Jed Mckenna: henkinen sodankäynti

Heips!

Sain odotetun uunituoreen kirjan "henkinen sodankäynti" lukuun. Kaikki Jedin kirjoja lukeneet tietävät, että Jedin kirjoissa armoa ei anneta ja kaikki lapselliset teoriat ja spekulaatiot jätetään pois. Kaikki turha karsitaan ja ego "tapetaan" armotta. 
Jos mielit vielä kuvitella maailmasta ja itsestäsi kaikenlaisia totuuksia ja teorioita, tai jos haluat vielä etsiä itseäsi henkisien polkujen tai uskontojen kautta niin suosittelen karttamaan kyseisiä kirjoja kuin ruttoa, mutta jos sinulla on tunne "olen nähnyt jo tarpeeksi, sisälläni on jatkuva tyhjä olo ja tarkoituksettomuuden tunne", niin suosittelen tutustumaan. Nämä kirjat tulevat kyllä täysin omaan aikaansa luonnollisesti eikä näistä "ymmärrä" mitään jos ei ole niihin valmis. Oma egoni ei enään säiky tekstiä, minusta sen on jo "luonnollista" ja hauskaa. Aika usein huomaan nauravani ja nyökkäävän samaan tahtiin hyväksyvästi. Tämä johtuu siitä, että olen lukenut Gary Renardia ja iokia noin 6 vuotta. Parasta Psykoterapiaa, jossa minun kanssani näillä ei ole mitää tekemistä ja jota täällä voi saada.

Olen nyt vasta sivulla 151 ja ajattelin ilahduttaa muutamalla tekstin pätkällä niitä Jedin kirjojen diggareita, jotka sitä ei vielä käsiinsä ole saanut.
Tämä ei dualistinen ajattelutapa on aina vaan kuin lääkettä maailman sekoittamaan mieleeni;-)

Kirja on trilogian kolmas osa ja samalla viimeinen. Kirja alkaa sillä että Jediä ajaa poliisit takaa ja kytät uhkaa ampua hänen aivonsa pihalle. Aika harva ns."henkinen" kirja alkaa kuten tämä...loput saat lukea kun ostat tai lainaat kirjan joltain...

Taistelukentän yläpuolella

"Onnellisuus ei voi riippua olosuhteista. Jos näin on, olet satimessa, sillä tässä muutosten ja vaihdosten maailmassa voi luottaa ainoastaan siihen, että kaikki muuttuu ja vaihtuu. Jos käytät puoleensavetämisen lakia saadaksesi haluamasi, joka havaitsemani perusteella onnistuu noin yhden ihmisen kohdalla sadasta sitä yrittävästä, mikään saamasi ei kuitenkaan ole kestävää.
Mikään täällä ei ole pysyvää. Se mikä näyttää tällä hetkellä olevan elossa, saattaa kohta olla täysin kuollut. Tarkoituksenani ei ole masentaa sinua näillä puheillani; tarkoitukseni on osoittaa sinulle suunta kohti jotakin sellaista, jota ei voi koskaan mitenkään muuttaa- johonkin joka voi tuoda sinulle onnellisuuden pysyvästi, koska se ei ole riippuvainen siitä, mitä tapahtuu. Se on todellista henkisyyttä, eikä sitä voi mikään viedä sinulta huolimatta siitä, mitä näyttää tapahtuvan. Eikä sinun täydy edes luopua omasta elämästäsi. Nyt vain katselet sitä eri tavalla, taistelukentän yläpuolelta. Katselet elämää- ja kaikkea näkemääsi- henkisen näkökyvyn avulla."

-Rakkaus ei ole unohtanut ketään

Ajatusten jatkumo vai kuolematon todellisuus?

Koska on oikea aika kuolla? Onko kuolemasta puhuttaessa tunnettava syyllisyyttä ja pelkoa? Onko se piilotettu asia? Huono asia? Kauhea asia? Ikuinen loppu? Onko kuolemiseen vain yksi tapa, joka päättyy fyysisen kuoleman myötä? Mitä kuoleminen on?

