Heips!
Kaksi seuraavaa luovuuden tulosta "Dynamite Lover" nimiseltä "demolta".
Mad Cat and Strange Jazz
Silent Enigma
"Ajatus johon et usko, jolle et anna energiaa tai huomiota, on neutraali. Ajatus, johon uskot, voi aloittaa sodan." -Mooji
keskiviikko 1. huhtikuuta 2015
Jakeflame: Dynamite Lover (osa 2.)
Heips!
Kaksi seuraavaa luovuuden tulosta "Dynamite Lover" nimiseltä "demolta".
Mad Cat and Strange Jazz
Silent Enigma
tiistai 31. maaliskuuta 2015
Jakeflame: Dynamite Lover (osa1.)
HEY YOU!!!
Julkaisen tällä viikolla blogissani omia biisejä, jotka pullautin nauhurilleni kahden viikon sisällä ensimmäisestä rummun iskusta. Soittelin vanhalle 8 raita nauhurilleni instrumental henkistä musiikkia. Metodi on taas sama; Jakeflame antaa vain palaa, samalla sulavasti flowssa edeten. Biisit tekivät melkeimpä tälläkin kertaa itsensä eikä niitä jäädä mietiskelemään sen suuremmin.
Toki oman kehityksen voi huomata siinäkin, että soitto napsahtaa aina vain helpommin ja helpommin paikoilleen ja nauhoittamisestakin tulee mukavampaa, tosin tällä kertaa nostin hieman rimaa ja pistin jokaisessa biisissä kameran pyörimään. Nostaa kivasti paineita kun nauhurissa palaa punainen valo ja samaan aikaan kamerakin näyttää asetusta rec. Yhdellä otolla siis ineen ja that`s it!
Ei tietokoneita, ei leikkaamisia, ei siirtelyä, ei eri ottoja (varsinkaan rummuissa). Tällä tavalla haluan ilmasta punkin syvän olemuksen: tehdään mitä halutaan ja se mitä tehdään, niin tehdään nopeasti.
Kaikki soittimet on skulannut allekirjoittanut, eli bassot, kitarat, syna ja rummut. Raitoja ei koskaan enempää kuin 7-8. Parissa biisisissä ei ollut edes metronomia.
Tekoprosessin nimeksi valitsin "Dynamite Lover", älä kysy miksi, sitä ei moni tiedä ja harva kysyy...
Tässä kaksi ekaa kappaletta DRUM CAM versiona. Julkaisen kaksi biisiä kerrallaan, siinä järjestyksessä missä ne syntyivätkin. Ei muuta kuin luomisiin! Peace & love!
T:Jake
Dynamite 2015:
Moonlight shadow:
Julkaisen tällä viikolla blogissani omia biisejä, jotka pullautin nauhurilleni kahden viikon sisällä ensimmäisestä rummun iskusta. Soittelin vanhalle 8 raita nauhurilleni instrumental henkistä musiikkia. Metodi on taas sama; Jakeflame antaa vain palaa, samalla sulavasti flowssa edeten. Biisit tekivät melkeimpä tälläkin kertaa itsensä eikä niitä jäädä mietiskelemään sen suuremmin.
Toki oman kehityksen voi huomata siinäkin, että soitto napsahtaa aina vain helpommin ja helpommin paikoilleen ja nauhoittamisestakin tulee mukavampaa, tosin tällä kertaa nostin hieman rimaa ja pistin jokaisessa biisissä kameran pyörimään. Nostaa kivasti paineita kun nauhurissa palaa punainen valo ja samaan aikaan kamerakin näyttää asetusta rec. Yhdellä otolla siis ineen ja that`s it!
Ei tietokoneita, ei leikkaamisia, ei siirtelyä, ei eri ottoja (varsinkaan rummuissa). Tällä tavalla haluan ilmasta punkin syvän olemuksen: tehdään mitä halutaan ja se mitä tehdään, niin tehdään nopeasti.
Kaikki soittimet on skulannut allekirjoittanut, eli bassot, kitarat, syna ja rummut. Raitoja ei koskaan enempää kuin 7-8. Parissa biisisissä ei ollut edes metronomia.
Tekoprosessin nimeksi valitsin "Dynamite Lover", älä kysy miksi, sitä ei moni tiedä ja harva kysyy...
Tässä kaksi ekaa kappaletta DRUM CAM versiona. Julkaisen kaksi biisiä kerrallaan, siinä järjestyksessä missä ne syntyivätkin. Ei muuta kuin luomisiin! Peace & love!
T:Jake
Dynamite 2015:
Moonlight shadow:
lauantai 28. maaliskuuta 2015
Ajatuksia rakkaudesta ja sen vaikeudesta
Heips!
Hiljaisia ajatuksia rakastamisen löytämisestä ja rakastamisen vaikeudesta, intuitiolla kiitos...
Mitä rakastuminen on?
Mitä ihastuminen on? Mitä rakastuminen on? Mihin me todellisuudessa ihastumme ja rakastumme? Onko se kaikki vain harhaa, joka ajan myötä haalistuu kunnes lopulta katoaa? Onko parisuhde- rakkauden määrä loppua, ellei sitä pidetä kovalla työllä ajatuksin kasassa? Vaikeuttaako rakkauden kestoa se, että sitä "illuusiota" täytyy pitää kasassa kaksi ihmistä ja vieläpä samaan aikaan? Muuttuuko parisuhde väistämättä riippuvuussuhteeksi, jota pitää kasassa lapset, talot, yhteiskunta, naapurit, raha ja pelko yksinjäämisestä?
Kaikkia näitä kysymyksiä mielessäni risteilee kun alankin mietiskelemään aihetta. Oma kokemukseni on todistanut paljon sen puolesta, että pitkä onnellinen parisuhde on melkeimpä pelkkää satua. Rakastamisen oppimiseen olen valmis koska vaan, mutta valmiiseen ihanuuteen uskominen on vain rakkausromaanien tasolla olevaa pinnallista hömppää. Mielestäni rakkaus on toisen kautta matka itseen eikä oman itsen unohtamista. Se toinen ei ole mikään arvokas tavara, jolla täytetään oma henkinen tyhjiö. Tavaroita saadaan markettien hyllyiltä ja niihinkin mieli kyllästyy hetkessä, ei ihmisestä tarvitse ajatella samoin.
