
Kysymys IOK –neuvonantajalle Liz Cronkhitelle, uutiskirje 22.3.2013:

”…Haluaisin tietää enemmän Jumalan todellisuudesta tietoisena olemisen kokemuksesta. Onko missään viidestä Kurssin kirjasta/täydennysosasta mitään mainintoja tästä kokemuksesta? Onko meillä mitään keinoa nopeuttaa kokemusta siitä, että vain Jumala on todellinen? Kasvaako ja kehittyykö tämä kokemus, onko tämä kerran koettu kokemus pysyvä, vai se sellainen joka tulee mieleen ja menee pois mielestä. Ole hyvä ja kerro meille mitä tiedät tästä asiasta.”

Vastaus:

Ihmeiden Oppikurssin kirjoissa pitkin matkaa kuvauksia siitä kokemuksesta, joka sinulla on silloin kun tiedät, että vain Jumala (Totuus) on todellista. Tässä on yksi tyypillinen sellainen:

”Hänessä ei ole mitään huolia eikä murheita, ei taakkoja eikä ahdistusta, ei tuskaa, ei pelkoa tulevaisuuden suhteen, eikä vanhojen asioiden katumista. Sinä lepäät ajattomuudessa ja aika kuluu ilman, että se sinua koskettaisi, sillä sinun leposi ei koskaan voi muuttua millään lailla. (OT-109.5)

Kurssi kutsuu ”pyhäksi hetkeksi” sitä välinettä, jota käytetään sinun tietoisuutesi ”vauhdittamiseksi” siitä, että vain Jumala on todellinen. Pyhä hetki on mikä tahansa hetki jolloin valitset kääntyä kohti sisimpääsi koskettaaksesi Jumalaa. Tämä voi olla mikä tahansa muutaman sekunnin mittainen hetki milloin tahansa päivän kuluessa tai pitempi ajanjakso, jolloin valitset enemmän muodollisen meditaation hiljentääksesi mielesi ja ollaksesi yhteydessä Jumalan kanssa. Tekstiosan luvussa 15 puhutaan syvällisemmin pyhästä hetkestä. Pyhän hetken käyttö on sellainen perustavaa laatua oleva asia, että kun se kerran on esitelty tekstissä, niin siihen viitataan tekstissä yhä uudelleen ja uudelleen.

Sinun tapasi käyttää pyhää hetkeä kertoo sinun halukkuudestasi tulla tietoiseksi siitä, että vain Jumala on todellinen. Yksi kokemus Jumalasta ei tavallisesti ole tarpeeksi jotta sinä voisit tulla täysin tietoiseksi siitä, että vain Jumala on todellinen. Aluksi sinä et aina saa mitään kokemusta Jumalasta kutsuessasi sitä, sen takia että sinä et välttämättä ole oikeasti avoin tälle kokemukselle. Mutta kun se kerran tapahtuu sinulle, niin sinusta tulee halukas avautumaan sille uudestaan. Sinusta tulee kykenevä käyttämään muistikuvaa pyhän hetken kokemuksestasi muistuttaaksesi itseäsi tämän kokemuksen tarpeesta.

”Pyhän hetken kokemus, olipa se kuinka vastustamaton tahansa, unohtuu helposti, jos annat ajan kietoa sen vaippaansa. Se on pidettävä säteilevänä ja suloisena ajallisessa mielessäsi, mutta ei siihen kätkettynä. Hetki pysyy. Mutta missä sinä olet? Veljesi kiittäminen merkitsee pyhän hetken arvostamista, jolloin sen tulosten on mahdollista tulla hyväksytyiksi ja jaetuiksi. Veljeäsi vastaan hyökkääminen ei merkitse sitä, että hetki olisi menetetty, vaan että se on tehty vaikutuksiltaan tehottomiksi. (T-17.V.12)

Pyhä ihmissuhde on keino päivän mittaan laajentaa pyhän hetken kokemusta. Pyhä ihmissuhde on jokainen ihmissuhde, missä valitset olevasi tietoisena Jumalasta eikä tietoisena egosta (persoonallisesta ajattelusysteemistä) ollessanne vuorovaikutuksessa keskenänne. Kun olet kerran kokenut Jumalan pyhässä hetkessä, niin sinä voit laajentaa tätä tietoisuutta valitsemalla egon arvostelemisten ja stoorien syrjään siirtämisellä, koskien itseäsi ja toisia. Sinä annat egon arvostelmien tulla pintaan ja annat niiden sitten mennä. Sinä muistutat itseäsi siitä, että vain Jumala on todellinen. Sinä olet jo täydellinen Jumalassa. Sinä et tarvitse ketään muuta tekemään itsestäsi täydellistä. Sinä et tarvitse heidän muuttuvan tehdäksesi itsesi onnelliseksi. Sinun ei tarvitse korjata heitä, koska hekin ovat jo täydellisiä Jumalassa, myös silloin kun he eivät ole tästä tietoisia.

Pyhän hetken vaikutukset ovat kasaantuvia. Sinä et koskaan kadota sitä mitä olet pyhässä hetkessä kokenut, siinäkään tapauksessa, että käännyt sen jälkeen uudelleen egon puoleen. Kun sinulla on yhä enemmän ja enemmän kokemusta Jumalasta ja kun laajennat sitä suhteisiisi muiden kanssa, niin sinun tajuntaasi menee se, että vain Jumala on todellinen. Tämä on niin vähittäin ja luonnollisesti tapahtuvaa, että et edes tiedä tämän tapahtuneen ennen kuin sinulla on sellaisia kokemuksia, jotka osoittavat sinulle että sinä olet muuttunut. Sinä tulet huomaamaan, että et enää reagoi maailman eteen tuomiin tilanteisiin samalla tavalla kuin ennen. Sinä olet tietoinen Jostakin sisimmässäsi olevasta, joka on tukevampaa ja muuttumatonta ja todellisempaa kuin maailma. Tietoisena Siitä tunnet itsesi täydelliseksi ja turvatuksi riippumatta siitä mitä näyttää tapahtuvan maailmassa.
 
 
 
 
 
Kysymys Liz Cronkhitelle, uutiskirje 15.3.2013:

Onko turvallista sanoa, että ego reagoi aina tunteella ja Pyhä Henki reagoi aina rationaalisesti?

Vastaus:

Pyhä Henki (mielessäsi oleva Totuuden Opettaja) reagoi aina rationaalisesti, mutta ego (mielessäsi oleva persoonallinen ajattelusysteemi) voi olla joko tunneperäinen tai rationaalinen. Sen välitön reagointi kaikkeen on tunneperästä ja siitä voit sen tunnistaa. Mutta torjuakseen tai kieltääkseen se voi nopeasti palata rationaaliseen ajatteluun.

Kun olet rationaalinen, niin sinä voit seurauksien perusteella sanoa mitä ajattelusysteemiä käytät. Pyhä Henki käyttää rationaalisia ajatuksia vapauttaakseen sinut rajoituksista, syyllisyydestä ja/tai pelosta. Sinä tunnet rakkautta ja vapautuneisuutta silloin kun ohjaksissa on mielessäsi oleva Pyhä Henki. Persoonallinen ajattelusysteemi käyttää rationaalista ajattelua kieltääkseen tai torjuakseen syyllisyyttä ja pelkoa. Tunnet edelleenkin olevasi sidottu ja pelokas silloin kun ohjaksissa on ego.

Esimerkiksi uudet opiskelijat lukevat Ihmeiden Oppikurssista, että persoonallinen kokemus ei ole todellista. Hänen mielessään oleva ego kertoo heille tämän tarkoittavan sitä, että heidän ei tarvitse käsitellä persoonallisia asioitaan. Tämä on pinnallisesti katsoen rationaalista, mutta ei realistista eikä siksi ole rakkaudellista, eikä tämä tule vapauttamaan heitä, sillä uusille opiskelijoille jotka eivät vielä ole kokeneet Jumalaa (Totuutta) siinä laajuudessa, että he tietäisivät, että vain Jumala on todellinen, mikä on heille totta ideatasolla, mutta ei henkilökohtaisen kokemuksen tuomana todellisuutena. Tämä ei ole heille asia jonka he todella tietävät olevan todellisuutta. Siis tällainen järjen käyttäminen ei vapauta heitä henkilökohtaisen kokemuksen tarpeellisuudesta. Tämä johtaa heidät kieltämään tähän persoonalliseen kokemukseen uskomisen ja sen tuntemisen. Tämä vahvistaa heidän tiedostamatonta syyllisyyttään ja pelkoaan. Tämä estää opiskelijaa kutsumasta Pyhää Henkeä tähän kokemukseen. Opiskelija ei vapaudu.

Pyhä Henki tahtoisi sen sijaan osoittaa rationaalisesti, realistisesti ja rakastettavasti opiskelijoille sen että vain Jumala on todellinen, mistä tietoisuus tulee ajallaan. Heidän tulee vain antautua siihen prosessiin, joka johtaa heidät tähän tietoisuuteen. Tämän kuuleminen vapauttaa oppilaan siitä tunneperäisestä paineesta, että heidän pitäisi hyväksyä ja ymmärtää jotakin sellaista, mitä heillä ei vielä ole järjellistä syytä hyväksyä ja ymmärtää. Tämä vapauttaa heidät syyllisyydestä tällä alueella.

Pyhä Henki on rationaalinen, mutta myös realistinen, lempeä, ystävällinen ja kärsivällinen. Se kohtaa sinut aina siellä missä sinä olet, johdattaakseen sinut Totuuteen. Se ei vaadi sinua ymmärtämään mitään sellaista, mitä sinulla ei vielä ole mitään järkevää syytä ymmärtää. Sinä tiedät sen milloin olet oppinut Pyhältä Hengeltä, kun myös sinä olet tullut rationaaliseksi, realistiseksi, lempeäksi, ystävälliseksi ja kärsivälliseksi itseäsi ja muita kohtaan.
 
 
Liz Cronkhite vastaa… Uutiskirje 8.3.2013.

Mitä tarkoitetaan sillä, kun katsotaan asioita Pyhän Hengen kanssa? Mitä me silloin oikeastaan teemme? Kirjoitit vastauksena eräälle henkilölle, joka kertoi jonkun valehdelleen hänelle, että hänen tulisi katsoa asiaa Pyhän Hengen kanssa. Miten tämä tehdään? Milloin me kutsumme Pyhän Hengen katsomaan kanssamme asioita… Mitä me oikeastaan pyydämme ja miten me tämän asian koemme?

Vastaus:

Pyhä Henki (Totuuden Opettaja) tulee mielessäsi olevasta Jumalasta (Totuudesta). Se on mielessäsi oleva ajattelusysteemi, joka on tietoinen ainoastaan siitä, että vain Jumala (Totuus) on todellinen. Pyhä Henki tulee sinun tietoisuuteesi syrjäyttämään persoonallisen (egon) ajattelusysteemin silloin kun sinä päätät haluavasi mielesi palautuvan tietoiseksi Jumalasta. Se tietää, että vain Jumala on todellinen, mutta Se tietää myös että sinä ajattelet olevasi maailmassa ja kehossa oleva persoonallinen itse. Niinpä Se kohtaa sinut siellä, missä sinä ajattelet itsesi olevan, tarjoten sinulle sillan, jonka ylittämällä sinä voit tulla täysin tietoiseksi siitä, että vain Jumala on todellinen.

Sinä kutsut Pyhää Henkeä ja olet halukas siirtämään syrjään egon näkemyksen tilanteesta tiedostaen, että se on ego joka aiheuttaa sinulle kipua. Sinä ajattelet tilannetta samoin kuten aina ennenkin, mutta kuitenkin sellaisella mielellä, joka on halukas siirtämään syrjään sinuun itseesi, muihin tai kyseiseen tilanteeseen liittyvän tuomitsemisen ja arvostelemisen. Sinä olet oikeasti avoin näkemään esteet, jotka ovat sinun rauhasi tiellä. Sinä olet avoin sisältäsi tuleville, todella auttaville vastauksille, silloinkin kun ne eivät ole sitä mitä sinä odotit.

Tunne todellisesta avoimuudesta ja halukkuudesta tuo Pyhän Hengen tietoisuuteesi. Et tarvitse sanoja, mutta sinä voit käyttää niitä muistuttaaksesi itseäsi olemaan avoin Pyhälle hengelle: ”Olen halukas katsomaan tätä asiaa Sinun kanssasi”. Sanat voisivat olla sellaiset, jotka liittyvät arvostelusta ja tuomitsemisesta luopumiseesi ja mielesi avautumiseen Pyhälle Hengelle.

Pyhä Henki on Se mikä tulee sinun mielestäsi ja Se tulee sen vuoksi tietoisuuteesi pikemminkin pelkästään sinun ollessa avoin Sille, kuin sinun omien ponnistelujesi kautta. Se on ajattelusysteemi, joka on luonnollista sinun mielellesi. Sinun kokemuksesi on aina ollut maailmassa oleva persoonallinen itse, etkä juuri ollenkaan ole tottunut samaistumaan Pyhään Henkeen. Se ei kuitenkaan ole sinulle uusi kokemus, et vain todennäköisesti ole oppinut erottamaan sitä monien egon ajattelusysteemin kokemusten seasta. Sinä saatat kokea Sen mielestäsi tulevana hiljaisena äänenä. Sinä saatat saada muotoutumattomia ajatuksia tai intuitioita, joiden tajuat tulevan hiljaisesta paikasta syvältä sisältäsi. Saatat saada vastauksia tai apua sellaiselta mikä näyttää olevan sinun ulkopuolellasi, mutta jotka sinä kuitenkin tunnistat sisälläsi olevan Pyhän Hengen vastauksiksi tai siksi avuksi jota sinä pyysit.

