Viimeksi kirjoitin urheilun seuraamisesta henkisen kasvun peilinä. Minusta tuntui että se ei saanut juuri yhtään kannatusta. Mietin että tapani kyseenalaistaa asioita ei ruoki egoa eikä siihen ole kenelläkään mitään lisättävää tai sitten minua on vaikea ymmärtää (egon maailmaa ei voi koskaan täysin ymmärtää;-). No jokatapauksessa ilmennän vain itseäni ja nykyään näen kaiken ympärilläni henkisen kasvun tukena, joten tämä eläminen on minulle aika helppoa ja rakastavaa...tai niin ainakin kuvittelen.
Kun kävin tänä aamuna ennen kuutta yksin lenkillä, niin päähäni välähti seuraava tarkastelun aihe. Musiikki ja oman itseni peilaaminen suhteessa siihen. Koska rakastan musiikkia ja henkistä polkuani, niin nyt tarkastelen hieman sitä mihin olen kiinnittänyt huomiota.
Tätä kirjoittaessa taustalla soi Von Hertzen Brothers jonka keulahahmo on Äiti Amman opetuslapsia ja käsittääkseni biisit kertovat universaalista rakkaudesta ja vapaudesta. Freedom Fighter.
Kun äsken lueskelin soundia niin silmiini osui Motörheadin Mikkey Deen haastattelu ja mies sanoi mm. seuraavaa: "Motörheadin hienoimpia piirteitä on se, ettemme me tee suunnitelmia. Kirjoitamme spontaanisti- jos sävellämme tänään biisin niin se on huomenna purkissa. Jos nauhoittaisimme Aftershockin nyt niin se levy soundaisi täysin erilaiselta. Emme jää koskaan pohtimaan menneitä vaan katsomme aina eteenpäin."
Hienoa, tämäkin on mielestäni täysin hieno henkiseen vapauteen perustuva asenne. Eletään hetkessä ja annetaan musiikin viedä.
Olen lukenut viimeaikoina myös Indica yhtyeen Jonsun haastattelut ja hän on sanonut mm. näin.: "Kiire on niitä varten, joilta fiilis puuttuu" on tärkeä laini. Mulle on ollut ratkaisevaa ymmärtää, että asioiden saaminen ei tuota pysyvää rauhaa eikä tyytyväisyyttä vaan se saa haluamaan lisää. Loputon halujen perässä juokseminen tekee ihmisestä hyvin kiireisen. Minusta se teki onnettoman." -Soundi
"Minkä takia ihmisellä on niin voimakas halu kontrolloida toisen elämää, kun ollaan parisuhteessa?".
" Uskon että kaikista epätoivoisimmillakin hetkillä on toivoa, ja että rakkaus ja onni löytyvät ihmisen sisältä".
"Onnen syy (biisistä) kertoo pienistä asioista, jotka tekevät onnelliseksi. Siitä että pystyy olemaan läsnä hetkessä ja tekemään siitä hetkestä maailman tärkeimmän."
Sun oma(biisistä) " Sitoutuminen on kaunis asia- että lupaa olla toisen kanssa aina kaikesta huolimatta. On tärkeää, että on ihmisiä, jotka eivät petä tai jätä, vaikka uskallat olla oma itsesi ja kokeilla rajojasi."
"Halusin ottaa kantaa nykypäivän menoon ja kiireeseen ja esittää kysymyksen siitä, ovatko ihmiset oikeasti onnellisia." -Sue
Tässä Indica ei katko ikuista virtaa mutta muistuttaa että ei kannata kantaa pelkoa:
Klamydia kehoittaa tässä että älä pelkää:
Vesku Jokista ei kiinnosta olla kopio eikä elää kellokorttielämää. Vesku tahtoo mennä mihin huvittaa:
Mokoma yhtyeellä vilisee runsaasti viisasta pohdintaa elämästä ja Marko Annalan sanoitukset ovat maamme parhaimmistoa...mm. "uni saa tulla" kappaleessa sanotaan " Ei onni löydy siitä, että uutta hamuaa vaan siitä että oppii saamastaan nauttimaan." Tässä alla olevassa biisissä ollaan vapaita kulkemaan ja valmiita avaamaan sydän; "tunnen olevani osa jotain suurempaa, kenties pala Jumalaa..":
Tässä kauniissa kappaleessa mennään suoraan asiaan ja ilmoitetaan että sinä riität minulle heikkouksineen "Saat olla juuri tuollainen"... :
Haloo Helsinki huutaa ilosta ja onnesta vapaudelle, joten ei siis kannata elää valheessa. Onni on tässä hetkessä!!! HUUDA VAPAUDESTA!!!!!!!!!!! <3 <3 <3
Ilkka Alanko on myös hieno biisinikkari ja lyrtsyt maamme parasta. Alla oleva video on kerrassaan koskettava kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kappale on kuin kuin omasta elämästäni.