Rakkaus ja pinta
Kun ensikerran tapaa ihmisen johon ihastuu, niin miksi siihen liittyy lähes aina ulkonäkö? Miksi vaatteet, meikit, tyyli, miehen pituus,varakkuus, ikä, statukset tai jokin muu persoonaan liitettävä asia määrittelee sen, että rakastun juuri häneen? Miksi kauniilla ja hyväkroppaisella naisella on 99% varmasti pitkä ja komea mies? Miksi nuoret julkkikset bongailevat jopa 30 vuotta itseään vanhempia rikkaita kuuluisuuksia? Miksi "rakkautemme" loppuu heti, jos asiat eivät mene enään omien odotuksiemme mukaan? Miksei rikas ja komea löydä itselleen rumaa ja köyhää? Miksi me inspiroidutaan siihen mitä nähdään fyysisillä silmillä? Poikkeuksiakin saattanee löytyä, mutta yleinen kuva on tämä.
Oman kokemukseni ja tämän hetkisen itsetutkiskelun tuloksena koen, että rakkaus on syvempi asia ja se syvyys lähteen ITSESTÄ. Se ei lähde egoitsestä (tarinasta), vaan siitä tietoisuudesta mitä me olemme yhdessä. Jos katselemme toista vain pinnallisesti erillisyyden näkökulmasta, niin jäämme yksin viimeistään muutaman vuoden päästä tapaamisesta. Joskus voi käydä niinkin, että jäämme yksin jo tunnin sisällä, ehkäpä jo heti. Vaikka olisi ihmisiä ympärillä tuhansia, niin saatamme kokea itsemme yksinäiseksi.
Yhteisen sävelen löytyminen ja samassa mullassa kasvaminen
Minulla itselläni on sellainen tapa jo ensitapaamisella, että näytän heti sen mitä olen tai ajattelen, otan sen kirotun riskin samantien ja yleensä se joko potkaisee täysillä tai sitten jättää viileäksi. Tiedostan jo valmiiksi ne sudenkuopat mihin se kohtaaminen saattaa tipahtaa. Sitä henkistä puolta en saa ikinä tietää jos alan mukautumaan toisen ajatuksiin, mielistelen ja näytän vain trendikkäät/tyylikkäät vaatteeni ja pinnalliset ajatukseni.
On helpompaa olla se mikä on kuin alkaa säveltelemään omien tarpeiden kautta. Uskon että se rakkaus on meissä molemmissa ja jos sitä ei ole tietoisesti kuin toisessa tai kummassakaan, niin yhteistä säveltä ei löydy. Yleensä jään kuitenkin perus miehen näkökulmasta sinne marginaalin puolelle. Ihastutan ehkä jutuillani, mutta minusta on harvoin mitään rahallista tai materiaalista hyötyä, ei ainakaan aluksi. Korvaan kaiken pinnallisen mieluummin kokemuksella ja läsnäololla, yhteisen luottamuksen saavuttamiseksi. Uskon enemmän kemiaan ja suoraan aitouteen. Kun ensin löytyy yksinkertainen, hiljainen ja läsnäoleva rakkaus, niin vasta sitten voin olla pinnallinenkin, silloin minun juureni kasvaa hänen kanssaan samassa mullassa ja voi turvallisesti näyttää kaikki tunteeni ja ajatukseni. Tähän pisteeseen en kuitenkaan ole koskaan vielä täysin päässyt, mutta tiedän sen olevan mahdollista. Pelkään että parisuhteen luominen perustuu usein mielikuvilla leikkimiseen ja siksi kaikki haluaa näyttää sen parhaan puolensa. Alussa ollaan samaa mieltä kaikesta ja taivas aukeaa. Uskon kuitenkin Rakkauden yksinkertaiseen voimaan joka puhuttelee minua, ilmennän minä sitten mitä tahansa näin maallisella tasolla, niin se on aina läsnä.
Rakkaus huutaa yksin tai yhdessä "anna minun laajentua itsestäni". Rakkaus kliseisesti sanottuna "vain on". Ei minun tarvitse olla huolissani rakkauden loppumisesta. Jos kaksi ihmistä ajattelee näin, niin pelko katoaa tai ainakin vähenee huomattavasti. Pelkkään ihmissuhde pelailuun/vaihtokauppoihin en enään jaksa lähteä, se on jo nähty niin omassa kuin usein muidenkin elämässä. Pelon vähetessä rakkauden muistaminen lisääntyy. Semmoinen "Jee meillä menee hyvin, mutta sisältä tyhjää" suhde ei ole mistään kotoisin. Olen kai liian syvällinen kun olen viihtynyt paljon yksin. Taidan olla jopa pelottavakin, kun en ajattele tavallisesti?
Välitila
Olen jo vuosia ollut sellaisessa "välitilassa". En oikein tiedä miten rakkautta ilmennetään täällä, joten olen vain päättänyt olla se mikä olen ja päättänyt että rakkaus ilmentää itseään, minun on vain luotettava pienen mieleni sijasta johonkin täydelliseen. Teen sen minkä teen ja se riittää. Jos alan hyväksymisen tai huomion hakemisen toivossa rakastamaan, niin kuihdun alta aikayksikön, koska "rakastamiseni" perustui silloin vain tyhjiöön joka pitäisi täyttää. Sen harhan olen kokenut jo aikapäiviä sitten. Minun tyhjiötäni ei kenenkään tarvitse täyttää. On rakkauden tehtävä olla sitä mitä on.
Menen mieluummin jonnekin syvemmälle, joka antaa mulle rauhan eikä sitä rauhaa voi saada koskaan ulkopuolelta. Se sisäinen rauha/tieto kannattelee minua, vaikka täällä kokisinkin hetkittäin olevani jotenkin erilainen tai yksinäinen.
Egon ja rakkauden välinen kuilu
Joskus egolleni tulee kriisejä, koska täällä maailmassa meillä on vaatimuksia ja haluja halujen perään. Näen selvästi pelon ja rakkauden välisen kuilun, näen paljon rakkauden puutetta ja yksinäisyyttä jota tavoitellaan ulkoisesti. Samalla tiedostan, että asia ei näin todellisuuden näkökulmasta katsottuna ole.