Sinä tiedät kokevasi Pyhän Hengen silloin kun tunnet vapautuvasi syyllisyydestä, pelosta ja muista rajoituksista. Tunnet olosi ”keveämmältä” sekä siinä suhteessa, että pimeys poistuu mielestäsi, että myös taakan nostamisena harteiltasi. Pyhän Hengen vastaukset ovat usein yllättäviä, uudelleen suuntaavia ja uudelleen määritteleviä tai ne muuttavat kokonaan tapaa jolla sinä näet kysymyksen tai tilanteen.
 
 
Kysymys Liz Cronkhitelle, uutiskirje 1.3.2013:

Miten annan anteeksi tilanteessa jossa eräs ystävä on valehdellut minulle? Minulla on ystävä, jonka mielestä teot puhuvat puolestaan voimakkaammin kuin sanat. Äskettäin huomasin hänen valehdelleen minulle tavalla, joka vaikutti tarkoituksellisen petolliselta. Ensiksi olin surullinen siitä, että ihminen joka väitti rakastavansa minua, voisi sen kummemmin selittämättä valehdella minulle. Kun kerroin hänelle, että tiesin koko jutun, niin hän toimi ikään kuin hän olisi halunnut neuvoa minua käsittelemään suruani. Tämä sai minut vihastumaan… Kaikki mitä ikinä pyydän on totuus ja totuudesta kiinni pitäminen totuuden itsensä vuoksi. Minulle on tällä hetkellä haasteellista antaa hänelle anteeksi. Minulla on sellainen tunne, että kysymyksessä on harkittu vale. Tiedän että tämä on minuun itseeni ja itsestäni välittämiseen liittyvä oppitunti. Miten sinä näet tämän asian?

Vastaus:

Sinun (entinen?) ystäväsi on oikeassa: teot puhuvat voimakkaammin puolestaan kuin sanat. Hän puhui käyttäytymisellään voimakkaasti ja selvästi itsestään. Sinun valintanasi on nyt pitää ystävyys niiden uusien rajojen puitteissa jotka hänestä nyt tiedät, tai lopettaa ystävyys.

Sinun ei oikeastaan tarvitse antaa hänelle anteeksi, mutta sinä haluat antaa anteeksi sinun omat häntä koskevat ajatuksesi. Sinä paljastit hänen valehdelleen. Vale on tosiasia. Kuitenkaan vale ei ole syy siihen, että olet poissa tolaltasi. Sinä olet poissa tolaltasi sen valetta ja valehtelijaa koskevan tarinan takia, jota kerrot itsellesi. Tämä on todennäköisesti jonkunlainen uhritarina, joka liittyy sinun persoonalliseen identiteettiisi ja persoonalliseen tarinaasi. Siinä tarinassa voi olla monenlaisia mutkia ja kerrostumia. Tämä on se asia, jota sinun tarvitsee katsoa yhdessä Totuuden Opettajan (Pyhä Henki) kanssa ja päästää irti (antaa anteeksi) jos haluat olla rauhan tilassa.
 
 
 
Kysymys Liz Cronkhitelle, uutiskirje 22.2.2013:

Mitä Ihmeiden Oppikurssi sanoo ilmentämisestä (manifestoiminen)?
Voitko kertoa käsityksesi Ilmentämisestä, mikä näyttää olevan nykyään iso juttu? Jeesus on aina esimerkki suuresta Ilmentäjästä, mutta mitä IOK sanoo ilmentämisestä ja antaako IOK:n joillekin onnekkaille tuoma Valaistuminen mahdollisuudet Ilmentää?


Vastaus:

Seuraava ote tiivistää sen, mitä Ihmeiden Oppikurssi sanoo Ilmentämisestä:

Sinä näet sitä, mitä sinä odotat näkeväsi ja sinä odotat sitä minkä sinä kutsut. Sinun tietoisuutesi on seurausta sinun kutsustasi ja se on sinun tietoisuuttasi sellaisena kuin sitä kutsuit. Kenen ilmentämistä sinä haluaisit nähdä? Sillä sinä uskot siihen mitä sinä ilmennät ja se mitä näet ulkoisessa, niin sen sinä haluat nähdä sisälläsi. Sinun mielessäsi on kaksi tapaa nähdä maailma ja sinun tietoisuutesi heijastaa sitä opastusta, jonka sinä olet valinnut. (T-12.VII.5)

Sinun valintasi joko rauhan tai ristiriidan puolesta ilmentyy sinulle välittömästi sen mukaan kun sinä valitset ajattelusysteemisi. Kun valitset persoonallisen ajattelusysteemin (egon), niin sinä tulet uskomaan puutteiden ja rajoitusten maailmaan ja sinä ilmennät ristiriitaa mielessäsi. Valitessasi Pyhän Hengen sinä katsot maailmaa sormiesi läpi ja katsot maailman sijasta Totuuteen. Tällöin tulet ilmentämään mielessäsi olevaa rauhaa.

Valaistunut Mieli on jokaisessa mielessä. Kurssi kutsuu tätä ”Kristukseksi” sinussa. Kertomus Jeesuksesta on kertomus miehestä, joka ilmensi tietoisuutta Totuudesta (Jumalasta) eli Kristustietoisuutta. Kristustietoisuus on kenenkä tahansa tavoitettavissa juuri nyt, ei ainoastaan joillekin ”harvoille onnekkaille”. Kaikki mitä sinä tarvitset ollaksesi Kristustietoinen, on halukkuutesi olla siitä tietoinen. Sinun halukkuutesi ilmentyy sitä mukaan kun sinä työskentelet niiden asioiden kanssa (syyllisyys, pelko, arvottomuuden tunne, jne.), jotka estävät sinua olemasta Kristustietoinen. Kun olet tietoinen sisimmässäsi olevasta Totuudesta, niin Se ilmentyy sisäisenä rauhana.

Sinun ei tarvitse odottaa olevasi täydellisesti Kristustietoinen ilmentääksesi rauhaa. Sinä ilmennät rauhaa milloin tahansa matkallasi salliessasi Totuuden olla tietoisuudessasi. Rauha tulee tulemaan ja menemään pitkän aikaa sen mukaan kun sinä kasvat Totuustietoisuudessasi. Sitten rauha tulee pysyäkseen, vaikka oletkin vielä tietoinen persoonallisesta ajattelusysteemistäsi ja sen maailmasta. Lopulta kun olet päästänyt irti kokonaan persoonallisesta ajattelusysteemistäsi, sinä tulet ilmentämään vain rauhaa. Silloin persoonallinen ajattelusysteemi ja sen maailma katoavat täydellisesti mielestäsi.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 14.2.2013:

Minä en koskaan ole todellisesti kokenut rakkautta… Minä olen yksi niistä, jotka ovat syntyneet au-lapsena, äiti oli hyväksikäytetty ja lapsenkaltaisessa mielentilassa. Minulle ei ole syntymästäni lähtien osoitettu todellisesti rakkautta, mutta kylläkin paljon hyljeksintää. Minun aikuiset lapseni ovat läimäyttäneet ovensa kiinni nenäni edestä, kaipaan yhteyttä perheeseeni, mutta he ovat heittäneet minut ulos. En ole käyttäytynyt loukkaavasti heitä kohtaan… Olen etsinyt Jumalaa koko ikäni ja tässä elämäni vaiheessa, 62 v., ymmärrän että vielä on toivoa ja olen huomannut ihmisten olevan mukavia, mutta että kaikki tämä on vain sanahelinää, ei sen enempää ja että rakkaus aina kuolee. Tämä kuolettaa vähitellen minut.

Vastaus:

Sinä et selvästikään ole tietoinen siitä, että sinulla on aina ollut Rakkaus (Jumala). Sinulla on Rakkaus juuri nyt. Se mitä sinulla ei ole, on tietoisuus Rakkaudestasi. Ja tämä asia on helppo korjata!

Ihmeiden Oppikurssi painottaa heti alusta lähtien hyvin näkyvästi sitä tosiasiaa, että sinä et koe Rakkautta silloin kun toiset näyttävät rakastavan sinua, vaan silloin kun valitset näkeväsi asiat sisimmässäsi olevasta Rakkaudesta käsin. Laajentaessasi tietoisuuttasi Rakkaudesta sinä opit, että sinä olet (sinulla on) Rakkaus.

Rakkaus ei voi tulla sinuun toisista ihmisistä. Rakkaus ei myöskään voi mennä sinusta toisiin ihmisiin. Jos tämä olisi mahdollista, ihmissuhteet olisivat ehjiä ja tyydyttäviä. Ne olisivat Totuus (Jumala). Mutta sinä olet oppinut, että näin ei ole. Ihmissuhteet ovat toimivia silloin kun sinä olet tietoinen sisimmässäsi olevasta Rakkaudesta ja sinä tunnistat ihmissuhteet sisimmässäsi olevan Rakkauden laajentumina, etkä näe ihmissuhteita rakkauden lähteinä itseäsi varten.

Kun etsit Rakkautta (Jumalaa) maailmasta, niin sinä opetat itsellesi, että sinulta puuttuu Rakkaus. ”Rakkaus” on sana, jota käytämme silloin kun koemme sellaista ykseyttä, mikä on Totuus (Jumala). Kun tunnet puutteellisuutta, tyhjyyden tai yksinäisyyden jne. tunnetta, niin älä silloin lähde etsimään rakkautta muilta ihmisiltä, vaan pysähdy ja lepää tietoisuudessa siitä, että sisimmässäsi on Rakkaus. Istu hiljaisesti ja anna persoonallisen ajattelusysteemisi (egon) ajatusten tulla ja mennä sinun levätessäsi niiden tuolla puolella olevassa Hiljaisessa Rakkaudessa.

Kun olet tekemisissä maailman kanssa, niin valitse silloin näkeväsi asiat Rakkaudesta käsin niin että voit tällä tavalla kasvattaa tietoisuuttasi sisimmässäsi olevasta Rakkaudesta. Persoonallinen ajattelusysteemi reagoi aina nopeasti syyllisyyden, arvostelemisen ja pelon tunteilla. Anna sen tehdä niin ja astu sitten syrjään sen reaktioista ja valitse sen sijaan näkeväsi asiat sisimmässäsi olevasta Rakkaudesta käsin. Tämä opettaa sinulle, että Rakkaus on sisimmässäsi, ja että Rakkaus koskaan jätä sinua.

Jos sinulla on uhrautumisen tunteita toimiessasi muiden kanssa, niin silloin sinä ajattelet puutteesta käsin (Persoonallisesta ajattelusysteemistä käsin) etkä Todellisesta Rakkaudesta käsin. Jos käyttäydyt toisia kohtaan tavalla jonka koet olevan ”rakkaudellista”, mutta jos käyttäytymisen tarkoituksena on saada rakkautta tai jotakin muuta toiselta, niin silloin sinä näet asian puutteesta käsin etkä Todellisesta Rakkaudesta käsin. Kun mielesi on keskittynyt Rakkauteen, niin silloin toimit toisten kanssa Ykseystietoisuudestasi käsin. Silloin sinä et etsi rakkautta heistä. Ja silloin sinä et koe minkäänlaista menettämisen tai uhrautumisen tunnetta. Sinä laajennat Rakkautta sen takia, että on luonnollista tehdä niin. Sinä myöskin tiedät, että Todellinen Rakkaus on heidän mielessään silloinkin kun he eivät ole siitä tietoisia.

Jos huomaat, ettet nähdä toisia Rakkaudesta käsin, niin silloin sinun tarvitsee etsiä asioita, jotka estävät sinua olemasta tietoinen sisimmässäsi olevasta Rakkaudesta. Tällaisiksi esteiksi osoittautuvat syyllisyyden, pelon ja arvottomuuden tunteet, jne. Tai sitten sinä saatat olla kiinnittynyt persoonalliseen tarinaasi sinua kohtaan osoitetusta rakkaudettomuudesta ja hylkimisestä. Sinun tarvitsee työstää nämä asiat Pyhän Hengen kanssa. Jos et vielä kykene kuulemaan Pyhän Hengen Ääntä suoraan, niin harkitse silloin menemistä terapeutin, tai jonkun muun neuvonantajan puheille. Voi olla, että sinun tarvitsee ensin kuulla Pyhän Ääntä jonkun toisen kautta kokeaksesi itsesi riittävän arvolliseksi itse kuulemaan sisimmässäsi olevaa Pyhää Henkeä.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 8.2.2013:

Miten me parhaiten harjoitamme ”halukkuutta” vai tuleeko se meille armon kautta? Koettuani trauman elämässäni, minulta meni 4 vuotta kärsien ja koko ajan luullen, että olisin ”halukas”… rukoillen ja toistaen antautumisen ”sanoja” …tajutakseni että todellisuudessa olin ollut halukkuutta kohtaan vastustava!

Vastaus:

Ihmeiden Oppikurssi kiinnittää huomion siihen, että sinun ei tarvitse etsiä Rakkautta sen vuoksi, että sinulla on jo Se. Sinun täytyy vain löytää Rakkauden esteet, niin että voit poistaa ne ja tulla tietoiseksi siitä että sinulla on Rakkaus. Halukkuuden kanssa on samalla tavalla. Sinun tarvitsee löytää vain halukkuuden esteet ja halukkuus ilmaantuu.