"Tulevaisuudelta toivon uutta, mut elän vain tässä hetkessä".
Iskelmä puolellakin voi jakaa rentun ruusuja ja nähdä maailman vapaana ja kauniina:
Myös hiphopissa ja reggaessa on huikeita esittäjiä ja sanoituksia! Jukka poika on täynnä toinen toistaan parempia sanoituksia jotka kumpuavat silkasta rakkaudesta ja vapaudesta. Älä ole huonon hypnoosin vallassa. Tässä jaetaan hiljaista tietoa:
Jimi Hendrix lauloi aikonaan vapauden puolesta; "Freedom". Bob Marley lauloi että olemme yksi rakkaus. Hänen poikansa on myös sitä mieltä, että rakkaus on ainut todellinen uskonto:
Timo tietää olevansa pieni huijaus ja haluaa pyörästä pois. Paratiisi ei ole täällä vaan pään sisällä. Loistava kappale.
Lord Est on kyllästynyt myös oravanpyörään ja juoksee vapaana kaupunkiin! :-)
Vanhemmassa musiikissa Hassisen Kone haluaa olla rappiolla, ei dokaten, vaan ottamalla hetkistä kiinni jossa ei huolet paina eikä rasitu polla. Rappio on nääs sitä että rakastaa! <3 <3 <3
Pelle Miljoona on käyttänyt elämänsä ihmisten herättämiseen, mutta välillä on hyvä pysähtyä siihen tärkeimpään eli luojan kuljettamaan elämään: SHANTI FIILIS <3
Kollaa Kestää jättää tässä jäähyväiset aseille ja valheille. Ehkäpä parhaimmat lyriikat ikinä. Yksi maailman parhaimmista biiseistä ikinä! " Kun ei pelkää itseään, ei myöskään pelkää elämää.", " Maailma on salaisuuksia täynnä, joka hetkessä asuu ikuisuus". Rakastan tätä!! :-)
Eppu Normaali sanoo tässä että "kaikki häipyy, on vain nyt". Täydelliset sanat ja fiilis.
Myös Heavy Metal on täynnä kaiken turhan kyseenalaistamista ja kapinaa valtamassaa vastaan. Tässä juostaan kovaa vauhtia ulos koko baletista, I WANT OUT!!!!!!!!!!!!
Vain se ratkaisee miten asiat näkee ja kokee. Cover versio kissin biisistä we are one.
Maailma on täynnä vapauteen ja rakkauteen perustuvaa taidetta ja musiikkia. En ole todellakaan yksin ajatuksieni kanssa. Nykyään näen maailman aina vaan vapaammin ja vapaammin. Ihmisessä asuu aina rakkaus ja vapaus eikä sitä pysty kukaan riistämään pois.
Olemme siunattuja jokainen ja sisältämme olemme vapaita vaikka ulkonainen maailma saattaakin toisinaan muistuttaa vankilalta.
FREEDOM!!! MUSIC!!!!! PEACE & LOVE!!!!!!!!!!