Median ja satujen kautta valmistettu mielikuva rakkaudesta ei ole kuin pelkkä mielikuva, eikä kukaan voi koskaan pettyä kuin omiin mielikuviinsa tai odotuksiinsa toisesta. Rakkaus ei ole tietoinen odotuksistasi, se on täydellinen aina. Uskallammeko heittäytyä siihen?
Rakkaus parisuhteessa ja heikkouden vahvuus
Rakkaus parisuhteessa on toisen ihmisen tarinan hyväksymisestä sellaisena kuin se milloinkin ilmenee. Vahvuutena pidän sitä, että kumpikin uskaltaa olla heikko. Rakkaus ei siis ole täydellisyyden hakemista ympäristön luomista mielikuvista, vaan kyse on enemmän heittäytymisestä virtaan jota ego pelkää kuollakseen. Ego ei halua antautua vaan kontrolloida. Ego haluaa draamaa ja taisteluja. Ego haluaa olla oikeassa. Ego ei halua olla rakkaus, vaan se haluaa tavoitella sitä joskus tulevaisuudessa, mielikuvissaan. Ego ei halua avautua pelotta, vaan se haluaa sepitellä turvallisesti itselleen parempaa tulevaisuutta tämän hetken vajaavaisuuteensa. Tästä johtuu se, että aidan takana on aina vihreempää.
Rakkauden koen olevan niin itkua kuin nauruakin, koska rakkaus kantaa. Rakkaus joka loppuu ei koskaan rakkautta ollutkaan. Se oli vain ajatus jota pidettiin kasassa ajatuksilla. Rakkauteen pääsee käsiksi vasta kun pelko rakkaudesta kaikkoaa. Se on uskallusta nähdä itsensä toisessa.
Rakkauden pelko
Me emme ole koskaan pelänneet mitään niin paljoa kuin rakkautta. Se tietää egon kuolemaa. Rakkaus on omista odotuksista luopumista tässä hetkessä, juuri nyt. Kun läheisyys kohtaa meidät, saatamme mennä paniikkiin, haluamme sen olevan suuressa kontrollissa ettei "yksityisyytemme" kärsisi. Emme halua että kukaan tulee reviirillemme. Saatamme haluta "omaa aikaa" tietämättä miksi niin haluamme. Uskomme mieluummin erillisyyteen kuin siihen, että olemme yhtä ja samaa rakkautta. Vaikka kyse olisi pitkästä parisuhteesta, ego tekee kaikkensa erottaakseen rakkauden ja sen helppouden. Vaikka rakkaus on yksinkertaisin asia maailmassa, niin ego ei sitä ole. Se rakentaa rakkaudenkin ympärille teorioita ja tekee siiä "matematiikkaa". Egon tehtävä on mahdollistaa jatkuvuutensa. Ego on riippuvainen omasta tarinastaan. Rakkaus on kuitenkin aina läsnä. Rakkaus ei vaadi identiteettien yhteen sovittamista, mutta se voi tehdä senkin, jos on turvallista. Tunteet eivät ole rakkaus, mutta rakkaus kestää tunteet. Usein pelkäämme yksinkertaista, hiljaista olemista. Hukutamme sen mieluummin tekemiseen ja itsemme pakenemiseen. Me voimme tehdä senkin jos ensin olet löytänyt hiljaisuutesi.
Rakkaus omiin mielikuviimme
Kovin usein rakastumme vain omiin mielikuviimme ja näin ollen hukkaamme sen mikä meillä jo on. Jos sinulla on parisuhde tai olet yksinhuoltaja tai muuten vain omantien kulkija, niin olet ihan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Elämäksi kutsuttu näytelmä on vain täynnä roolihahmoja joita rakkaus liikuttaa. Kaikessa on mahdollisuus nähdä täydellisyys, jopa epätäydellisyydessä. Rakkaus antaa aina anteeksi, senkin että ei osaa antaa anteeksi. Kaikki on hyvin nyt.
Jatkakaamme harjoituksia, pilke silmäkulmassa tietenkin.
T:Jake
"Avautumisen hetkellä koet, ettei sitä asiaa, jonka kanssa olet painiskellut, ole enää olemassakaan. Aito avoimuus paljastaa, että kamppailu, ongelma, mörkö, demoni, haava- on todellakin poissa. Avoimuus ei muuta tarinaa miksikään, vaan se paljastaa, ettei koko tarinaa ole olemassakaan. Tarinan pitää hengissä vain haluttomuus avautua. Kun pelätty tai vastustettu asia häviää, jää jäljelle itse olemassaolon avoimuus- totuus oman sydämesi syvyydessä."
-Gangaji
Hiljaisia ajatuksia rakastamisen löytämisestä ja rakastamisen vaikeudesta, intuitiolla kiitos...
Mitä rakastuminen on?
Mitä ihastuminen on? Mitä rakastuminen on? Mihin me todellisuudessa ihastumme ja rakastumme? Onko se kaikki vain harhaa, joka ajan myötä haalistuu kunnes lopulta katoaa? Onko parisuhde- rakkauden määrä loppua, ellei sitä pidetä kovalla työllä ajatuksin kasassa? Vaikeuttaako rakkauden kestoa se, että sitä "illuusiota" täytyy pitää kasassa kaksi ihmistä ja vieläpä samaan aikaan? Muuttuuko parisuhde väistämättä riippuvuussuhteeksi, jota pitää kasassa lapset, talot, yhteiskunta, naapurit, raha ja pelko yksinjäämisestä?
Kaikkia näitä kysymyksiä mielessäni risteilee kun alankin mietiskelemään aihetta. Oma kokemukseni on todistanut paljon sen puolesta, että pitkä onnellinen parisuhde on melkeimpä pelkkää satua. Rakastamisen oppimiseen olen valmis koska vaan, mutta valmiiseen ihanuuteen uskominen on vain rakkausromaanien tasolla olevaa pinnallista hömppää. Mielestäni rakkaus on toisen kautta matka itseen eikä oman itsen unohtamista. Se toinen ei ole mikään arvokas tavara, jolla täytetään oma henkinen tyhjiö. Tavaroita saadaan markettien hyllyiltä ja niihinkin mieli kyllästyy hetkessä, ei ihmisestä tarvitse ajatella samoin.