Haluaminen, toivominen ja aikominen ovat tarpeiden passiivisia olotiloja. Halukkuus saa ilmenemismuotonsa silloin kun sallit sisimmässäsi tapahtuvan tarpeellisen siirtymän tai muutoksen todellakin tapahtua sisimmässäsi, niin että tulet saamaan haluamasi kokemuksen. Usein tämä ilmentyy jonkunlaisena toimintana tai käytöksessä tapahtuvana muutoksena. Mutta jos kaipauksen kohteesi on pelkästään sisäinen kokemus, niin halukkuus johtaa sinut saamaan tämän sisäisen kokemuksen.

Esimerkiksi jos Janel tulee halukkaaksi tulla lääkäriksi, niin hän ilmoittautuu asianmukaisille kursseille tullakseen sellaiseksi.

John on väsynyt alkoholisminsa aiheuttamiin seuraamuksiin. Hänen elämästään on tullut hallitsematonta. Kun hän on tullut halukkaaksi parantamaan elämänsä, hän hyväksyy tarvittavat välineet (katkaisu, 12 askeleen ohjelma, terapia, jne) ollakseen ja pysyäkseen selvänä. Hänen käyttäytymisensä lopulta tulee muuttumaan.

Becky haluaa kuulla Pyhän Hengen ääntä. Kun hän tulee halukkaaksi kuulla sisimmässään olevaa Pyhän Hengen ääntä, niin hän tulee kuulemaan sisimmässään olevaa Pyhän Hengen ääntä.

Halukkuus tulee silloin kun ”kohtaat pohjan” tai koet sellaista kipua, joka uhkaa sinua enemmän kuin mitä voit kestää. Tai halukkuus tulee silloin kun arvostat haluamaasi kokemusta enemmän kuin mitä minkäänlainen halukkuuden vastustaminen sinulle antaa. Sinä voit siis siirtyä kohti halukkuutta etsimällä niitä esteitä jotka estävät sinua saamasta haluamaasi.

Tutki rehellisesti itseäsi, tuomitsematta tai arvostelematta, nähdäksesi sen mille asetat enemmän painoarvoa, kuin sille että voisit kokea haluamasi. Katso sitä mitä ajattelet voivasi menettää jos saavuttaisit sen mitä haluat. Näe sellaiset asiat joita ajattelet voivasi menettää, työstämisen kohteina matkallasi kohti haluamaasi. Ymmärrä, että joidenkin esteiden tekeminen tyhjäksi saattaa ottaa oman aikansa. Kun esteet on poistettu, niin halukkuus tulee. Ja jos et kykene löytämään omia esteitäsi, niin hyväksy se, että sinä et vielä ole halukas tietämään, mitkä sinun esteitäsi ovat. Et voi pakottaa itseäsi olemaan halukas.
 
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 1.2.2013:

Jos kaksinaisuutta ei ole olemassa, niin miten tämä sallii ihmissuhteiden olemassaolon? Kurssi puhuu toistuvasti ihmissuhteista, erityisesti Pyhästä Ihmissuhteesta. Jos kuitenkaan niitä joiden kanssa meillä on ollut ihmissuhteita illuusiomaailmassa ei todellisuudessa ole olemassa, niin kenen kanssa meillä on suhteita Taivaassa? Jos Todellisuudessa ei ole kaksinaisuutta, mikä merkitsee sitä, että ”kaikki on yhtä”, niin miten tämä sallii ihmissuhteiden olemassaolon? Eikö ”tangon tanssimiseen” tarvita kaksi. Vai onko niin kuin joskus aavistelen, että silloin kun näemme Totuuden toisissamme, me todellisuudessa näemmekin heijastuksen meissä itsessämme olevasta Totuudesta. Ja onko niin, että vain tällaisessa näkemisen tilassa me voimme olla todellisessa ”suhteessa” toisiimme? Voisiko olla niin, että sen jälkeen kun Ykseys on jälleen oivallettu, meillä on suhde kaikkien kanssa, tietäessämme sen, että lävitsemme virtaava ydinolemus on meissä kaikissa samaa? Vai yritänkö tämän esimerkin avulla tehdä näennäisilluusion?

Vastaus:

Aivan kuten kaikki anteeksiantamisen muodotkin, Pyhä Ihmissuhde ilmentyy vain havaitsemisen tai illuusion tasolla. Se on väliaikaisesti käyttökelpoinen illuusio, joka vahvistaa sinun tietoisuuttasi Totuudesta (Jumalasta). Se on silta Totuuteen. Ainoa osa siitä mikä on ikuista, on siihen sisältyvä Rakkaus. Kaikki muu on epätodellista ja katoaa pois.

Olet oikeassa, Taivas on Ykseys, tai Yksi Oleminen eikä siinä ole mitään ”suhteita”. Ja edelleen kyllä, on vain Yksi Totuus ja silloin kun näet Sen heijastuksen toisissa, niin silloin koet sellaista, mitä Ihmeiden Oppikurssi tarkoittaa puhuessaan ”Pyhästä Ihmissuhteesta”. Mitä enemmän olet tietoinen Totuudesta, sitä enemmän tulet tietoiseksi Totuuden universaalisuudesta. Totuus on jokaisessa mielessä riippumatta siitä, ovatko ihmiset siitä tietoisia vai eivät. Kun lähdet tästä tietoisuudesta ihmissuhteissasi, niin tämä merkitsee valintaa niiden tekemiseksi Pyhiksi Ihmissuhteiksi.
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirje 25.2.2013:

Kummastako syyllisyydestä Ihmeiden oppikurssi puhuu? Kun IOK puhuu syyllisyydestä, niin puhuuko se syyllisyydestä minun tekemieni asioiden aiheuttamasta syyllisyydestä vai Jumalasta eroamisesta johtuvasta syyllisyydestä, vai puhuuko se kummastakin?

Vastaus:

Käytännöllisessä mielessä molemmista, ei sen vuoksi, että ne molemmat olisivat sama asia, vaan sen vuoksi, että persoonallinen ajatussysteemi (ego) sekoittaa ne keskenään.

Maailmassa on lakeja ja moraalisia sääntöjä, jotka on laadittu yhteiskunnan sivistyneen toiminnan tukemiseksi. Nämä lait ja säännöt vaihtelevat kulttuurista toiseen ja aikojen kuluessa. Kun olet lapsi, niin aikuisten on tarkoitus opettaa sinulle oman kulttuurisi lait ja säännöt ja juurruttaa sinuun sosiaalinen omatunto, joka herää silloin kun rikot sitä vastaan. Silloin kun sitä niitä vastaan, niin sinä teet parannuksen tai ”maksat velkasi yhteiskunnalle”. Teoriassa sinun omatuntosi voisi tällöin puhdistua. Mutta mielessäsi oleva persoonallinen ajatussysteemi ei milloinkaan salli sinulla olevan puhdasta omatuntoa sen takia, että se edellyttää syyllisyyden pysyvän mielessäsi.

Mielesi luonnollinen olotila on rajoittamattomuus. Samaistuessasi persoonalliseen itseen mielesi on rajoittunut. Sen vuoksi sinä olet levoton. Sinulla on tunne, että jotakin on ”väärin”. Kaikki tämä johtuu virheellisestä samaistumisesta. Kysymys on vain erehdyksestä. Ja erehdys voidaan helposti korjata. Mutta puolustaessaan itseään sinun todellisuutenasi, sinun persoonallinen ajatussysteemisi tarvitsee uskoa, että jotakin todellista on tapahtunut, eikä pelkästään virhettä. Samaistuessasi persoonalliseen ajatussysteemiisi, se kuiskaa alitajunnastasi käsin, että sinä olet tehnyt jotakin väärää silloin kun sinulla on tunne ”väärästä”. Siitä alkaen kun persoonallinen kokemuksesi on ollut millään tavoin Totuuden (Jumalan) vastainen, niin sinä olet kokenut syyllisyyttä Totuutta vastaan hyökkäämisen, siitä erottautumisen tai Totuuden hävittämisen takia.

Niinpä tiedostamaton syyllisyys on persoonallisen ajattelusysteemisi tapa ylläpitää sinun uskoasi siihen. Sinun syyllisyytesi on ”todiste” siitä, sinä olet hyökännyt Totuutta vastaan ja että persoonallinen itsesi on todellinen. Sinä voisit löytää Totuuden sisimmästäsi, mutta sinä et halua sinne katsoa sinne sen takia että ajattelet, että jos katsoisit sisimpääsi, niin se minkä löytäisit sieltä todella olisi hirveän ”syntinen” itsesi. Tämän lisäksi sinä et muutenkaan halua löytää Totuutta sen vuoksi, että luulet Totuuden havittelevan sinulle kostoa sen takia että hyökkäsit sitä vastaan.

Persoonallinen ajattelusysteemisi ei sano sinulle suoraan sitä, että sinä hyökkäsit Totuutta vastaan. On tärkeää, että tämä ajatus säilyy kätkettynä alitajuntaasi, niin ettet kyseenalaista tai tee tyhjäksi tätä ajatusta. Yksi sen tapa käsitellä rauhattomuuttasi, on projisoida se ja nähdä se toisissa sen sijaan, että näkisit sen itsessäsi. tämä ei tietenkään todellakaan vapauta sinua uskomasta siihen, että syyllisyys on todellista. Tämä on itse asiassa keino pitää uskosi syyllisyyteen alitajunnassasi. Ja jos näet syyllisyyden todellisena ylipäätänsä missään, niin näet sen todellisena itsessäsi.

Mutta syyllisyyden tunteilla on taipumus joka tapauksessa nousta pintaan, varsinkin silloin kun maailma vahvasti tukee niitä. Tällöin persoonallinen ajatussysteemi projisoi syyllisyyden lähteen persoonallisen itsen virheisiin, puutteellisuuksiin ja rajoituksiin. Tämä sosiaalisen omatunnon ja persoonalliseen itsen väistämättä tekemien virheiden sekä persoonalliseen ajatussysteemiin sisäänrakennetun syyllisyyden sekoitus palvelee kolmea tarkoitusta: 1) sellaisten asioiden osoittaminen jotka voit nähdä syyllisyytesi lähteeksi, 2) keinona henkistää persoonallinen itse antamalla sille henkistä merkittävyyttä ja 3) vahvistaa sinun Totuuden taholta tulevaa rangaistuksen pelkoasi.

Niinpä väylä ulos syyllisyydestä on kysellä siitä silloin kun se nousee pintaan. Erottele siitä se mikä on sosiaalista omaatuntoa ja mikä on syyllisyyttä. Jos tunnet syyllisyyttä, niin onko se oikeutettua? Ovatko persoonallisen itsesi puutteellisuudet ja erehdykset muuntaneet Totuutta? Tämä on mahdotonta. Muistuta itseäsi siitä, että vain Totuus on todellista. Se on ikuinen, siinä ei ole sattumanvaraisuutta ja se on muuttumaton. Persoonallinen identiteetti on vain ohimenevä, epätäydellinen, virheellinen ajatus. Sillä ei ole Totuuteen minkäänlaista vaikutusta.

Sinä tiedät tekeväsi tyhjäksi (anteeksi antavasi) mielessäsi olevan syyllisyyden silloin kun toteat, että voit hyväksyä erehdyksesi ja toisten erehdykset yksinkertaisesti osaksi rajoittunutta, epätäydellistä ja ohimenevää inhimillistä kokemusta. Kun toimit vajavaisesti, niin sinä pyydät anteeksi, korjaat tai teet parannukset asiaan ja annat tilanteen mennä. Ja kun toiset pyytävät jotakin anteeksi, korjaavat tai tekevät parannuksen asiaan, niin sinä hyväksyt asian ja annat tilanteen mennä. Itse asiassa sinä tajuat, että mitään anteeksiantoa, korjaamista tai parannusta ei todellisuudessa tarvittukaan sen takia, että mitään todellista ei tapahtunut. Totuus pysyy koskemattomana kaikelta mikä näyttää tapahtuvan maailmassa. Niinpä syyllisyys ei ole todellista.
 
 
 
 
IOK:n ”luomiskertomuksessa” ajatus Jumalasta erillisestä ihmisestä oli olemassa jo ennen alkuräjähdystä eli maailman ”luomista”. ”Laskeutuminen” tähän aika-avaruus tilaan eli fyysiseen maailmankaikkeuteen ”tapahtui” useassa ”vaiheessa”, joille on tyypillistä se, että jokaisessa ”vaiheessa” unohdimme edellisen olotilan todellisuuden. Lainausmerkkejä on käytetty siksi, että mitään muuta kuin unohtaminen ei tapahtunut. Taivaan tila on edelleenkin sama rikkoutumaton Ykseys, jonka ulkopuolista todellisuutta ei ole olemassa.