Itse ymmärrän tältä ymmärryksen tasolta, että kuolema on vain ajatus. 
Kuolema on länsimaisen ajattelun myötä piilotettu todellisuus, joka tekee meidän hermostuneeksi ja se pistää meidät ottamaan täällä kaiken mahdollisen irti ja kahlitsemaan kaiken mitä irti saamme. Kaiken ahneuden ja pinnallisuuden taustalla on kuoleman pelko ja se samalla estää meitä elämästä täyttä, vapaata ja rakastavaa elämää. Kuolema tekee meidät itsekkäiksi ja voimme "itsesuojelun" piikkiin laittaa vaikka toisen elollisen tappamisen. 
Kuoleman edessä jokainen hatara ajatus kuolee hetkessä hetkeen todellisuuden alttarille. Fyysisen kuoleman tai kuoleman merkin (sairaus tai tapaturma) myötä saatamme kokea heräämisen tästä unesta, jonka olemme luoneet ikuisuuden rinnalle. Elämme pinnallista ja räjähdysaltista maailmaa...omassa päässämme. Totuus on kuitenkin jatkuvasti olemassa ajatuksen rinnalla, kuolemattomana ja ikuisena. Elokuvan on joskus alettava ja kaikki mikä alkaa, sen on myös loputtava.

Kun perheen jäsen, ystävä, lemmikki, idoli, julkisuuden henkilö tai joku muu rakas kuolee, niin järkytymme, koska olemme rakentaneet päähämme ajatusrakennelman ja tunnemaailman, jonka varaan "rakkautemme" perustuu. Suremme kuolemassa vain omia ajatuksiamme ja pelkäämme sitä luonnollista muuttumisleikkiä jota syntymän ja kuolemankierroksi kutsutaan. 
Kun pieni söpö vauva syntyy, niin sitä palvotaan ja se ihanuus julistetaan puolelle maailmalle. Vauvaa rakastetaan sen aidon olemisen tilan vuoksi, mutta kun hän kasvaa aikuiseksi niin sitä aletaan jopa vihaamaan ja pelkäämään, hänestä kasvaa suurempi ajatus ja tämä ajatus on erilainen kuin toinen ajatus- ristiriita. Mieli joka on rakennettu epätodellisista ajatuksista ei voi olla aitoa. Samalla hetkellä kun ihminen monistuu eri näköiseksi kehoksi, alkaa myös kuoleman pelko. 
Onko kuolema oikeasti niin kauhea menetys? Väitän omalta tietoisuuden tasoltani, että kuolema on olemassa ajatuksena vain niille ketkä jäävät suremaan omaa ikäväänsä vainajan jälkeen. Se joka kuolee, jatkaa matkaa ajassa tai sitten jää ikuisuuteen, riippuen siitä onko tarvetta syntyä "opiskelemaan" erillisyyden harhaa. En edes väitä tietäväni mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, koska koko baletti on vain yksi ajatusten jatkumo. Kaikki mitä sanon on vain harhaa totuudessa.

Kuolemaa ei oikeasti ole olemassa ja sen merkityksen voit sinä päättää itse. Kulttuurisikaan ei pysty viemään päätöksesi voimaa. On tietysti lähes mahdotonta tulla täysin pelottomaksi egossa, koska alitajuntamme on täynnä kuoleman pelkoa. Eihän ego voikaan olla peloton, koska se on muutoksen alainen jokainen sekunti. Me kuolemme jatkuvasti- ajassa, mutta tässä ikuisessa nyt hetkessä vapaudumme kuolemattomiksi. Tämä maailma ei ymmärrä minua, koska en puhu valta uskomuksesta.