Rakkaus ja pinta
Kun ensikerran tapaa ihmisen johon ihastuu, niin miksi siihen liittyy lähes aina ulkonäkö? Miksi vaatteet, meikit, tyyli, miehen pituus,varakkuus, ikä, statukset tai jokin muu persoonaan liitettävä asia määrittelee sen, että rakastun juuri häneen? Miksi kauniilla ja hyväkroppaisella naisella on 99% varmasti pitkä ja komea mies? Miksi nuoret julkkikset bongailevat jopa 30 vuotta itseään vanhempia rikkaita kuuluisuuksia? Miksi "rakkautemme" loppuu heti, jos asiat eivät mene enään omien odotuksiemme mukaan? Miksei rikas ja komea löydä itselleen rumaa ja köyhää? Miksi me inspiroidutaan siihen mitä nähdään fyysisillä silmillä? Poikkeuksiakin saattanee löytyä, mutta yleinen kuva on tämä.
Oman kokemukseni ja tämän hetkisen itsetutkiskelun tuloksena koen, että rakkaus on syvempi asia ja se syvyys lähteen ITSESTÄ. Se ei lähde egoitsestä (tarinasta), vaan siitä tietoisuudesta mitä me olemme yhdessä. Jos katselemme toista vain pinnallisesti erillisyyden näkökulmasta, niin jäämme yksin viimeistään muutaman vuoden päästä tapaamisesta. Joskus voi käydä niinkin, että jäämme yksin jo tunnin sisällä, ehkäpä jo heti. Vaikka olisi ihmisiä ympärillä tuhansia, niin saatamme kokea itsemme yksinäiseksi.
Yhteisen sävelen löytyminen ja samassa mullassa kasvaminen
Minulla itselläni on sellainen tapa jo ensitapaamisella, että näytän heti sen mitä olen tai ajattelen, otan sen kirotun riskin samantien ja yleensä se joko potkaisee täysillä tai sitten jättää viileäksi. Tiedostan jo valmiiksi ne sudenkuopat mihin se kohtaaminen saattaa tipahtaa. Sitä henkistä puolta en saa ikinä tietää jos alan mukautumaan toisen ajatuksiin, mielistelen ja näytän vain trendikkäät/tyylikkäät vaatteeni ja pinnalliset ajatukseni.
On helpompaa olla se mikä on kuin alkaa säveltelemään omien tarpeiden kautta. Uskon että se rakkaus on meissä molemmissa ja jos sitä ei ole tietoisesti kuin toisessa tai kummassakaan, niin yhteistä säveltä ei löydy. Yleensä jään kuitenkin perus miehen näkökulmasta sinne marginaalin puolelle. Ihastutan ehkä jutuillani, mutta minusta on harvoin mitään rahallista tai materiaalista hyötyä, ei ainakaan aluksi. Korvaan kaiken pinnallisen mieluummin kokemuksella ja läsnäololla, yhteisen luottamuksen saavuttamiseksi. Uskon enemmän kemiaan ja suoraan aitouteen. Kun ensin löytyy yksinkertainen, hiljainen ja läsnäoleva rakkaus, niin vasta sitten voin olla pinnallinenkin, silloin minun juureni kasvaa hänen kanssaan samassa mullassa ja voi turvallisesti näyttää kaikki tunteeni ja ajatukseni. Tähän pisteeseen en kuitenkaan ole koskaan vielä täysin päässyt, mutta tiedän sen olevan mahdollista. Pelkään että parisuhteen luominen perustuu usein mielikuvilla leikkimiseen ja siksi kaikki haluaa näyttää sen parhaan puolensa. Alussa ollaan samaa mieltä kaikesta ja taivas aukeaa. Uskon kuitenkin Rakkauden yksinkertaiseen voimaan joka puhuttelee minua, ilmennän minä sitten mitä tahansa näin maallisella tasolla, niin se on aina läsnä.
Rakkaus huutaa yksin tai yhdessä "anna minun laajentua itsestäni". Rakkaus kliseisesti sanottuna "vain on". Ei minun tarvitse olla huolissani rakkauden loppumisesta. Jos kaksi ihmistä ajattelee näin, niin pelko katoaa tai ainakin vähenee huomattavasti. Pelkkään ihmissuhde pelailuun/vaihtokauppoihin en enään jaksa lähteä, se on jo nähty niin omassa kuin usein muidenkin elämässä. Pelon vähetessä rakkauden muistaminen lisääntyy. Semmoinen "Jee meillä menee hyvin, mutta sisältä tyhjää" suhde ei ole mistään kotoisin. Olen kai liian syvällinen kun olen viihtynyt paljon yksin. Taidan olla jopa pelottavakin, kun en ajattele tavallisesti?
Välitila
Olen jo vuosia ollut sellaisessa "välitilassa". En oikein tiedä miten rakkautta ilmennetään täällä, joten olen vain päättänyt olla se mikä olen ja päättänyt että rakkaus ilmentää itseään, minun on vain luotettava pienen mieleni sijasta johonkin täydelliseen. Teen sen minkä teen ja se riittää. Jos alan hyväksymisen tai huomion hakemisen toivossa rakastamaan, niin kuihdun alta aikayksikön, koska "rakastamiseni" perustui silloin vain tyhjiöön joka pitäisi täyttää. Sen harhan olen kokenut jo aikapäiviä sitten. Minun tyhjiötäni ei kenenkään tarvitse täyttää. On rakkauden tehtävä olla sitä mitä on.
Menen mieluummin jonnekin syvemmälle, joka antaa mulle rauhan eikä sitä rauhaa voi saada koskaan ulkopuolelta. Se sisäinen rauha/tieto kannattelee minua, vaikka täällä kokisinkin hetkittäin olevani jotenkin erilainen tai yksinäinen.
Egon ja rakkauden välinen kuilu
Joskus egolleni tulee kriisejä, koska täällä maailmassa meillä on vaatimuksia ja haluja halujen perään. Näen selvästi pelon ja rakkauden välisen kuilun, näen paljon rakkauden puutetta ja yksinäisyyttä jota tavoitellaan ulkoisesti. Samalla tiedostan, että asia ei näin todellisuuden näkökulmasta katsottuna ole.