Ihmissuhteiden kannalta on olennaista tajuta se, että jakautuminen erillisiksi ihmisiksi, erillisiksi persooniksi alkoi tapahtua vasta täällä ajassa ollessamme ja on jatkunut aina siihen mittaan asti, että meitä on seitsemän miljardia näennäisesti erillistä osaa. Tietoisuus Ykseydestä, siis ainoasta Todellisuudesta on kätkeytyneenä kaikkien näiden näennäisesti erillisten osien sisimpään, mistä se kuitenkin on löydettävissä jo täällä ajassa ollessamme. Paluu muistamaan alkuperäinen Todellisuutemme on Todellisuuden löytämistä Itsestämme, sisimmästä olemuksestamme, joka on aina ollut ja on edelleenkin sama alkuperäinen Luotu Itse. Fyysinen maailma kaikkine ajatuksineen erillisestä itsestä on se unitila, josta olemme heräämässä.

Kaaviokuva laskeutumisesta alkuperäisestä tilasta fyysiseen unimaailmaan on nähtävissä tämän ryhmän kuvakirjastossa osoitteessa:

http://www.facebook.com/photo.php?fbid=4261249219175&set=oa.10150896492771770&type=1&theater

(Lähde: Joe R. Jesseph, A Primer of Psychology According to A Course in Miracles, Kuvan otsikko: Outline of the Myth, s. 39)

1. Kuviossa erillisyyteen laskeutumisen ensimmäinen askelma on tämä kuuluisa pieni hullu ajatus, jolle Jumalan Poika unohti nauraa. Tämä merkitsi erillisen tietoisuuden syntyä ”minä ja ei minä” ”Minä ja minun Isäni ovat kaksi”.
2. Toisella askelmalla eriytynyt mieli jakautui edelleen ”oikeaan mieleen” ja ”väärään mieleen”. Kolmannella askelmalla itsensä Jumalasta erilliseksi kokevassa mielessä herää syyllisyys yrityksestä ottaa Jumalan asema, täydellisessä Ykseydessä kun ei ole sijaa kahdelle, vaan toisen täytyi olla epätodellinen. Jumalasta tuli egolle osapuoli, joka uhkasi egon todellisuutta.
3. Syntyi ”egon sota ”Jumalan” kanssa ja sisällissota ”oikeaa mieltä” eli Todellista Minää vastaan. Tästä sodasta seurauksena syntynyt syyllisyys, mikä siis perustuu kokonaan siihen, että Ykseydessä kuvitellaan oleva erityisiä osia eli osapuolia joita vastaan voi hyökätä tai projisoida toiseen osapuoleen oma hyökkäyksen halunsa. ”Syyllistäjä ja syyllinen” ovat tässä mielessä yksi ja sama asia. Tämän syyllisyyden tunteen musertavuus on sitä, että osapuolena koetaan olevan itsensä Jumalan, joka koetaan siis erillisenä osapuolena.
4. Neljäs askelma, Maailmankaikkeus eli aika-paikka tilan syntyminen pakopaikaksi näennäisesti erilliselle Jumalan Pojalle toi mukanaan lisää jakautuneisuutta, sirpaloitumista. Kuitenkin jokaisessa seitsemässä miljardissa näennäisesti erillisessä Jumalan Pojassa ja Tyttäressä on sisimpänä todellisuutena sama alkuperäinen Jumalallisuus, josta emme Todellisuudessa ole lainkaan loitonneet, vain unessamme. ”Alkuräjähdys” tuotti ”illuusiomaailman”, jossa Yksi Jumalan Poika uneksii erillisyyden unta, muistinsa sirpaloituneena ja menettäneenä Todellisesta Olemuksestaan – ”mieltä vailla olevana”
 
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhiotelle; uutiskirje 11.1.2013:

Mitä ajattelet henkiolennoista ja kuolemanrajakokemuksista? Sanot että yksilöllisiä henkiä ei ole olemassa, mutta entä henkiolentoja? Entä se, kun ihmiset sanovat nähneensä Jeesuksen? Entä se, kun kuolemanrajakokemuksia kokevat ihmiset näkevät läheisiään…

Vastaus:

Aivan kuten materiaaliset kehotkin, niin henkiolennot ovat jakautuneen mielen projektioita. Aivan kuten materiaalisen kehonkin kohdalla, niin sinä annat kaiken merkityksen sille, minkä näet henkiolennoissa. Ne ovat toisenlainen muoto ei-Totuudelle, eli illuusiolle.

Osasyynä sekaannukseen on se, että sanaa ”henki” käytetään yleisesti sekä ei-materiaalisesta muodosta että Muotoa-vailla-olevasta (Totuus/Jumala). Nämä eivät ole sama asia. Osasyynä sekaannukseen on myös se, että persoonallinen ajattelusysteemi (ego) sekoittaa keskenään Totuuden ja toisaalta minkä tahansa ”yliluonnollisen” tai kehon silmille näkymättömän. Tämä saa jotkut muodot näyttämään sellaisella tavalla henkisiltä, että sinä et etsi muotojen takana olevaa Totuutta .

Totuuden erottamiseksi illuusiosta auttaa se että muistat Totuuden olevan muotoa vailla. Siis kaikki muoto on ei-Totuutta. Kaikki minkä voi havaita, mitata tai jolla on rajat tai rajoituksia, on muotoa. Jotkut muodot ovat materiaalisia ja ne voidaan nähdä kehon silmin (materiaalisen muodon itsensä). Jotkut muodot eivät ole materiaalisia, kuten henkiolennot, mutta ne voidaan silti havaita kehon aisteilla. Joitakin muotoja ei koeta kehon aisteilla, kuten energioita tai ajatuksia, mutta niitä voidaan mitata tai niillä on rajat. Jos jotakin voidaan kokea muodon kautta tai avulla, niin se on muotoa.

Muotoa-vailla-oleva (Totuus) tiedetään, sitä ei havaita. Sitä ei voi mitata. Sillä ei ole mitään rajoja tai rajoituksia. Sitä ei voi sisällyttää sanoihin tai ajatuksiin tai mihinkään muuhun muotoon. Tämän takia Totuus on erilainen kuin mikään muodossa kokemasi kokemus. Ja tämän takia sinä voit kokea Totuuden sisimmässäsi, mutta et voi siirtää sitä muille. Rajoittunut muoto ei voi vangita Rajoittamatonta Muotoa-vailla-olevaa. Totuus ei voi olla ”todistettavissa” muotona tai muodon avulla.

Kuolemanraja kokemus on valinta sellaisten taholta, jotka ovat valmiit oppimaan Totuudesta. Tavallisesti tämä on tiedostamaton valinta. He eivät vielä ole valmiit kokemaan Totuutta suoraan, joten he tarvitsevat sillan Totuuteen. Niinpä heidän mielessään oleva Pyhä Henki (Totuuden Opettaja) käyttää edesmenneiden rakkaiden kuvia tavoittaakseen heidät opettaakseen heille Totuutta. Tämä on vastaava asia kun Jeesuksen tai muiden historiallisten Totuuden Opettajien käyttö niiden ihmisten tavoittamiseksi, jotka kokevat ajatuksen ”Pyhästä Hengestä” liian abstraktisena. Mielessäsi oleva Totuuden Opettaja tavoittaa sinut aina siellä, missä sinä olet, sillä sinun ymmärryksesi tasolla jonka sinä voit hyväksyä ilman liian suurta pelkoa. Mutta mitkään Totuuteen johtavat sillat eivät ole Totuus Itse. Ne ovat osa illuusiota joita Totuuden Opettaja käyttää auttamaan sinua pääsemään illuusion tuolle puolelle.
 
 
 
Kysymys Liz Cronhitelle, uutiskirje 4.1.2013:

Mikään elämässäni ei ole todellista… minusta näyttää siltä, että Ihmeiden Oppikurssi sanoo, että minää en todellisuudessa ole olemassa…kuitenkin tässä minä olen olemassa olevana…

Vastaus:

Se mitä Ihmeiden Oppikurssi sanoo on se, että sinun kokemuksesi itsestäsi kehossa olevana persoonallisena itsenä (egona), ei ole todellista olemassaoloa. Se on virheellinen tuntemus todellisuudesta (illuusio).

Sinun sisimmässäsi on kiinteä ”Minä olen” tai ”Minä olen olemassa” –kokemus. Tämä on Todellista Olemista (Jumala). Se on todellista, ääretöntä ja ikuista. Sinulla on myös kokemus maailmassa olevasta rajoittuneesta, aikasidonnaisesta kehossa olevasta persoonallisesta itsestä. Nämä kaksi kokemusta sekoittuvat mielessäsi siten, että ”Minä olen” –kokemus tarkoittaa persoonallista itseä. Tämä sekaannus on kaikkien kärsimyksen ilmenemismuotojen lähde. Se mitä Kurssi opettaa on että kokemuksesi Olemassaolosta ja kokemuksesi persoonallisesta itsestä ovat tosiasiallisesti kaksi erillistä kokemusta. Kurssi opettaa sinulle kuinka erottaa nämä kaksi kokemusta toisistaan niin että voit vapautua virheellisestä rajoittuneesta identiteetistäsi ja kuinka oppia uudelleen tuntemaan todellinen, ääretön ja ikuinen Olemuksesi. Tämä on ainoa tie pysyvään rauhaan ja onnellisuuteen.

Pääasiallinen työkalu, jolla Kurssi opettaa erottamaan nämä kaksi kokemusta toisistaan on Pyhä Hetki. Pyhässä Hetkessä sinä tuot mielesi läsnäoloon ja käännät mielesi sisäänpäin kommunikoidaksesi mielesi keskuksessa olevan yksinkertaisen ”Minä olen” tunteen kanssa. Sinä erottaudut joksikin aikaa persoonallisesta stooristasi ja kaikesta sen mukanaan tuomasta. Sinä lepäät Todellisessa Olemuksessasi. Mitä enemmän harjoitat tätä, sitä enemmän tajuat että vain Todellinen Olemus on todellinen. Sinä hyväksyt sen, että persoonallinen kokemus on yksinkertaisesti ohimenevä ajatus.

Sinä koet että ”Minä olen” -kokemus ei ole rajoittunut ”minä” joka on yksi ja yksinäinen ”minä” monen ”minän” joukossa. Se on yksi, universaali, rajoittamaton ”Minä”. ”Minä olen olemassa” on sama jokaisessa mielessä. Juuri siinä jokainen mieli on Yksi. Kaikki muu on erilaista, erillistä, väliaikaista ja poiskatoavaa.
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle 28.12.2012:

Jotkut viimeaikaisista kuolemaa koskevista artikkeleistasi eivät ole olleet kovin lohdullisia… Jotkut kuolemaa koskevat vastauksesi eivät ole olleet erityisen lohduttavia… kertoisitko jollekin joka on juuri menettänyt rakkaimpansa, että he eivät koskaan tule jälleennäkemään heitä?

Vastaus:

Ymmärrän sen missä kohdassa mielessäsi oleva persoonallinen ajattelusysteemisi (ego) ei näe lohdullisena sitä mitä kirjoitin kuolemasta. Ego haluaisi olla todellinen ja ikuinen, ja irtautui kuoleman ajatuksesta. Se mitä minä teen, on persoonallisen ajattelusysteemin vaalimien toiveiden pois irrottamista! Minä olen Totuuden opettaja, en mikään pappi tai terapeutti, minä en siis opeta persoonallisen itsen lohduttamista. Sen sijaan minä opetan mielille miten vapauttaa itsensä syyllisyydestä ja pelosta, niin että ne voivat olla tietoisia Totuudesta ja olla rauhan tilassa. Tämä tekee todellakin mielessäsi olevan persoonallisen ajattelusysteemin olon epämukavaksi, mutta jos ymmärrät sitä anteeksiantoa jota minä opetan, niin se tulee vapauttamaan sinut.

”Egon ajattelusysteemin heikentämisen joutuu kokemaan tuskallisena, siitäkin huolimatta että se on kaikkea muuta kuin todellinen. Pikkulapset kirkuvat raivoissaan, jos heiltä ottaa pois veitsen tai sakset, siitä huolimatta että he saattavat vahingoittaa itseään ellet niin tee. Tässä mielessä sinä olet yhä pieni lapsi ja on luultavaa, että päätät tarvitsevasi juuri sellaista, mikä vahingoittaisi sinua eniten. Kuitenkin tajusitpa tätä nyt tai et, sinä olet sopinut yhteistyöstä ponnistellaksesi sekä harmittomaksi, että avuliaaksi tulemisen puolesta, molemmat näistä ovat ominaisuuksia joiden täytyy kulkea käsi kädessä. Sinun asenteesi myös tätä asiaa kohtaan ovat välttämättä ristiriitaisia sen takia, että kaikki asenteet ovat egopohjaisia. Tätä ei kestä pitkään. Ole jonkin aikaa kärsivällinen ja muista, että lopputulos on yhtä varma kuin Jumala” (T-4.II.5)

Ainoa tie sisäiseen rauhaan kulkee sisimmässäsi olevan Totuuden tiedostamisen kautta. Totuus ja persoonallinen ajattelusysteemi (ei Totuus) ovat täysin vastakkaisia. Jos valitset sisäisen rauhan, sinun täytyy olla halukas luopumaan niistä elättelemistäsi persoonallisen ajattelusysteemin toiveista ja uskomuksista, jotka olet ottanut itsellesi. Ne ovat sinulle esteitä rauhan saavuttamiseksi. Niiden sisällä piilottelevat syyllisyys ja pelko. Sinun epämukavuutesi taso tässä prosessissa on suorassa suhteessa persoonalliseen itseesi samaistumisen kanssa. Mutta tietoisuutesi Totuudesta kasvaa sitä mukaan kun luovut persoonallisesta ajattelusysteemistä ja sen vaivoista. Sinä tajuat että se ei ole sinun omasi. Tämä vie aikaa ja on aluksi hyvin vaikeaa.