Todellisuudessa olemme vapaita ja kuolemattomia. Kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu. Vain ajatus voi kuolla. Olet rakkautta ja täynnä ikuisuutta jos tahdot muistaa, mutta jos tahdot olla triljoonas erilainen uskomusjärjestelmä niin saat olla. Ei muuta kuin kuolemisiin.

Universaalit tukijoukot

Yksin emme ole mitään

"Kun kohtaat jonkun ihmisen, pidä tuota kohtaamista pyhänä. Toisten kautta me nimittäin löydämme itsemme, voimme rakastaa itseämme. Sillä mitään emme voi saada aikaan ilman toisia. Teoksessa Ihmeiden oppikurssi sanotaan osuvasti näin:

Yksin emme voi tehdä mitään, mutta yhdessä mielemme 
sulautuvat joksikin, jonka voima on paljon suurempi kuin sen erillisten
osien voima yhteensä.
Valtakuntaa ei voi löytää yksin, ja sinä joka olet Valtakunta,
et voi löytää itseäsi yksin.

Kun ajatuksissasi ja toiminnassasi vapaudut erillisyyskäsityksistä, alat kokea olevasi yhteydessä kaikkeen, myös kaikkiin ihmisiin. Sinulle tulee niin vahva johonkin kuulumisen tunne, että suhtaudut jopa huvittuneesti erillisyysajatuksiin. Tämä yhteyden tunne auttaa sinua noudattamaan kaikessa vuorovaikutuksessa tasa-arvon periaatetta. Näet, että toisissa ihmisissä on samaa luovuutta kuin sinussakin. Olet silloin sopusoinnussa lähteesi kanssa ja siirryt korkeampaan tilaan. Jos näet itsesi joko toisia parempana tai huonompana, olet menettänyt yhteyden pyrkimyksen voimaan. Toiveesi valuvat tyhjiin, ellet ole yhteydessä toisiin ihmisiin ja tue heitä.
Sillä, millaista vuorovaikutuksesi universaalien tukijoukkojesi kanssa on, on suuri merkitys. Näkemyksesi toisista ihmisistä paljastaa, millaisena näet oman itsesi. Jos jatkuvasti koet toiset ihmiset arvottomina, pystytät esteitä mahdollisten liittolaistesi tielle. Jos näet toiset ihmiset heikkoina, vedät puoleesi heikkoja energioita. Jos toiset vaikuttavat sinusta usein epärehellisiltä, laiskoilta, syntisiltä ja niin edelleen, sinulla saattaa olla tarve tuntea olevasi muita parempi. Jos koko ajan kritisoit toisia, pyrit ehkä kompensoimaan jotakin pelkoasi. Mutta ei sinun tarvitse edes ymmärtää asian psykologista puolta. Riittää kun oivallat, millaisina sinä näet toiset. Jos toistuvasti näet heidät epäonnistuneina, voit pelkästään tästä seikasta päätellä, mitä vedät puoleesi omassa elämässäsi.

On hyvin tärkeätä nähdä vuorovaikutus pyhinä kohtaamisina, koska silloin käynnistyy tietynlainen energiavirtaus, joka kohdistuu sinuun. Jos suhde on pyhä, saat osaksesi korkeampia energioita. Epäpyhässä pätee sama periaate: vedät puoleesi matalia energioita ja lisää epäpyhiä suhteita. Kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa korkeammat  energiat hälventävät matalammat. Kun tuot ihmissuhteisiisi hyväntahtoisuuden, rakkauden, vastaanottavaisuuden ja yltäkylläisyyden energioita, tuot niihin samalla luovuuden hengen tai Luojan rakkauden eliksiiriä. Nämä voimat alkavat vaikuttaa kaikkiin ympärilläsi oleviin ihmisiin. Oikeat ihmiset ilmestyvät elämääsi kuin ihmeen kautta." 

-Wayne W Dyer, pyrkimyksen voima

Viimeaikojen kovimmat & UUSI TIMELESS FIELDS VIDEO!