Median ja satujen kautta valmistettu mielikuva rakkaudesta ei ole kuin pelkkä mielikuva, eikä kukaan voi koskaan pettyä kuin omiin mielikuviinsa tai odotuksiinsa toisesta. Rakkaus ei ole tietoinen odotuksistasi, se on täydellinen aina. Uskallammeko heittäytyä siihen?
Rakkaus parisuhteessa ja heikkouden vahvuus
Rakkaus parisuhteessa on toisen ihmisen tarinan hyväksymisestä sellaisena kuin se milloinkin ilmenee. Vahvuutena pidän sitä, että kumpikin uskaltaa olla heikko. Rakkaus ei siis ole täydellisyyden hakemista ympäristön luomista mielikuvista, vaan kyse on enemmän heittäytymisestä virtaan jota ego pelkää kuollakseen. Ego ei halua antautua vaan kontrolloida. Ego haluaa draamaa ja taisteluja. Ego haluaa olla oikeassa. Ego ei halua olla rakkaus, vaan se haluaa tavoitella sitä joskus tulevaisuudessa, mielikuvissaan. Ego ei halua avautua pelotta, vaan se haluaa sepitellä turvallisesti itselleen parempaa tulevaisuutta tämän hetken vajaavaisuuteensa. Tästä johtuu se, että aidan takana on aina vihreempää.
Rakkauden koen olevan niin itkua kuin nauruakin, koska rakkaus kantaa. Rakkaus joka loppuu ei koskaan rakkautta ollutkaan. Se oli vain ajatus jota pidettiin kasassa ajatuksilla. Rakkauteen pääsee käsiksi vasta kun pelko rakkaudesta kaikkoaa. Se on uskallusta nähdä itsensä toisessa.
Rakkauden pelko
Me emme ole koskaan pelänneet mitään niin paljoa kuin rakkautta. Se tietää egon kuolemaa. Rakkaus on omista odotuksista luopumista tässä hetkessä, juuri nyt. Kun läheisyys kohtaa meidät, saatamme mennä paniikkiin, haluamme sen olevan suuressa kontrollissa ettei "yksityisyytemme" kärsisi. Emme halua että kukaan tulee reviirillemme. Saatamme haluta "omaa aikaa" tietämättä miksi niin haluamme. Uskomme mieluummin erillisyyteen kuin siihen, että olemme yhtä ja samaa rakkautta. Vaikka kyse olisi pitkästä parisuhteesta, ego tekee kaikkensa erottaakseen rakkauden ja sen helppouden. Vaikka rakkaus on yksinkertaisin asia maailmassa, niin ego ei sitä ole. Se rakentaa rakkaudenkin ympärille teorioita ja tekee siiä "matematiikkaa". Egon tehtävä on mahdollistaa jatkuvuutensa. Ego on riippuvainen omasta tarinastaan. Rakkaus on kuitenkin aina läsnä. Rakkaus ei vaadi identiteettien yhteen sovittamista, mutta se voi tehdä senkin, jos on turvallista. Tunteet eivät ole rakkaus, mutta rakkaus kestää tunteet. Usein pelkäämme yksinkertaista, hiljaista olemista. Hukutamme sen mieluummin tekemiseen ja itsemme pakenemiseen. Me voimme tehdä senkin jos ensin olet löytänyt hiljaisuutesi.
Rakkaus omiin mielikuviimme
Kovin usein rakastumme vain omiin mielikuviimme ja näin ollen hukkaamme sen mikä meillä jo on. Jos sinulla on parisuhde tai olet yksinhuoltaja tai muuten vain omantien kulkija, niin olet ihan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Elämäksi kutsuttu näytelmä on vain täynnä roolihahmoja joita rakkaus liikuttaa. Kaikessa on mahdollisuus nähdä täydellisyys, jopa epätäydellisyydessä. Rakkaus antaa aina anteeksi, senkin että ei osaa antaa anteeksi. Kaikki on hyvin nyt.
Jatkakaamme harjoituksia, pilke silmäkulmassa tietenkin.
T:Jake
"Avautumisen hetkellä koet, ettei sitä asiaa, jonka kanssa olet painiskellut, ole enää olemassakaan. Aito avoimuus paljastaa, että kamppailu, ongelma, mörkö, demoni, haava- on todellakin poissa. Avoimuus ei muuta tarinaa miksikään, vaan se paljastaa, ettei koko tarinaa ole olemassakaan. Tarinan pitää hengissä vain haluttomuus avautua. Kun pelätty tai vastustettu asia häviää, jää jäljelle itse olemassaolon avoimuus- totuus oman sydämesi syvyydessä."
-Gangaji
torstai 26. maaliskuuta 2015
Tietoisuus on vapaa!
"Todellinen olemuksesi on tietoisuus: ei nimesi, ei kehosi, eivät tunteesi eivätkä ajatuksesi. Nämä ovat vain verhoja, jotka tulevat ja menevät. Ne syntyvät, elävät ajassa ja kuolevat. Tietoisuus ei tule ja mene. Se on tässä ja nyt. Se ei tunne mitään muuta aikaa.
Tietoisuus on vapaa. Sitä eivät kahlitse nimet eivätkä käsitteet. Sitä eivät rajoita käsitykset ajasta tai tilasta. Sitä eivät kosketa tunteet eivätkä sairaudet. Sinä olet puhdasta tietoisuutta. Olet aina ollut vapaa, sillä olet aina ollut tietoisuus. Olet tuntenut olevasi tietty kohta tietoisuudessa ja sen vuoksi kuvitellut rajoittuvasi kehoon.
Tämä oivallus, vaikka kestäisi vain hetkisen, käynnistää loputtomiin syvenevän itsetutkiskelun. Lakkaat kiertämästä itseäsi määrittelemisen kehää ja aloitat todellisen itsetutkiskelun, joka ei tunne rajoja.