Minä opetan kokemuksen pohjalta, en teoriaa. Minä en opeta olemaan suosittu, vaan opetan vahvistamaan Totuutta sellaisena kuin minä olen sen kokenut omassa mielessäni. En varmasti sovi opettajaksi kaikille. Se että olenko sinun opettajasi, riippuu itsellesi asettamastasi tavoitteesta. Sinun täytyy päättää haluatko vapautua syyllisyydestä ja pelosta, vai haluatko olla hyvinvoipa persoonalliseen itseesi samaistumisen kanssa. Molempia et voi saada. Edellinen johtaa pysyvään rauhaan ja onnellisuuteen; jälkimmäinen ei koskaan ole täysin mahdollista. Kummanko tahansa valinnan teetkin, niin Totuus sinussa pysyy muuttumattomana.

Ei, minä en kertoisi jollekulle, joka juuri on menettänyt rakkaimpansa, että hän ei koskaan tule jälleennäkemään häntä. Vaikka he tekisivät minulle tätä koskevan suoran kysymyksen, niin vastaukseni heille riippuisi siitä mitä tietäisin heidän uskomuksistaan ja siitä kuinka vasta tapahtunut tämä menetys oli, jne. Minä en ole julma. Minulla ei ole tarvetta tyrkyttää tietämystäni muille. Ilmeisesti se miten vastaan maksaville asiakkailleni tai sähköpostikyseluihin ovat hyvin erilaisia kuin mitä vastaan muille. Jaan suoraan oppimaani vain niiden kanssa, jotka tulevat luokseni kysymään.

Pyrin kohtaamaan ihmiset heidän ymmärryksensä tasolla, mutta sitä on vaikea tietää vastatessani sähköpostiviesteihin. Siis vastaan kysymyksiin sen mukaan minkä tiedän olevan totta. Minun vastaukseni on tarkoitettu riisumaan pois uskomukset jotka ovat rauhan saavuttamisen esteitä. Oletan että jos joku kysyy minulta kysymyksen ja/tai lukee uutiskirjettäni/blogiani, niin että he haluavat rehellisen vastuksen. Oletan että he haluavat virheellisten uskomustensa paljastamista, niin että he voivat antaa niiden mitätöityä ja olla rauhan tilassa. Miksi he muuten kirjoittaisivat minulle, tai lukisivat kirjoituksiani? Jos minun kirjoitukseni/vastaukseni on heidän sen hetkisen ymmärryksensä ulottumattomissa, niin jätän asiaa selventävän kysymyksen esittämisen heidän huolekseen.
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronhitelle 21.12.2012:

Mitä tapahtuu psykopaatin hengelle/sielulle mielen, kehon ja hengen kolmiliitossa? Psykopaatit määritellään ”yksilöiksi, jotka ovat usein hyvin älykkäitä ja karismaattisia, mutta jotka ovat kroonisesti kykenemättömiä tuntemaan syyllisyyttä, tunnontuskia tai huolestuneisuutta mistään heidän tekemistään teoista.” Ymmärrykseni mukaan psykopaatit eivät myöskään pysty aidosti tuntemaan tai osoittamaan rakkautta. Kuitenkin meidän perusolemuksemme on pohjimmiltaan rakkausenergiaa. Voitko selventää tätä?

Vastaus:

Ei ole olemassa sellaisia asioita kuin sielut, tai yksilölliset henget. On vain yksi Totuus (Henki) ja Se on universaalinen. Se on samaa energiaa, kuin näennäisesti yksilöllisessä mielessä. Se on ainoa asia, mikä on todellista ja ikuista kenenkään mielessä. Kaikki muu on epätodellista ja häviää pois.

Keho, mieli ja Henki (Totuus) eivät muodosta liittoutumaa. Mieli on Totuuden yksi ilmenemismuoto, jonka kautta Totuus tuntee itsensä. Nämä ovat yksi ja sama asia. Keho ja sen ajattelusysteemi (ego/persoonallinen ajattelusysteemi) ovat mielessä ilmeneviä ideoita. Ne muodostavat virheellisen identiteetin. Ne ovat illuusioita. Ne ovat kokonaisuudessaan erillään Totuudesta. Sinun näennäis-yksilöllinen mielesi on jakautunut tämän illuusioidentiteetin ja Totuuden kesken. Sinun mielesi vaikuttuu sen mukaan kummanko näistä valitset olevan tietoisuutesi sisältöä, mutta illuusiot ja Totuus eivät koskaan ole limittäisiä sinun mielessäsi. Sinun käsityksesi itsestäsi (keho/persoonallinen ajattelusysteemi) ja sen tarinat eivät koskaan vaikuta mielessäsi olevaan Totuuteen, eikä siitä koskaan tule Totuutta. Tämä on totta jokaisen näennäisesti yksilöllisen mielen osalta. Tämän asian ymmärtäminen merkitsee todellisen anteeksiannon ymmärtämistä.

Inhimillinen rakkaus ja Todellinen Rakkaus eivät ole sama asia. Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä ja riippuvaisia toisistaan selviytyäkseen elämässä. Inhimillinen ”rakkaus” kaikissa muodoissaan on yhteydessä lajin säilymisen kanssa. Psykopaatit ovat kykenemättömiä kokemaan tätä yhteyttä, eivätkä tällä tavalla kykene edesauttamaan lajin säilymistä. He ovat myös kykenemättömiä kokemaan sosiaalista syyllisyyden tunnetta. Jotkut heistä ovat siksi aktiivisia oman lajinsa tuhoamisessa. Mutta millään tällaisella ei ole mitään tekemistä Totuuden kanssa. Tämä on vain yksi osa sen maailman tarinaa, joka on Todellisuutta korvaavaa todellisuutta.. Maailma kokonaisuudessaan on väärinymmärretty käsitys todellisuudesta. Maailma ei ole todellinen. Mikään siinä oleva ei koskaan tavoita Totuutta.

Todellinen Rakkaus on universaalia ja erillään maailmasta. Se ei ole energiaa, joka on muotoa ja siten osa illuusiota. Todellinen Rakkaus on muotoa vailla olevaa, ääretöntä ja ikuista. Sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin oleminen. Se on kaikkialla, aina. Kuitenkin se ilmentyy jokaisessa näennäisesti yksilöllisessä mielessä, itseä kuvaavien tarinoiden tuolla puolella. Mieli voi valita, tai olla valitsematta Totuudesta tietoisena olemisen. Mutta tällä ei ole mitään vaikutusta Totuuteen, vaikutusta on vain tämän valinnan tekevään mieleen.
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle, uutiskirjeestä 14.12.2012

Minun ”pyhyyteni” ei toimi. Eräällä perheenjäsenelläni on ollut jo jonkin aikaa rankat ajat. Hän meni naimisiin ja sai melko nopeaan tahtiin kaksi lasta, sitten avioliitto kariutui ja nyt hän on tekemisissä narsistisen ex-vaimonsa kanssa, joka näyttää päättäneen tehdä hänen elämästään kurjan ja tämän asian työstäminen näyttää vievän suurimman osan sukulaiseni ajasta. Joudun pois tolaltani hänen tilanteensa takia ja joskus itken tämän tilanteen vuoksi. Ajattelen niin, että ”ei ole mitään, mitä minun pyhyyteni ei voi tehdä…” mutta tämä ei näytä toimivan. Sitten tulen vihaiseksi tälle koko jutulle ja tulen kärsimättömäksi sen vuoksi, että hän ei ole muuttunut. Olen suutuksissani myös hänen ex-vaimolleen.

Vastaus:

Sinun uskosi siihen mitä näyttää tapahtuvan on todellista ja totta, on se mikä tekee sinut onnettomaksi. Jos olet halukas olemaan tietoinen Pyhyydestäsi tai Totuudesta (Jumalasta) sisimmässäsi, niin silloin sinun tietoisuutesi kohottaa sinut irti jumittuneesta uskostasi maailman todellisuuteen. Mutta tämä ei tule muuttamaan maailmaa.

Muotojen universumi on joka suhteessa Totuuden vastakohta. Se on pelon, rajoittuneisuuden ja menetyksen kokemus. Jokainen siinä oleva kärsii. Tämä saa ihmiset käyttämään epäasianmukaisia ja toimimattomia keinoja heidän kärsimystensä lievittämiseksi. Jotkut käyttävät keinona hyökkäämistä toisia vastaan siinä toivossa että se toisi heille helpotusta. Tietenkään mikään ulkoisen etsinnän muoto ei toimi. He etsivät Täydellisyyttä, jonka he voivat löytää vain sisimmästään.

Ole kiitollinen siitä, että tiedät mistä voit löytää Täydellisyyden niin ettei sinun tarvitse elää kärsimyksessä. Kun näet jotakin sellaista maailmassa, joka tekee sinut onnettomaksi, niin käytä sitä muistuttajana siitä, että käännyt sisään päin kohti Totuutta. Kun tietoisuutesi kasvaa siitä, että vain Totuus on todellista, niin silloin kokemasi sisäinen rauha ulottuu kaikkien näennäisten toimimattomuuksien ja häiriötilojen tavoittamattomiin. Tämä on se tapa, jolla sinun Pyhyytesi hoitaa kaikki ongelmat.
 
 
Kysymys IOK neuvonantajalle Liz Cronkhitelle 7.12.2012

Minut tekee surulliseksi ajatus siitä, että en enää koskaan näe rakkaitani…On surullista jos tämä ajatus siitä mitä sanot kuolemasta on totta. Olen tullut toimeen rakkaitteni kuolemaa koskevien ajatusten kanssa juuri jälleen näkemisen ajatuksen avulla…

Vastaus:

Se mitä tosiasiallisesti tunnet on pelkoa Rakkauden (Jumalan, Totuuden) puuttumista kohtaan. Todellinen Olemuksesi on Rakkaus ja se on aina sinun sisimmässäsi. Mutta koska persoonallinen ajattelusysteemisi (ego) on Olemuksesi kieltämistä, niin se opettaa sinua katsomaan ulospäin sen ”rakkauden” versioon (kiinnittyneisyyteen). Toisaalta se opettaa sinua etsimään rakkautta toisten erityisyydestä. Kun nämä siirtyvät rajan taakse, ego sanoo sinulle, että olet menettänyt rakkauden. Käsitelläkseen tuskaasi ego kertoo sinulle, että voit löytää rakkauden uudelleen sen jälkeen kun sinä ”kuolet”. Kuten tavallista, ego ei osoita todellista tuskan lähdettä: sinun käsitystäsi siitä, että Rakkaus on sinun ulkopuolellasi. Se ei myöskään osoita tuskan olevan nyt hetkessä. Sen sijaan se sanoo sinulla olevan toivoa löytää helpotusta nykyiseen tuskaasi joskus tulevaisuudessa, joka ei koskaan saavuteta. Onko todellakaan lohdullista ajatella, että Rakkaus tulee ja menee ohimenevien muotojen ominaisuudessa? Onko se todellakaan sinun vapautumistasi tuskasta, jos ajattelet, että Rakkaus ei ole tässä ja nyt, vaan että sen saattaa löytää tulevaisuudessa?

Sinun sisimmässäsi olevassa Totuudessa ei ole mitään puutteita eikä menetyksiä. Todellinen Rakkaus ei tule ja mene. Käytä tuskallisia henkilökohtaisia kokemuksiasi muistuttamaan sinua sisimpääsi kääntymisestä ja Totuustietoisuutesi kasvattamisesta. Tietoisuutesi Totuudesta tuo sinulle jatkuvan rauhan tilan, myös henkilökohtaisten rajoitusten, puutteen, ja menetyksen kokemustesi keskellä ollessasi. Sinä hyväksyt sen, että tämä on ohimenevä kokemus, ei Todellisuutta. Todellinen Rakkaus on sinun kanssasi aina.
 
 
 
 
 
Kysymys:

Mitä tapahtuu heille jotka kuolevat ennen kuin ”heräävät” tai ovat tietoisia Totuudesta? Menevätkö he kuitenkin takaisin Jumalan luokse?

Vastaus:

Eivät. Mutta myöskään he jotka ovat tulleet tietoisiksi Totuudesta (Jumalasta) palaa Totuuteen kuolemassa. Itse ei tule Totuudesta, eikä koskaan voi olla Totuuden osa. Tämä on vain väärinkäsitetty ajatus, joka on mielessäsi nyt.
Totuus on jo mielessäsi, kokonaisena ja täydellisenä. Siinä ei ole alkua eikä loppua. Se on jatkuvasti oleva ja mielessäsi oleva persoonallisen kertomus itsestäsi ei sitä kosketa. Sinun ei tarvitse odottaa itsesi kuolevan ollaksesi tietoinen Totuudesta. Juuri nyt voit panna syrjään ajatuksen persoonallisesta itsestä ja olla tietoinen Totuudesta ja olla rauhan tilassa. Uskosi persoonallisen itsen todellisuuteen on se joka sulkee sinulta tietoisuuden Totuudesta nyt.
Vain mielessä oleva Totuus on todellinen ja ikuinen. Kaikki muu on ohi menevää. Jotkut itset valitsevat olevansa tietoisia Totuudesta ja ovat rauhan tilassa. Toiset eivät halua tehdä tätä valintaa ja jäävät ristiriitaiseen tilaan. Mutta kumpikaan tapa ei kosketa Totuutta millään tavalla. Tällä valinnalla on vaikutus vain itsenä olemisen väliaikaiseen (aikasidonnaiseen) kokemukseen.
 