Stratovarius: "Halcyon Days"
Stratovarius vain paranee vanhetessaan. Power metal on ollut jo pitkään poissa muodista, mutta muoti ei ole koskaan ollutkaan metalli musiikin se alkuperäinen juttu. Tässä vahva biisi, vahvat soundit ja vahva fiilis. Melodisuus on se juttu, mikä meikään uppoaa kuin kuuma veitsi voihin...Stratojen kolme parasta lättyä: debyytti "fright night" (koska paras ja aidoin groove!), infinite sekä tämä viimeisin "Nemesis".

Timo Tolkki`s Avalon: "The land of the new hope"
Timpan yksi parhaista biiseistä on "Enshrined in my memory", eikä vähiten sen takia, että kyseisessä viisussa laulaa amaranthen ihana Elize Ryd.

In Flames: "Through Oblivion"
In Flamesin uusi uunituore rieska "Siren charms" on mukavaa kuunneltavaa. Melodisuus ja pop on lisääntynyt bändin soundissa mukavasti, mutta niin, että in flamesille tunnusomainen soundi on pysynyt samana. Loistava "virppa" soundi ja melankolinen tunnelma.

Amoral: "Prolong A Stay"
Amoralin uusi levy on silkkaa timanttia. Mahtavia riffejä, uskomattomia melodioita, komeeta kansitaidetta sekä loistavaa laulua. Yksi kovimmista keikkaelämyksistä oli amoral house of rockissa kouvolassa. Bändin kitaristi Ben Varon antoi hyvää palautetta tekemästäni keikkablogista ja se julkaistiin niin virallisella kuin epävirallisellakin facebookin ryhmä sivulla. Yksi luetuimpia blogauksiani. Myös tekemäni videot saivat paljon näyttökertoja.

Profane Omen: "Trails"
Kesän kovin keikka oli orimattilassa kalliojärvellä pienellä rantalavalla. Tunnelma oli intiimi niin auringon, vesisateen sekä ukkosen kompatessa taustalla. Ikimuistoinen keikka. Olin jo aikaisemmin ihastunut tähän kappaleeseen, sen energian, voiman ja tyylikkyyden takia. Biisi kuului henkilöhtaisesti kesän soundtrackiin. Vuoden kovimpia, ehdottomasti.
https://www.youtube.com/watch?v=NB2CIA2Ciuo 

Timeless fields: "Mirrors" & "Guide Me Now"
Vaikka kysessä onkin oma rakas bändini, niin silti olen bändin suuri fani. Se että emme ole tehneet musiikkia studiossa, emmekä videoita isolla budjetilla, niin silti musiikissa on kuultavissa hyvät kappaleet sekä rento ja positiivinen tekemisen meininki. Pystyn tämän helposti allekirjoittamaan, koska satun soittamaan bändissä rumpuja.
En osannut päättää parasta biisiä uudelta "When Time Falls" demo ep:ltä, mutta oiskohan tässä lempi biisini...
"Mirrors":

 
Ja uunituore tänään tekemäni "Guide Me Now". Tässä ensiesitys!!

Listaa pystyisi jatkamaan ikuisesti, mutta eiköhän tässä ollutkin jo tarpeeksi tälle kerralle...mukavaa ja rokkaavaa alkavaa viikkoa kaikille!!