Pysähtyminen on sitä, että lakkaat etsimästä itseäsi ajatuksista, tunteista, olosuhteista tai niistä mielikuvista, joita sinulla on itsestäsi ruumillisena olentona. Niin yksinkertaista se on. Etsintä päättyy, kun oivallat, että etsimäsi aito ja kestävä täyttymys voi löytyä vain siitä, missä olet juuri nyt. Se on tässä, se on sinussa, se on minussa, se on kaikessa, niin elollisessa kuin elottomassakin. Se on kaikkialla. Niin kauan kuin etsit sitä, et voi sitä löytää, koska oletat, että se on jossakin muualla."
-Gangaji
Tietoisuus on vapaa. Sitä eivät kahlitse nimet eivätkä käsitteet. Sitä eivät rajoita käsitykset ajasta tai tilasta. Sitä eivät kosketa tunteet eivätkä sairaudet. Sinä olet puhdasta tietoisuutta. Olet aina ollut vapaa, sillä olet aina ollut tietoisuus. Olet tuntenut olevasi tietty kohta tietoisuudessa ja sen vuoksi kuvitellut rajoittuvasi kehoon.
Tämä oivallus, vaikka kestäisi vain hetkisen, käynnistää loputtomiin syvenevän itsetutkiskelun. Lakkaat kiertämästä itseäsi määrittelemisen kehää ja aloitat todellisen itsetutkiskelun, joka ei tunne rajoja.
Pysähtyminen on sitä, että lakkaat etsimästä itseäsi ajatuksista, tunteista, olosuhteista tai niistä mielikuvista, joita sinulla on itsestäsi ruumillisena olentona. Niin yksinkertaista se on. Etsintä päättyy, kun oivallat, että etsimäsi aito ja kestävä täyttymys voi löytyä vain siitä, missä olet juuri nyt. Se on tässä, se on sinussa, se on minussa, se on kaikessa, niin elollisessa kuin elottomassakin. Se on kaikkialla. Niin kauan kuin etsit sitä, et voi sitä löytää, koska oletat, että se on jossakin muualla."
-Gangaji
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Jumalan tahto!
"Jumalan tahto" on ihmisen luoma käsite, jonka avulla pyritään saamaan valtaa. Jos olet vakuuttunut siitä, että on olemassa sinusta erillinen Jumalan tahto, niin silloinhan olet niiden hallittavissa ja ohjailtavissa, jotka sanovat tuntevansa Jumalan tahdon. Jos omaksut tämän käsityksen, joudut hankalaan "hänen tahtonsa minun tahtoani vastaan"- loukkuun. Tahdot tehdä tiettyjä asioita, mutta "Jumalan tahto" sanelee toisin.
Voit omaksua pyyteettömän rakkauden ja osallistua oman elämäsi luomiseen, kunhan vain tiedät, että Jumala ei ole erillään sinusta. Sinä ja Jumala olette yhtä ja samaa. Uudessa testamentissa Jeesus sanoo kansanjoukolle: "Minä sanoin: te olette jumalia", ja tuonnempana hän jatkaa: "joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni. Joka näkee minut, näkee lähettäjäni."(Johanneksen evankeliumi,10:34, 12:44)
Sinulla on vapaa tahto, joten voit valita mieleisesi tavan ajatella. Vapaa tahto on Jumalan lahja sinulle. Käytä vapaata tahtoa rakkauden hengessä asettamatta sille mitään ehtoja.
Wayne W.Dyer: vaikuta kohtaloosi
Voit omaksua pyyteettömän rakkauden ja osallistua oman elämäsi luomiseen, kunhan vain tiedät, että Jumala ei ole erillään sinusta. Sinä ja Jumala olette yhtä ja samaa. Uudessa testamentissa Jeesus sanoo kansanjoukolle: "Minä sanoin: te olette jumalia", ja tuonnempana hän jatkaa: "joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni. Joka näkee minut, näkee lähettäjäni."(Johanneksen evankeliumi,10:34, 12:44)
Sinulla on vapaa tahto, joten voit valita mieleisesi tavan ajatella. Vapaa tahto on Jumalan lahja sinulle. Käytä vapaata tahtoa rakkauden hengessä asettamatta sille mitään ehtoja.
Wayne W.Dyer: vaikuta kohtaloosi
lauantai 21. maaliskuuta 2015
Mukavata elämää. Päivän touhuja.
SEOMOI!
Eilen oli auringon pimennys ja yöllä superkuu. Revontuli näytöskin on esitetty eteläsuomessa. Ulkona puhaltaa kylmä tuuli ja kadut pölyävät. Meikäkin sen kun porskuttaa enteiseen malliin, aamulla lenkille ja päivällä kirpparoimaan jne. Elämä on mukavata. Tässä tän päivän touhuja muutamalla kuvatuksella kun oli niin aurinkoinen sää.
Aurinkoista päivän jatkoa!
T: Mie
Eilen oli auringon pimennys ja yöllä superkuu. Revontuli näytöskin on esitetty eteläsuomessa. Ulkona puhaltaa kylmä tuuli ja kadut pölyävät. Meikäkin sen kun porskuttaa enteiseen malliin, aamulla lenkille ja päivällä kirpparoimaan jne. Elämä on mukavata. Tässä tän päivän touhuja muutamalla kuvatuksella kun oli niin aurinkoinen sää.
 |
| House of the rising sun..tai jotain... |
 |
| Ei auringon pimennys, mutta pimeen miehen aurinkous...tai jotain... |
 |
| "Niin hiljainen on kylätie" |
 |
| Kuva puhukoot puolestani |
 |
| Hokkarit unohdin kotiin... |
 |
| Lenkkipenkki |
 |
| Jalkaprässi? Onkohan laitteen asentajalla ollut kahvipaussi mielessä? En mä ainakaan tohon istu. |
 |
| Valopää |
 |
| Minkähä valittis? Jos valittee tän ekan ni pääsee helpommalla..;-) |
 |
| Herran huone. Onkohan ukkeli kotosalla? |
 |
| No mutta kukas se siinä vastaan käveli ripein askelin? Herra ovara..siis orava. |
 |
| Herra Hakolan aamu terveyspirtelö jätti tuopista. Ton jälkeen ei tartte itkeä tuoppiin. Sen jälkeen ajatellaan suuria. |
 |
| Tuo ei ole pukin kontti vaikka siltä se näyttääkin. Se on aarreaitta.. |
 |
| Lahes on niin vähän hyviä graffitteja että pakko kuvata aina noita samoja...;-) |
 |
| Ainut tyyppi joka ei hymyillyt tänään. |
 |
| Aina mä törmään noihin kasari lättyihin...klassikkoa niin että nuppi räjähtää. |
 | |
| Tää ei siis maksanu noin paljoo, oli femman rieska. Nätti kansi ja hyviä sanotuksia. Älä kanna pelkoa: |
Aurinkoista päivän jatkoa!