 
 
Kysymys Liz Cronhitelle, ACIM Mentor / 4HIP uutiskirje 23.11.2012:

Onko havaitsemamme maailmankaikkeus olemassa vain egon mielessä? Tehtävässä ”Mitä luominen on?” seuraava tekstikatkelma vastaa tähän kysymykseen: ”Luominen on kaikkien lukumäärältään äärettömien, kaikkiallisten ja rajoittamattomien Jumalan Ajatusten summa. Vain Rakkaus luo ja vain sitä, mikä on sen Itsensä kaltaista.” Huomasin tänään yhtäkkiä, että en voi tajuta sitä miten tämä ajatus sopii siihen, että kaikki muotojen maailmassa (luominen) olisi Jumalan Ajatusten summa, jos muotojen maailma on myös illuusiota. Onko havaitsemamme maailmankaikkeus olemassa vain egon mielessä – vai onko se seurausta Jumalan Ajatuksesta?

Vastaus:

Ihmeiden oppikurssi määrittelee uudelleen sanan ”Luominen” tarkoittamaan Jumalan muotoa vailla olevan Olemisen laajentamiseksi, eikä muotojen maailman luomiseksi, niinkuin sanaa luominen tavallisesti käytetään. Kun Kurssi puhuu siitä, että ”sinä” olet Jumalan ”Luomus”, niin se viittaa sinun Todelliseen Olemiseesi Jumalassa, eikä muotoihin (keho/persoonallisuus), joihin sinä erheellisesti samaistut. Sinä koet Jumalan rajattoman Luomisen – sinun Todellisen Olemuksesi – sisällä mielessäsi, et muodossa.

Sinä ”luot” Jumalan lailla silloin kun Jumalan Oleminen laajentuu Todellisen Mielesi kautta. Tämä ”luominen” tai laajentuminen on ikuisesti jatkuvaa ja automaattista, huolimatta siitä oletko tästä tietoinen. Tämä uudelleenmäärittely kumoaa tavallisen käsityksen ”Luojasta” erillisenä entiteettinä. Siten Kurssissa ”Luominen” on toinen tapa ilmaista sana ”Ykseys”. Jumalassa on vain Jumala, joka laajentaa itseään ikuisesti. Jumala on Yksi (samuus kaikessa).

Muodon maailmankaikkeutta ei ole lainkaan olemassa. Ollessaan Kaikki, Jumalan Mielen täytyy sisältää myös ajatus Jumalan vastapuolesta. Mutta ollessaan Kaikki, Jumalalla ei voi olla tosiasiallista vastapuolta. Ajatus-Jumalan-vastapuolesta on vain ikuisesti mahdoton ajatus. Siinä ei ole mitään tarkoitusta eikä mitään mieltä. Se tapahtuu sen takia, että kaiken täytyy tapahtua Jumalan mielessä. Siis ollessaan ajatus, jonka täytyy olla Jumalan mielessä, maailmankaikkeus ei ole ”Luomus” tai Jumalan Mielen Laajentuma sen takia, että se ei ole Jumalan kaltainen. Maailmankaikkeudella ei ole todellisuutta.

Merkityksetön ajatus hylätään merkityksettömänä. Tämä on Jumalan näkökulma asioihin. Mutta ajatuksen-Jumalan-vastapuoli sisällä on tyhjyys, minkä täyttää muotojen maailmankaikkeus, eli se minä Jumalan-vastapuoli ilmentyy. Kurssi nimittää sitä osaa Jumalan Mieltä missä tämä näyttää tapahtuvan ”Jumalan pojaksi” (poika kirjoitettuna pienellä p:llä). Jumalan poika ei voi jättää Jumalaa ja on tämän vuoksi jakautunut Jumalaksi ja ei-Jumalaksi. Tämä jakautunut mieli projisoi miljardeja osia itseään muotojen maailmankaikkeuteen (yksilöllisinä mielinä ja kehoina). Näennäisesti jakautunessa yksilöllisessä mielessä Kurssi tarkoittaa ei-Jumala projektiota puhuessaan ”egosta” ja tietoisuuteen Jumalasta viitataan sanalla ”Kristus” (tai Jumalan Poika, Poika kirjoitettuna isolla P:llä).

Muorojen maailmankaikkeus on merkitystä vailla oleva projektio. Kaikenmerkityksen, jonka näennäisesti-yksilöllinen mieli siinä näkee, se projisoi omasta persoonallisesta (egon) stooristaan. Nämä merkitysten projektiot ovat se mikä saa näyttämään siltä kuin maailmankaikkeus todellakin olisi olemassa. Irrottaudu merkitysten projektioista ja huomaat että muoto on tyhjä, ei sillä tavalla, että se masentaa sinut, vaan sillä tavalla, että se vapauttaa sinut.

Sinä et koskaan tule intellektuaalisesti ymmärtämään sitä, että muotojen maailmankaikkeutta ei ole olemassa. Sinä et voi ymmärtää sitä, että jotakin ei ole olemassa kun mielesi näyttää olevan sen kaiken keskuudessa. Tämän oppiaksesi sinun tulee kasvattaa tietoisuuttasi Totuudesta (Jumalasta) sisimmässäsi. Kun Totuudesta tulee sinulle todellista, tulet huomaamaan että voit luopua itsellesi rakentamastasi persoonallisesta stoorista. Sitten pystyt irrottautumaan niistä projektioistasi merkitystä vailla olevaan muotojen maailmankaikkeuteen, jotka saavat sen näyttämään todelliselta sinulle.
 
 
 
IOK –neuvonantaja Liz Cronkhite vastaa, 16.11.2012

Kysymys: Koska maailma ei ole todellinen, niin onko olemassa perustetta myötätunnolle?

Vastaus: Itse asiassa myötätunto herää luonnollisesti ja spontaanisti vain silloin kun olet tietoinen siitä, että maailma ei ole todellinen ja että persoonallinen kokemus on illuusio. Myötätunto on seurausta todellisesta anteeksiannosta.

Kokemus Totuudesta (Jumalasta) on kokonaisuus. Se on rajatonta rakkautta, rauhaa ja onnea. Mikä tahansa muu kokemus on ei-Totuudellista (illuusiota). Niimpä kaikki kipu on sen tietoisuuden puutetta, että Totuus on sinussa ja että kaikki on sinulla Totuudessa.

Persoonallisen ajatussysteemin (egon) versio myötätunnosta on vahvistaa mielessäsi olevaa ajatusta siitä, että puute ja kipu ovat todellisia. Sinä loukkaannut niistä ja/tai niiden takia. Tämä myötätunnon versio kantaa paljon kuormaa ja matkatavaroita mukanaan. Sinä koet kärsimystä, uhrautumista ja voimistuneita syyllisyyden ja voimattomuuden tunteita. Tämän vastapainoksi persoonallinen ajatussysteemi antaa sinulle jonkin verran ”hyvän olon” tunteita siitä, että sinä olet ”myötätuntoinen ihminen” kärsiessäsi yhdessä ja/tai uhrautuessasi toisen puolesta.

Mutta kun olet tietoinen siitä, että sinun mielessäsi oleva Totuus (Jumala) on kaikki mikä on Todellista, tulet tietoiseksi myös siitä että jokaisessa mielessä oleva Totuus on kaikki mikä on Todellista, riippumatta siitä ovatko muut tästä itse tietoisia vai eivät. Kun joku toinen aiheuttaa sinulle kipua, tarkkaile heidän kipuaan, mutta sinä tiedät heidän puolestaan, että heidän kipunsa perusta ei ole todellinen. Sinä tiedät heidän puolestaan, että he ovat täydellisiä Totuudessa. Näin sinä olet irrottautunut kivusta, mutta et heidän mielessään olevasta Totuudesta. Sinä et korjaa heidän käsitystään vammasta, mutta sinä kohtaat heidät siellä, missä he ovat, tarjoamalla heille sitä mitä he sanovat tarvitsevansa. Sinä sanot että ”olen pahoillani siitä että sinä loukkaat” tai että ”Tuo kuulostaa kipeältä”. Sinä kuuntelet heitä ja tarjoat heille sellaista tukea kuin vain voit. Sinä voit tulla tilapäisesti surulliseksi heidän tarinastaan, mutta sinä et kuljeta tätä surua mukanasi.

Todellinen myötätunto alkaa ensin myötätunnosta sinua itseäsi kohtaan. Persoonallinen kokemus on yksi rajoituksista ja ilmeinen menetys. Mutta persoonallisen kokemuksen kipu muuttuu kärsimykseksi vain silloin kun vastustat tai myönnyt kivulle. Niinpä sinä olet luonnollisella tavalla myötätuntoinen (ystävällinen ja kärsivällinen) itseäsi kohtaan silloin kun olet tietoinen siitä, että Totuutta sinussa ei persoonallinen kokemus voi koskettaa (anteeksianto). Sinä hyväksyt persoonallisen kokemuksen sellaisena kuin se on, etkä enää arvostele sitä, taistele sitä vastaan tai yritä hallita sitä. Sinä annat persoonallisen itsesi pitää pelkoreaktionsa, suuttumuksensa ja surunsa. Ja sitten sinä käännyt sisäänpäin ja muistat että vain Totuus on todellista.

Kun olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan, niin se laajentuu luonnollisella tavalla muihin. Muistat omasta kokemuksestasi, että Totuustietoisuuden puuttuessa ihminen toimii tehottomasti ja toimintahäiriöisillä tavoilla päästäkseen puutteen, menetyksen, syyllisyyden ja pelon tuntemuksistaan. Niinpä sinun myötätuntosi ei ulotu ainoastaan niihin, jotka näennäisesti ovat uhreja, vaan myöskin niihin joiden uhreja he ovat. Todellakin, sinun myötätuntosi laajenee lähes kaikkiin kohtaamisiin ihmisiin sen takia, että hyvin harvat ovat halukkaita olemaan tietoisia Totuudesta ja siksi he elävät kivussa. Ja sen takia että he ovat arvottomuuden, syyllisyyden, ja pelon tunteiden takia haluttomia olemaan tietoisia Totuudesta, sinä tunnet heitä kohtaan myötätuntoa myöskin heidän halukkuuden puutettaan kohtaan.

Sinä et voi pakotta todellista myötätuntoa. Se on luonnollinen seuraus tietoisuudestasi siitä, että vain Totuus on todellista. Niinpä sinun ei tarvitse työskennellä ollaksesi ”myötätuntoinen henkilö”. Kasvata sen sijaan tietoisuutta sisälläsi olevasta Totuudesta ja todellinen myötätunto ilmenee ilman vaivannäköä.
 
 
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantaja Liz Cronkhitelle 9.11:

Tarvitsenko egoa voidakseni elää tässä maailmassa? Jos en tarvitse, niin miten menen työhön, pidän huolta perheestäni, jne. ?

Vastaus:

Et tarvitse, sen takia että persoonallisuus ja persoonallisena itsenä tapahtuva ”elämä” ovat neutraaleja projektioita. Niillä ei itsessään ole mitään merkitystä. Ne ilmentävät joko persoonallista ajatussysteemiä (egoa) tai Totuudellista ajatussysteemiä (Pyhää Henkeä). Ajattelusysteemin valinta on sinun tekemäsi. Kummassakin tapauksessa persoonallinen itse on se joka syö. nukkuu, menee työhön, kasvattaa lapsia, rakastelee, leikkii, solmii suhteita toisten kanssa, jne.

Sinun valintasi ajatussysteemin suhteen määrää sisäisen kokemuksesi joko konfliktiksi (persoonallinen) tai rauhaksi (Totuudellinen). Persoonalliset arvot, valinnat ja käytöstavat (seuraus) jollaisina elämä tapahtuu, ovat aina seurausta ajatuksista (syy) ja tämän takia elämä tapahtuu harmonisena silloin kun valitset rauhan ajatussysteemin.

Tämän perusteella sinä tiedät, kummanko ajatussysteemin olet valinnut. Kun olet samaistunut persoonalliseen itseesi, mielesi ei ole luonnollisessa olotilassaan. Silloin sinä koet konfliktin ja puutteen olotilan. Yrität käsitellä epämukavuuttasi ja onnetonta oloasi persoonallisen itsen avulla. Suuntaat mieltäsi löytämään täydellisyytesi ihmissuhteista, urasta, hankkimalla erilaisia asioita, erilaisten aktiviteettien ja harrastusten avulla, jne. Tunnet voimakasta tarvetta kontrolloida persoonallista ajatussysteemiäsi, kehoasi, ihmissuhteitasi ja ympäristöäsi pyrkiessäsi olemaan onnellinen, täydellinen ja turvattu.

Mutta kun tämän sijaan perustat Totuudelle, niin silloin sinä tiedät että olet täydellinen. Silloin sinun ei tarvitse etsiä mitään persoonallisen itsesi avulla. Sinä päästät siitä irti (annat anteeksi), mikä tarkoittaa sitä että annat sen olla arvostelematta sen ajatuksia ja tekemisiä. Sinä elät tässä hetkessä tietoisena Totuudesta ja rauhasta. Sinä huomaat, että sinä yksinkertaisesti tiedät miten ohjaat persoonallista itseä saamaan tarvitsemansa. Sinä tarkkailet persoonallisen itsen stoorin tapahtumista luottaen siihen että se ilmentää erinomaisesti tietoisuutta Täydellisyydestäsi.