T: Jakeflame

Viimeinen hengenveto

"Sinä kuolet. Tiedät sen. Et vain tiedä milloin. Sinulta viedään kaikki. Jätät taaksesi omaisuutesi, rakastettusi ja kaikki tätä elämää koskevat toiveesi ja unelmasi. Sinut viedään niiltä sijoiltasi. Et enää sovi rooleihin, joita niin kovasti esität. Kuolema muuttaa kaiken yhdessä väläyksessä. Niin se vain käy. Jos kaikki nämä asiat voivat muuttua hetkessä, ehkä ne eivät sittenkään ole kovin todellisia. Ehkä sinun olisi parasta tarkistaa, kuka oikein olet. Ehkä sinun pitäisi katsoa syvemmälle.
Syvien totuuksien ymmärtämisen kauneus on siinä, että sinun ei tarvitse muuttaa elämääsi, muutat vain sen, miten elät elämääsi. Kyseessä ei ole se, mitä teet, kyseessä on se, kuinka iso osa sinua tekee sitä. Esitän erittäin yksinkertaisen esimerkin. Olet kävellyt ulkona tuhansia kertoja, mutta kuinka monta kertaa olet todella antanut sille arvoa? Kuvittele sairaalassa makaavaa ihmistä, jolle on juuri kerrottu, että hänellä on viikko elinaikaa. Hän katsoo lääkäriä ja sanoo: "Voinko kävellä ulkona? Voinko katsoa taivasta vielä yhden kerran?" Jos ulkona sataisi, hän haluaisi tuntea sateen vielä yhden kerran. Hänelle se olisi arvokkainta mitä on. Mutta sinä et halua tuntea sadetta. Juokset suojaan.
Mikä meitä estää elämästä elämäämme? Mikä sisällämme on niin peloissaan, että se estää meitä nauttimasta elämäämme? Se osa meitä yrittää niin kiireisesti varmistaa kaiken menevän hyvin, että emme voi vain olla tässä ja nyt ja elää elämäämme. Ja koko ajan kuolema seuraa askeleitamme. Etkö halua elää, ennen kuin kuolema saapuu? Luultavasti et saa ennakkovaroitusta. Vain harvoille ihmisille kerrotaan, milloin he kuolevat. Melkein jokainen vetää viimeisen hengenvetonsa tietämättä, että seuraavaa kertaa ei tulekaan."

"Opettele elämään ikään kuin olisit kuoleman edessä koko ajan, ja sinusta tulee rohkeampi ja avoimempi. Jos elät elämääsi täysillä, sinulla ei ole viimeisiä toiveita. Olet elänyt niitä koko ajan. Vain silloin koet elämäsi kokonaisvaltaisesti ja vapautat sen osa itseäsi, joka pelkää elämää."

-Kahleeton sielu

https://www.youtube.com/watch?v=KhTCwTQAqPI

Kuvausta ja suklaa-humalaa...

Moi!

Kävin tänään hieman kuvailemassa kun oli harvinaisen sumuinen aamu. Samalla reissulla kävin kiertelemässä kirppareita, mutta en löytänyt mitään. Yritin myös katsella itselleni sänkyä, koska olenhan nukkunut varmaan jo 20 vuotta patjalla. Tällä hetkellä olen nukkunut pelkkien peittojen kanssa. Olen siis oikein kunnon "hippi" eikä minusta saa pröystelevää porvaria tekemälläkään;-) Hassua sinänsä, mutta ei minulla ole kauhea kiire hommata sitä sänkyä, se ilmestyy sitten kun on oikea hetki. Kaikkeen tottuu.
Ostin tänään Lenny Kravitzin uuden vinyylin ja pitkästä aikaa aion hemmotella itseäni myös raakasuklaalla..aion tehdä sitä tässä samalla kun blogaan...pidemmittä puheitta tän päiväisiä kuvia;

Lenny 50 v. & Jake 41 v.

Lenny ja nuorentava raakasuklaapaketti <3 <3

"Jokainen meistä voisi opetella vaikkapa sellaisen tavan, että olisimme joka ikinen aamu herätessämme iloisia siitä, että me heräsimme sinä aamuna."

"Liian monet lakkaavat elämästä jo ennen elämänsä puoliväliä, mutta niin kauan kuin minussa henki pihisee, haluan elää hetkessä."

"Parinkymmenen vuoden päästä saatan asua vaikkapa Pariisissa tai Bahamalla tai täällä Yhdysvalloissa. En tiedä. Ainoa asia minkä tiedän on se, että teen tuolloinkin vielä musiikkia!"

-Lenny Kravitz