T: Mie
maanantai 16. maaliskuuta 2015
Egon paljastuskone
Hei!
Tässä teille egon paljastuskone. Laita koneeseen muutama ajatus ja jos mahdollista niin mietiskele niitä hetki. Henkisyydessä on paljon puhetta siitä miten huono asia ego on ja että kuinka siitä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta monesti unohtuu muistaa se tosiasia, että olemme kaikki egoja, koska olemme kehossa erillisiä. Egoa ei kannata tukahduttaa, mutta ei myös liikaa korostaakaan. Kannattaa pysyä vain tarkkailijana, se riittää.
Ego on siis uskomusläjä, joka on raavittu kasaan menneisyydestä, kuvitelmista ja uskomuksista. Kun sanot minä, niin usein jätät muistamatta ja ymmärtämättä kuka tai mikä se minä oikein on.
Kuka tahtoo puhua? -Minä
Kuka tahtoo kuunnella? -Minä
Kuka tahtoo syödä? -Minä
Kuka tahtoo liikkua? -Minä
Kuka tahtoo elää? -Minä
Kuka tahtoo rakastua? -Minä
Kuka tahtoo vihastua? -Minä
Kuka tahtoo lukea? -Minä
Kuka tahtoo viisastua? -Minä
Kuka tahtoo huomioo? -Minä
Kuka tahtoo pysyä elossa? -Minä
Kuka tahtoo kehittyä? -Minä
Kuka tahtoo selviytyä? -Minä
Kuka tahtoo kihloihin? -Minä
Kuka tahtoo naimisiin? -Minä
Kuka tahtoo eroon? -Minä
Kuka tahtoo olla yksin? -Minä
Kuka tahtoo olla rakastettu? -Minä
Kuka tahtoo töitä? -Minä
Kuka tahtoo päästä helpolla? -Minä
Kuka tahtoo nautiskella? -Minä
Kuka tahtoo olla positiivinen? -Minä
Kuka tahtoo olla negatiivinen? -Minä
Kuka tahtoo olla vihainen? -Minä
Kuka tahtoo olla kärsivällinen? -Minä
Kuka tahtoo rikastua? -Minä
Kuka tahtoo lisää aikaa? -Minä
Kuka tahtoo omaa aikaa? -Minä
Kuka tahtoo olla hyvännäköinen? -Minä
Kuka tahtoo paeta paikalta? -Minä
Kuka tahtoo lomalle? -Minä
Kuka tahtoo terveellistä ruokaa? -Minä
Kuka tahtoo rauhaa? -Minä
Kuka tahtoo sotaa? -Minä
Kuka tahtoo olla oikeassa? -Minä
Kuka tahtoo flowta? -Minä
Kuka tahtoo uuden auton tai asunnon? -Minä
Kuka tahtoo uuden takin? -Minä
Kuka tahtoo edistyä ihmisenä? -Minä
Kuka tahtoo parisuhteen? -Minä
Kuka tahtoo aurinkoisen ilman? -Minä
Kuka tahtoo olla ahdistunut? -Minä
Kuka tahtoo olla ahne? -Minä
Kuka tahtoo olla alakuloinen? -Minä
Kuka tahtoo antaa anteeksi? -Minä
Kuka tahtoo olla arvokas? -Minä
Kuka tahtoo olla empaattinen? -Minä
Kuka tahtoo olla energinen? -Minä
Kuka tahtoo olla haikea? -Minä
Kuka tahtoo hellyyttä? -Minä
Kuka tahtoo hyväksyntää? -Minä
Kuka tahtoo hymyillä? -Minä
Kuka tahtoo olla ilkeä? -Minä
Kuka tahtoo olla iloinen? -Minä
Kuka tahtoo olla intohimoinen? -Minä
Kuka tahtoo olla ikävystynyt? -Minä
Kuka tahtoo olla jännittynyt? -Minä
Kuka tahtoo olla levoton? -Minä
Kuka tahtoo mielihyvää? - Minä
Kuka tahtoo olla itsevarma? -Minä
Kuka tahtoo kauhua? -Minä
Kuka tahtoo onnea? -Minä
Kuka tahtoo olla antelias? -Minä
Kuka tahtoo hyvinvointia? -Minä
Kuka tahtoo ulkoilla? -Minä
Kuka tahtoo seksiä? -Minä
Kuka tahtoo luovuutta? -Minä
Kuka tahtoo tavaroita? -Minä
Kuka tahtoo rahaa? -Minä
Kuka tahtoo kokemuksia? -Minä
Kuka tahtoo olla kuuluisa? -Minä
Kuka ei tahdo epäonnistua? -Minä
Kuka tahtoo olla yksin? -Minä
Kuka tahtoo olla uskovainen? -Minä
Kuka tahtoo rituaaleja? -Minä
Kuka tahtoo retriittejä? -Minä
Kuka tahtoo jumalan suosion? -Minä
Kuka tahtoo kaikki ne sadat/ tuhannet uskomukset ja "oikeassa"
olevat uskonnot? -Minä
Kuka tahtoo tarinoida? -Minä
Kuka tahtoo valita gurunsa? -Minä
Kuka tahtoo olla henkinen? -Minä
Kuka tahtoo valaistua? -Minä
Kuka tahtoo vapautua? -Minä
Kuka tahtoo rakastaa? -Minä
Kuka tahtoo taivaaseen? -Minä
Kuka tahtoo olla pidemmällä kuin toinen? -Minä
Kuka tahtoo olla hyvä ihminen? -Minä
Kuka tahtoo olla jumala? -Minä
Kuka tahtoo olla viisas? -Minä
Jne, jne...