ACIM Mentor 4/HIP Newsletter, November 9, 2012
 
 
 
 
 
Liz Cronhite: Seuraukset todellisesta anteeksiannosta.

Todellisesta anteeksiannosta seuraa se, että sinä vapautat itsesi samaistumasta persoonalliseen itseesi. Sinä et voi pakottaa tätä tapahtumaan. Ensin sinun on kehitettävä tietoisuuttasi Totuudesta sellaisena kuin se on. Sitten anteeksianto voi tulla luonnollisella tavalla.

Kun olet tietoinen Totuudesta, mielesi on anteeksiantavassa tilassa. Tämä saa sinussa aikaan seuraavia asioita:
-Annat persoonallisen itsesi tunteiden ja halujen olla sitä mitä ne ovat sinun levätessäsi sisäisessä rauhan tilassa.
-Annat persoonallisen itsesi mielialojen olla sitä mitä ne ovat sinun levätessäsi sisäisessä rauhan tilassa.
-Annat persoonallisen itsesi touhuta omissa bisneksissään maailmassa sinun levätessäsi sisäisessä rauhan tilassa.
-Annat muiden persoonallisten minuuksien olla sitä mitä ne ovat sinun levätessäsi sisäisessä rauhan tilassa.
-Annat maailman ja sen tapojen ja lakien olla sitä mitä ne ovat sinun levätessäsi sisäisessä rauhan tilassa.
-Annat anteeksi ja teet oikaisuja helposti sen takia, että et ole kiinnittynyt persoonalliseen itseesi ja sen minä-kuvaan.
-Hyväksyt anteeksiannot ja oikaisut helposti sen takia, että et ole kiinnittynyt persoonalliseen itseesi ja sen minä-kuvaan.
-Hyväksyt muutosten tapahtumisen avoimin mielin.
-Annat persoonalliselle itsellesi tehtäviä toimia ilman että olet kiinnittynyt lopputulokseen.
-Luotat siihen, että kaikki sujuu täydellisesti persoonallisen itsesi stoorissa seurauksena totuustietoisuudestasi.

Kun mielesi anteeksiantavassa tilassa et tunne tarvetta muuttaa tietoisuuttasi persoonallisesta itsestäsi tehdäksesi siitä ”oikean” tai ”hyvän”. Sinä et tunne tarvetta muuttaa toisia tai maailmaa voidaksesi olla rauhan tilassa. Olet rehellinen itsellesi kaikkien mielesi läpi kulkevien ajatusten ja tunteiden suhteen. Sinä et suuntaudu tai taistele ei-totuutta vastaan, etkä mitään sen ilmentymiä vastaan. Sinä annat niiden kaikkien mennä.

Esimerkiksi, sanokaamme että joku on työpaikallasi on ottanut kunnian työstäsi, jonka sinä olet tehnyt. Tämä työ olisi ollut tärkeä sinun asemasi kannalta. Kysymys siis ei ole vain siitä, että et olisi saanut kunniaa tietyn projektin suorittamisesta, vaan että tämä saa asian näyttämään siltä, että sinä et ole täyttänyt oman asemasi edellyttämiä velvollisuuksia. Tämä vaarantaa sinun jatkamisesi tässä nykyisessä työssäsi. Persoonallinen ajattelusysteemisi reagoi aina välittömästi ja tunneperäisesti. Se hyökkää, tietysti sitä henkilöä vastaan, joka otti kunnian tekemästäsi työstä ja ehkä myös muita, ehkä myös itseäsi vastaan. Se kiukuttelee siitä, että on tullut kohdelluksi väärin. Se haluaa nähdä itsensä uhrina.

Kun valitset olla anteeksiantava, niin annat persoonallisen ajatussysteemisi prosessoida ajatuksensa ja tunteensa syyllistämättä niitä. Sinä tarkkailet sitä, ymmärtäen, että kaikki persoonalliset itset ovat luonnostaan syyllisiä, pelokkaita, epävarmoja ja puolustautuvia. Sinä annat persoonallisen ajatussysteemin sanoa sanottavansa ja annat sitten sen mennä kääntyessäsi sisälläsi olevan Totuuden puoleen.

Kun olet tietoinen Totuudesta et ole kiinnittynyt persoonallisen itsesi aikaansaannoksiin sen takia , että se ei ole sinä. Sinä olet rauhan tilassa ja tunnetilasi on neutraali. Yllä oleva käsikirjoitus meneekin silloin siten, että kun tulee aika mennä esimiehesi luo esittämään todisteet tekemästäsi työstä, niin sinä olet kykenevä tekemään sen tosiasioiden etkä tunteiden perusteella. Sinä levität pöydälle sinun kertomuksesi tapahtumasta ja annat oman pyrkimyksesi lopputuloksen ilmentyä. Sinä tiedät, että mikä tahansa lopputulos onkin, niin se on sinun Totuudentietoisuutesi täydellinen ilmentymä muodon tasolla. Jos tarvitaan vielä muita toimenpiteitä, jonkin näkökulman tai tosiasian korostamista, niin sinä tiedät mitä tulee tehdä. Sinä toimit luottavaisena, et sen takia, että sinä olet ”oikeassa” tai ”hyvä”, vaan sen takia että sinä tiedät, että Totuus sisimmässäsi on muuttumaton riippumatta siitä, mitä tapahtuu tai ei tapahdu maailmassa.

Kun olet anteeksiantavassa mielen tilassa, niin et ota henkilökohtaisesti sitä mitä tapahtuu maailmassa. Sinä hyväksyt maailman sellaisena kuin se on tunnistaessasi, että se on vain ohimeneviä ajatuksia. Vain Totuus on Todellista ja Totuus on ikuinen. Tässä tietoisuudessa löydät vapautuksen ja rauhan.

Liz Cronkhite, ACIM Mentor / 4HIP Newsletter, October 19, 2012
 
 
 
Kysymys IOK neuvonantajalle Liz Cronkhitelle:

Me teimme muotojen universumin… Pitäisikö minun nyt käyttää meditaatiota rukouksena?

Kysymykseni koskee rukoilemista… Ajatus Ykseydestä alkaa tuntua yhä luonnollisemmalta sen myötä, että hyväksymme sen, että me teimme muotojen universumin, ei Jumala. Olen tottunut toistamaan traditionaalisia rukouksia ja myöskin rukouksia itseni ja muiden erityisten pyrkimysten puolesta. Uuden ajattelusysteemin ilmaannuttua tällainen rukoileminen ei vain tunnu enää oikealta. Tunnen kuitenkin yhä vielä tarvetta rukoilla. Tuleeko minun käyttää nyt meditaatiota rukoilemisen muotona?…

Vastaus:

Ennen kuin vastaan kysymykseesi rukoilemisesta, haluan kiinnittää huomiota toteamukseesi että ”me teimme muotojen universumin, ei Jumala”. Tämä sen takia, että kuulen tästä usein Ihmeiden Oppikurssin opiskelijoilta ja tähän ajatukseen liittyy suurta hämmennystä.

Universumin tekijä on se alkuperäinen ”Jumalan Poika”, jota kirjassani The Plain Language ACIM kutsun ”jakautuneeksi mieleksi”. Jakautunut mieli on se osa Jumalan Mielestä joka sisältää ajatuksen siitä, että Jumalalle on oppositio. Tämä on siis ajatus jakautumasta Mikä On (Jumala) ja ei-Jumala välillä. Muotojen universumi tehtiin täyttämään ei-Jumala –ajatuksen sisältämä tyhjyys projisoimalla toinen ”todellisuus”. Tähän universumiin tämä ajatus projisoi jakautuneen mielen miljardeja versioita yksilöllisissä muodoissaan (keho). Tämä on se minkä sinä ajattelet yksilöllisenä mielenäsi, mikä on jakautuma Jumalan ja ei-Jumalan (ego/persoonallinen mieli) välillä.

Sinä et siis kokemuksessasi yksilöllisenä jakautuneena mielenä ole vastuullinen muotojen universumin luomisesta. Sinä yksikertaisesti toteat olevasi muotojen universumissa. Mutta sinä kylläkin olet vastuullinen mielesi ei-Jumala –osan projisoimille muodoille antamistasi merkityksistä. Nämä ajatukset tai käsitykset tekevät sen ”maailman”, josta Kurssi opettaa että se sinun tulee antaa anteeksi (vapautua) ollaksesi rauhan tilassa. Jokaisen yksilön tulee antaa anteeksi oma ”maailmansa” (omat käsityksensä) sen takia, että se on tehty heidän oman persoonallisen kertomuksensa projektioista.

Selvennän tätä siten, että sinun ei siis kamppailla ymmärtääksesi miten muotoja tehdään. Jos haluat sisäistä rauhaa, niin kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä, on pitää huolta muotoja koskevista ajatuksistasi.

Palatakseni rukoilemiseen: Rukoilemisella perinteisesti ymmärretään anelua, joka kohdistetaan sinua ylemmälle voimalle, tarkoituksena poistaa rajoittuneeseen persoonalliseen itseen samaistumisesta johtuvaa synnynnäistä puutteellisuuden tunnetta. Mutta mitään sinua ylempää voimaa ei ole. Jumala on sinun Olemuksesi, joten kysymyksessä on sinun voimasi, joka on aina sinun sisimmässäsi. Sinun ainoa puutteesi on tietoisuuden puute siitä, että sinulla on jo kaikki sisimpäsi Jumaluudessa. Siis sen sijaan, että rukoilisit minkään puutteen poistumista, voit rukoilla sen puolesta, että tulisit jälleen tietoiseksi Jumaluudesta sisimmässäsi. Tämän tehdäksesi sinä voit olla halukas käyttämään muodollisesti meditaatiota joka päivä keinona itsesi avaamisessa kommunikaatioyhteyteen Jumalan kanssa. Sinä haluat käyttää hetkiä päivän aikana tullaksesi läsnä olevaksi ja haluat kääntää mielesi sisään päin tunteaksesi Jumalan ja haluat kutsua Pyhän Hengen ohjaajaksi kaikessa ja haluat muistaa, että sinä olet Rakkaus, laajentamalla tietoisuudessasi rakkautta persoonallisiin projektioihisi. Tämä poistaa sinun puutteellisuuden tunteesi ja sinä tulet huomaamaan, että sinun ei tarvitse ”rukoilla” minkään asian puolesta.

ACIM Mentor/4HIP Newsletter, November 2, 2012 
 
 
Kysymys Liz Cronkhitelle: Riittääkö se, että järjellisesti hallitsee kurssin ajatukset?

Olen lukenut, että jos ottaa tehtäväkseen Kurssin opiskelun akateemisesti, harjoituksena hallita Kurssin ajatukset, niin tulee epäonnistumaan…Olen mukana opintoryhmässä jossa mielestäni olemme tekemässä juuri tällä tavalla.

Vastaus:

Ihmeiden Oppikurssin tarkoituksena on soveltaa sen ajatukset käytäntöön, ei pelkästään ymmärrystä sen ajatuksista.

”Tämä ei ole ideoilla leikittelyn kurssi, vaan kurssi, jossa opetetaan, miten ideoita sovelletaan käytäntöön” (T-11.VIII.5.3)
”Tämä Kurssi on hyvin selvästi määritellyt päämääräkseen sinun onnesi ja rauhasi.” (T-13.II.7.1)

Mutta tämä päämäärä voi olla aivan poikkeava sinun tavoitteestasi Kurssin opiskelun suhteen. Onnistumisen tai epäonnistumisen mitta missä tahansa pyrkimyksessä on se mitä sinä itse olet asettanut tavoitteeksi pyrkimyksillesi. Jos sinun tavoitteesi on pelkästään järjellisesti ymmärtää Ihmeiden Oppikurssin käsitteitä, niin yksinomaan Kurssin opiskelu voi riittää sinulle päämääräsi saavuttamiseen. Mutta jos päämääräsi on pysyvän onnellisuus ja rauha, mikä on Kurssin tarkoittama päämäärä sinulle, niin silloin sinun tulee panna Kurssin ajatukset käytäntöön saavuttaaksesi tämä päämäärä.

Jokainen Kurssin opiskelija aloittaa opiskelun pelkästään järkiperäisenä, intellektuaalisena harjoituksena. Tämä johtuu siitä, että olet on samaistunut egoosi (persoonalliseen itseen) ja pelkäät sitä mitä Kurssi opettaa. Kurssi opettaa, että tie rauhaan on tulemista tietoiseksi todellisesta identiteettistäsi Jumalassa (Totuudessa) ja vapautumista samaistumisesta egoon. Siksi tämä tuntuu aluksi siltä, kuin sinun olisi vapauduttava siitä ainoasta identiteetistä, jonka ajattelet tuntevasi ja tämä tuntuu samalta kuin kuolema. Tästä asiasta lukeminen tai sen ajatteleminen eivät poista sinun väärää samaistumistasi egon kanssa ja siksi tuntuu turvalliselta opiskella Kurssia niinkin pitkään, ilman että sovellat käytäntöön sen ajatuksia.