T: Jake
Kiitos! Tulin tästä niin hyvälle tuulelle! :) Kyyneleet valuu.. On tää elämä niin ihmeellistä.. Ja kun mitään pelättävää ei oikeasti todellakaan ole! Elämä on just sitä mitä siitä tekee! :)
VastaaPoistaKollaa kestää Jäähyväiset aseille.. tämän linkityksen löysin jo aikaisemmasta kirjoituksestasi, joita selailin viime joulukuulla.Laulun kohtaaminen oli hätkähdyttävä: en ollut muistanut (?) ko. kappaletta saatikka ainakaan kuullut sitä yli 25 vuoteen, vaikka hyvin nuorena rakastin biisiä ja osasin sen ulkoa etuperin ja takaperin ja vaikka sivusta...Kuuntelin siis kappaletta jännityksellä - ja yhä osasin sanat!Ja mikä yllätys: jos nuorena olin melko naiivi ja halusin kiihkeästi uskoa kappaleen sanoihin, niin nyt vanhempana ja Kurssin opiskelijana olen palannut naiviuteen ja uskon jäähyväisiin aseille ihan tosissani..!
VastaaPoistaTämä on upea laulu, totta nyt.
Kiva että tulit hyvälle tuulelle JenniJohanna... Totta, elämä on just sitä mitä siitä tekee...:-) Jep, hieno laulu, rakastan myös biisin kömpelyyttä ja sitä "aitoutta" musiikissa. Ei kaiken tarvitse olla tietokoneen tarkkaa kliinistä täydellistä naputusta. Mie en henk.koht usko jäähyväisiin maailmanlaajuisesti, mutta omassa mielessä sen rauhan voi saavuttaa jos tahto siihen on luja. :-)
VastaaPoistaAseidenriisunta omassa mielessä riittää.
VastaaPoistaMusiikkipeilaus-leikissä mainitsen vielä yhden omistani:Nightwish End of era-liven, siinähän on jossain mielessä lopun/kuoleman tuntua, kun kiertue on päätöksessä ja eräs aikakausi loppuun saatettu (bändin koostumus).Samaistun kahdella syyllä: itse olen harrastajateatterissa mukana ja kun on tiiminä hiki päässä työstetty näytelmä,puvut, lavasteet, valot, ja esitetty se monta kertaa jopa täysille katsomoille;puhallettu yhteen hiileen toinen toisemme roolisuoritusta tukien, ja sitten näytelmän lopuksi..on loppukumarruksen aika.Vitsi, että se on huikea tunne seistä siellä käsi toverin kädessä kiinni yleisön edessä kumartuneena, kaikkensa antaneena, ja kuinka valtava kiitollisuus ja ylpeys kanssanäyttelijöistä,ohjaajasta, ja mukana eläneestä yleisöstä minulla sillä hetkellä on! Ja kaikkein eniten viimeisen näytöksen jälkeen, ei kuivin silmin selviä..
Ja se toinen syy on tässä laajemmassa "teatterissa": elän "end of eran" viimeistä "biisiä" tiedostaen mikä tämä esitys loppujen lopuksi olikaan,mitä oli pelko,mitä on rakkaus,mikä osuus kanssaeläjilläni oli näytelmässä nimeltä elämäni; luottamuksella kohti loppukumarrusta. Kiitollisuus,kiitollisuus.
Kerrassaan mahtava esimerkki!! :-) Mieleeni tuli että ottaako näytelmän todellisena esityksen aikana vai muistaako että tämä kaikki on ohimenevä ilmiö/näytelmä ikuisuudessa? En ole mikään roolihahmo mikä mulle on annettu ja ehkä nautin kuitenkin enemmän siellä yleisön joukossa sivusta seuraajana. Ihan sama kuitenkin mikä rooli missäkin on menossa. Hetken kestää se vain.
VastaaPoistaNäyttelijää on neuvottu, että parhaimmallekin yleisölle riittää 70 %:n rooliin heittäytyminen, loppu 30 % pitää jättää itselle, ettei oma minuus hämärry.(Joskus lehdistä saa lukea ammattinäyttelijöistä, joilla on mielenterveysongelmia kuten masennusta, eli lienevät vetäneet homman liian tosissaan.)Esitys ei siitä kärsi, jos sitä ei tee 100 prosenttisesti, päinvastoin. Tätäkin siis voi verrata tähän ohimenevään näytelmä/ilmiöön ikuisuudessa: ei vakavasti otettavaa.
VastaaPoista