Kaiken tämän lisäksi kirjassa nyrkkisankarin tunnekuohu on listattu 153 ihmiselle kuuluvaa tunnetilaa ja 44 ihmiselle kuuluvaa tarvetta.
Vastuullesi jätän siis tekemään omat oivalluksesi.
Aurinkoista viikkoa kaikille MEILLE!!!
T: Minä
Tässä teille egon paljastuskone. Laita koneeseen muutama ajatus ja jos mahdollista niin mietiskele niitä hetki. Henkisyydessä on paljon puhetta siitä miten huono asia ego on ja että kuinka siitä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta monesti unohtuu muistaa se tosiasia, että olemme kaikki egoja, koska olemme kehossa erillisiä. Egoa ei kannata tukahduttaa, mutta ei myös liikaa korostaakaan. Kannattaa pysyä vain tarkkailijana, se riittää.
Ego on siis uskomusläjä, joka on raavittu kasaan menneisyydestä, kuvitelmista ja uskomuksista. Kun sanot minä, niin usein jätät muistamatta ja ymmärtämättä kuka tai mikä se minä oikein on.
Kuka tahtoo puhua? -Minä
Kuka tahtoo kuunnella? -Minä
Kuka tahtoo syödä? -Minä
Kuka tahtoo liikkua? -Minä
Kuka tahtoo elää? -Minä
Kuka tahtoo rakastua? -Minä
Kuka tahtoo vihastua? -Minä
Kuka tahtoo lukea? -Minä
Kuka tahtoo viisastua? -Minä
Kuka tahtoo huomioo? -Minä
Kuka tahtoo pysyä elossa? -Minä
Kuka tahtoo kehittyä? -Minä
Kuka tahtoo selviytyä? -Minä
Kuka tahtoo kihloihin? -Minä
Kuka tahtoo naimisiin? -Minä
Kuka tahtoo eroon? -Minä
Kuka tahtoo olla yksin? -Minä
Kuka tahtoo olla rakastettu? -Minä
Kuka tahtoo töitä? -Minä
Kuka tahtoo päästä helpolla? -Minä
Kuka tahtoo nautiskella? -Minä
Kuka tahtoo olla positiivinen? -Minä
Kuka tahtoo olla negatiivinen? -Minä
Kuka tahtoo olla vihainen? -Minä
Kuka tahtoo olla kärsivällinen? -Minä
Kuka tahtoo rikastua? -Minä
Kuka tahtoo lisää aikaa? -Minä
Kuka tahtoo omaa aikaa? -Minä
Kuka tahtoo olla hyvännäköinen? -Minä
Kuka tahtoo paeta paikalta? -Minä
Kuka tahtoo lomalle? -Minä
Kuka tahtoo terveellistä ruokaa? -Minä
Kuka tahtoo rauhaa? -Minä
Kuka tahtoo sotaa? -Minä
Kuka tahtoo olla oikeassa? -Minä
Kuka tahtoo flowta? -Minä
Kuka tahtoo uuden auton tai asunnon? -Minä
Kuka tahtoo uuden takin? -Minä
Kuka tahtoo edistyä ihmisenä? -Minä
Kuka tahtoo parisuhteen? -Minä
Kuka tahtoo aurinkoisen ilman? -Minä
Kuka tahtoo olla ahdistunut? -Minä
Kuka tahtoo olla ahne? -Minä
Kuka tahtoo olla alakuloinen? -Minä
Kuka tahtoo antaa anteeksi? -Minä
Kuka tahtoo olla arvokas? -Minä
Kuka tahtoo olla empaattinen? -Minä
Kuka tahtoo olla energinen? -Minä
Kuka tahtoo olla haikea? -Minä
Kuka tahtoo hellyyttä? -Minä
Kuka tahtoo hyväksyntää? -Minä
Kuka tahtoo hymyillä? -Minä
Kuka tahtoo olla ilkeä? -Minä
Kuka tahtoo olla iloinen? -Minä
Kuka tahtoo olla intohimoinen? -Minä
Kuka tahtoo olla ikävystynyt? -Minä
Kuka tahtoo olla jännittynyt? -Minä
Kuka tahtoo olla levoton? -Minä
Kuka tahtoo mielihyvää? - Minä
Kuka tahtoo olla itsevarma? -Minä
Kuka tahtoo kauhua? -Minä
Kuka tahtoo onnea? -Minä
Kuka tahtoo olla antelias? -Minä
Kuka tahtoo hyvinvointia? -Minä
Kuka tahtoo ulkoilla? -Minä
Kuka tahtoo seksiä? -Minä
Kuka tahtoo luovuutta? -Minä
Kuka tahtoo tavaroita? -Minä
Kuka tahtoo rahaa? -Minä
Kuka tahtoo kokemuksia? -Minä
Kuka tahtoo olla kuuluisa? -Minä
Kuka ei tahdo epäonnistua? -Minä
Kuka tahtoo olla yksin? -Minä
Kuka tahtoo olla uskovainen? -Minä
Kuka tahtoo rituaaleja? -Minä
Kuka tahtoo retriittejä? -Minä
Kuka tahtoo jumalan suosion? -Minä
Kuka tahtoo kaikki ne sadat/ tuhannet uskomukset ja "oikeassa"
olevat uskonnot? -Minä
Kuka tahtoo tarinoida? -Minä
Kuka tahtoo valita gurunsa? -Minä
Kuka tahtoo olla henkinen? -Minä
Kuka tahtoo valaistua? -Minä
Kuka tahtoo vapautua? -Minä
Kuka tahtoo rakastaa? -Minä
Kuka tahtoo taivaaseen? -Minä
Kuka tahtoo olla pidemmällä kuin toinen? -Minä
Kuka tahtoo olla hyvä ihminen? -Minä
Kuka tahtoo olla jumala? -Minä
Kuka tahtoo olla viisas? -Minä
Jne, jne...
Kaiken tämän lisäksi kirjassa nyrkkisankarin tunnekuohu on listattu 153 ihmiselle kuuluvaa tunnetilaa ja 44 ihmiselle kuuluvaa tarvetta.
Vastuullesi jätän siis tekemään omat oivalluksesi.
Aurinkoista viikkoa kaikille MEILLE!!!
T: Minä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)