Tämä vaihe näyttää kestävän 5-10 vuotta, olen kuitenkin tavannut opiskelijoita, jotka ovat jääneet tähän vaiheeseen paljon pitemmäksikin ajaksi. (Itse olin siinä 15 vuotta). Tämä vaihe ei ole ajanhukkaa. Kurssin rakkaudellinen viesti lohkaisee pois väärinymmärrykset ja Jumalan pelon. Ja sinä voit ottaa ensimmäiset askeleesi kurssin käytännön toteutuksessa kutsumalla mieleesi Pyhä Henki (Totuuden Opettaja) olemaan mukana opiskeluissasi. Tämä on tarpeellista kasvaaksesi tietoisuudessa sisälläsi olevasta Jumalasta ja alkaaksesi siirtää samaistumistasi pois egosta.
Alat vähitellen saavuttamaan opiskeluissasi sen kohdan missä tajuat, että niin paljon kuin ymmärrätkin Kurssia, et kuitenkaan vielä ole rauhan tilassa. Tämä on se kohta, jolloin olet halukas käytännössä soveltamaan Kurssin ajatuksia jokapäiväiseen elämääsi. Kurssin ajatusten käytäntöön soveltaminen merkitsee sitä, että käytännön soveltamiseen liittyvät ajatukset tulevat sisälläsi olevalta Pyhältä Hengeltä. Tämä on se vaihe, missä alat kokea menestystä asettamassasi pysyvän rauhan ja onnellisuuden päämäärän saavuttamisessa.

Lähde: ACIM Mentor / 4HIP Newsletter, October 26, 2012
 
 
Kysymys IOK –neuvonantaja Liz Cronkhitelle: Missä kohdalla sinä osoitat sinun veljellesi hänen virheensä?

…Anteeksianto neuvoo katsomaan sen taakse, mikä näyttää olevan veljemme virhe sen takia, että kysymyksessä on oma virheemme, jonka olemme projisoineet hänen kehoonsa. Virhettä ei koskaan tapahtunutkaan, koska se kaikki on mielikuvitusta, kaikki on mielessämme tapahtuvaa unta …missä kohdassa sinä osoitat veljesi virheen olevan ”hänen” virheensä? Missä kohdassa osoitat hänen virheensä ja pelastat hänet kärsimästä virheensä seurauksilta. Onko vastaavaa tietojärjestelmää kuten syyttäjällä, joka katsoo että onko hänelle on oikein joutua maksamaan sakkoja vai joutua vankilaan… Missä kohdassa teon ”vakavuus” edellyttää sitä , että on tarpeellista osoittaa rikkomus ja ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vähentävät rikkomuksen toistumisen mahdollisuutta? Onko jotakin tai yleensäkään mitään eroa vakavan ja vähäisen rikkomuksen välillä? …Minun egoni haluaa osoittaa jokaista virhettä, eikä ole väliä kuinka vähäisestä virheestä on kysymys, ja varmistaa, että veljeni ei tee sitä uudestaan minulle tai kenellekään muullekaan.


Vastaus:

Se virhe johon Ihmeiden Oppikurssi viittaa, on mielessä oleva virhe, ei käyttäytymisessä oleva virhe. Sinun ei tarvitse osoitella toisia silloin kun he toimivat egostaan käsin (persoonallisesta ajattelujärjestelmästään käsin). Jos sinua haittaa se, että joku toinen toimii egostaan käsin, niin se on sinun oman mielesi ego-osa jota se haittaa. Se uskoo, että on ”väärin” tai ”pahasta” toimia egosta käsin ja se projisoi omaa syyllisyyttään nähdessään jonkun toisen ”vääränä” tai ”pahana” hänen toimiessaan egosta käsin. Siis se mikä sinun tulee antaa anteeksi ei ole jonkun toisen toimiminen egostaan käsin, vaan antaa anteeksi sinun omassa mielessäsi oleva ego, joka on kiusaantunut siitä kun se näkee oman itsensä heijastuman toisessa.

Tämä on aivan eri asia kuin jonkun toisen asiaankuulumattoman tai haitallisen käyttäytymisen osoittaminen. Sinä et tee toisille ollenkaan mitään palvelusta, jos teet heille mahdolliseksi jatkaa epätervettä käyttäytymistä. Itse asiassa osoittamalla heille heidän asiaankuulumattoman käyttäytymisensä (jopa saattamalla heidät poliisin pidättämäksi siiloin kun näet sen tarpeelliseksi) annat heille mahdollisuuden ottaa vastuun omista ajatuksistaan ja uskomuksistaan (jotka mahdollistavat kyseisen käyttäytymisen)ja mahdollisuuden kasvaa. He eivät mahdollisesti halua tai arvosta tätä ja voivat itse asiassa kantaa kaunaa asiasta. Mutta se mitä he tekevät tämän heille annetun mahdollisuuden kanssa on heidän oma valintansa.

Se mitä sinun tulee tehdä ennen kuin toimit estääksesi jonkun toisen vahingollisen käyttäytymisen, on erotella tosiasiat projektioista. Sillä mitä universumissa tapahtuu, ei ole mitään merkitystä itsessään. Se on neutraalia. Kaikki merkitykset jotka näet (oikea/väärä, hyvä/paha, henkilökohtainen tarinasi), tulevat sinusta itsestäsi. Jos tarkkailet jonkun toisen käyttäytymistä, myöskin silloinkin kun se kohdistuu sinuun itseesi, etkä ota toisen käyttäytymistä henkilökohtaisesti, niin silloin sinä et projisoi. Sinä näet pelkästään tosiasian. Mutta jos tunnet halua puolustautua, vihaa, suuttumusta, tunnet olevasi loukkaantunut jne, niin silloin teet heidän käyttäytymisestään henkilökohtaista omien mielessäsi olevien merkitysten projisoimisen kautta. Heti kun olet selvittänyt omat projektiosi, sinulle tulee tilanteesta selkeämpi kuva. Silloin sinä toimit, jos tarpeellista, kiinnittymättömyydestä käsin, etkä sellaisista tunteista käsin, jotka voivat vain pahentaa tilannetta.
 
 
Sanat voivat olla hämääviä ja voivat ohjata ajatuksia sen mukaan, mitä merkityksiä niille on tottunut antamaan. Ihmeiden Oppikurssissa käytetty sana ”harha” on sana, joka on aiheuttanut paljon hämminkiä. Alkutekstissä käytetty sana on ”illusion”, joka olisi voitu jättää ihan hyvin tulkitsematta negatiivisia sivumerkityksiä sisältäväksi sanaksi ”harha”, sen sijaan olisi voitu ihan yhtä hyvin voitu puhua yksinkertaisesti illuusiosta, esimerkiksi siinä merkityksessä kuin taikatempun tekeminen perustuu illuusioon.

Sanaa illuusio käytetään Kurssissa tarkoittamaan sitä, että emme varsinaisesti näe mitään asiaa suoraan sellaisen kuin se sinänsä on, vaan vertaamme näkemäämme aina aikaisempiin kokemuksiimme, jotka toimivat ikään kuin suodattavina silmälaseina, jotka päästävät läpi ensisijaisesti asioita sellaisina kuin olemme tottuneet ne aikaisemminkin tottuneet näkemään. Tämä mielen sisäisen taikurin toiminta on automaattista ja tietoisen mielen ulottumattomissa, mutta kuitenkin hyvin voimallisesti vaikuttava tekijä kaikkeen siihen mitä näemme, tai tarkemmin sanottuna tämä on määräävä tekijä siinä, että MITEN näemme kaikki asiat. Juuri tämä havaitsemisprosessi, joka siis tapahtuu MIELESSÄ on se prosessi, johon Kurssin opetusten avulla on mahdollista tulla tietoiseksi ja Kurssi opettaa miten tuota MIELESSÄ tapahtuvaa prosessia on mahdollista hallita sen jälkeen kun on tullut tietoiseksi siitä, että minä itse olen tämän mielessä tapahtuvan tulkintaprosessin luoja ja hallitsija, siis taikuri itse.

Ulkoista maailmaa ei tarvitse nähdä mielen luomana harhana, mielen sisällön upeana live esityksenä, joka on todellisempi, kuin mikään todellisuutta kuvaava elokuva koskaan voi olla. Sen oivaltaminen, että mielen maailma on suorassa vuorovaikutus suhteessa ulkoisen maailman kanssa, antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen kokemukseen, jonka ulkoinen maailma minulle näyttää. Kurssi opettaa, miten minä mieleni projektorihuoneen koneenkäyttäjänä voin itse korkeamman Tietoisuuden avustamana, vaihtaa synnin, syyllisyyden ja pelon tuottaman elokuvan Rakkaudella tuotettuun ja että minä itse olen avainasemassa näytettävän elokuvan vaihtajana. Mikään elokuva ei kuitenkaan ole sen enempää ”harhaa” kuin mikään toinenkaan.

Erona Kenneth Wapnickin workshopeissa käyttämiin painotuksiin, suomalaisessa keskustelussa puhutaan mielen sisäisistä prosesseista usein termeillä havaintomaailma tai aistihavainto, jolloin helposti tulee mielikuva siitä että kysymys olisi mielen ulkopuolisista asioista. Wapnick sanoo yksiselitteisesti, että kysymys nimenomaan ei ole aistihavainnoista sinänsä, vaan nimenomaan mielen sisäisistä aistihavaintojen prosessoinnista ja juuri niihin ja vain niihin Kurssi keskittyy. Maailma luodaan mielessä sellaiseksi kuin se koetaan, eikä päinvastoin niin että maailma tuottaa mielen sisällön eli kokemuksen. Uskominen siihen, että minä olen seurausta siitä, miten maailma on minua kohdellut, tuottaa ”uhrina” olemisen kokemuksen. Kurssi neuvoo, miten omien kokemusten suhteen otetaan ohjat omiin käsiin. Itse olen alkanut opiskeleman Kurssia siten, että kun puhutaan aistihavainnoista tai havaintomaailmasta, niin tarkistan että voisiko kyseiseen kohtaan soveltaa yksikertaisesti termiä havaitseminen tai sen synonyymejä, kuten tajuaminen, näkeminen, ymmärtäminen jne. Näin menettelemällä muistutan itseäni siitä, että kysymys on mielen sisäisistä asioista ja että minä olen itse oman mieleni sisällön määrääjä, eikä päinvastoin.
 
 
 
Kysymys Liz Cronkhitelle:

Miten tasapainotan henkisen harjoittamiseni elämäni muiden osa-alueiden kanssa?

Tavoitteeni on kokonaan herätä totuuteen ja MINÄ OLEN todellisuuteen. Minulle on epäselvää se miten tasapainotan toisaalta meditoimisen, lukemisen ja yksin olemisen Hengen rauhassa ja toisaalta työni ja nauttimisen muista elämän ulkoisista aktiviteeteista. Minulla on työ josta pidän, mutta haluaisin enemmän tuloja niin että minulla olisi enemmän valinnan mahdollisuuksia. Minulla on hyviä ideoita joihin voisin käyttää lisätuloja, mutta en halua eksyä henkiseltä tieltäni enkä sisäisestä rauhastani, mutta haluan elää elämääni niin täysillä kuin mahdollista.

Vastaus:

Sinun toteamuksesi siitä, että ”haluan elä elämääni niin täysillä kuin mahdollista” ilmaisee sen, että sinulla on ristiriitaisia tavoitteita. Sinä haluat Totuuden (Jumalan) mutta sinä kuitenkin myös haluat elää täysillä persoonallista elämääsi. Mutta sinä et voi panostaa persoonalliseen elämääsi ja samanaikaisesti ylittää se, nähdä sen tuolle puolelle, (olla tietoinen Totuudesta). Tämän ristiriidan takia sinä olet häkeltynyt ja sinun on vaikea löytää tasapaino.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse kieltää persoonallisia tavoitteitasi ja tarpeitasi, ja taistella niitä vastaan. Ne ovat sinun Totuustietoisuutesi esteitä silloin kun näet ne lopullisina päämäärinä itsenään. Sinä voit sen sijaan nähdä ne välineinä tullaksesi tietoiseksi Totuudesta. Tämä on itse asiassa se ”oikotie” rauhaan, jota Ihmeiden Oppikurssi opettaa.

Sinun päämääräsi olla tietoinen Totuudesta merkitsee sitä, että sinun täytyy katsoa jokaista tilannetta mahdollisuutena muistaa Totuus. Meditoinnin ja opiskelemisen lisäksi, jaa työsi, ihmissuhteesi, harrastuksesi, tavoitteesi, suunnitelmasi, ideasi, tarpeesi – ihan kaikki – sisälläsi olevan Totuuden Opettajan (Pyhän Hengen) kanssa. Tee Hänestä osakas kaikissa tekemisissäsi ja oppaasi kaikissa pyrkimyksissäsi saavuttaa haluamasi. Sinun ei tarvitse olla huolissasi harhautumisesta pois Totuudesta, kun käytät käytätä jokaista tilannetta välineenä kasvaa Totuustietoisuudessa.

Vähitellen tietoisuutesi ja luottamuksesi Totuuden Opettajaan kasvaa sellaiseen pisteeseen, jossa huomaan itse luonnollisella tavalla siirtäväsi syrjään persoonallisia tavoitteitasi ja tarpeitasi. Silloin haluat onnellisena seurata ainoastaan Totuuden Opettajaa sen takia, että sinulla on oikeasti vain yksi Tavoite.

ACIM Mentor / 4HIP Newsletter, September 28, 2012
 
 
 
https://www.youtube.com/watch?v=23zQVbPlK-s&feature=youtu.be 
 
 

1 kommentti: