PÄIVÄN SANANEN: valeitsetunto

"Todellinen itsetunto kumpuaa syvältä sisimmästä. Se on viattomuutta, rakkautta, tasa-arvoisuutta, laajenemista ja luottamusta. Omanarvontuntomme ei riipu ulkoisista seikoista vaan syntyy sen myötä, että tunnistamme itsemme, ja lisääntyy sen myötä, miten paljon kunnioitamme toisia ihmisiä. Koska todellinen itsetunto on kuin sisäinen kaivo, josta ammennamme hyväksyntämme, arvostukseme ja henkisen ravintomme, se ei koskaan halua tahrata puhtauttaan etsimällä minkäänlaista erityslaatuisuutta itsensä ulkopuolelta. Se ymmärtää, että jos asetamme itsemme muiden yläpuolelle ja ajattelemme olevamme muita parempia, kartutamme vain omaa syyllisyydentuntoamme. Ego elää kätketystä syyllisyydestä ja se erottaa näin meidät muista, itsestämme ja Alkulähteestä tehden meistä riippuvaisempia sen tyhjistä lupauksista. Tämä varmistaa sellaisen riippuvuuskierteen jatkumisen, jossa janoamme "valeitsetuntoa", mutta siitä saamamme väliaikainen tyydytyksen tunne erottaakin meidät toisista yhä syvemmin. Kun olemme saavuttaneet sen, mitä ego kaipaa, meidät valtaa kummallinen tyhjyyden tunne, ja niimpä alamme taas etsiä tätä valeitsetuntoa jostakin muualta."

-Vie minut totuuteen-vapaaksi egosta

PÄIVÄN MUSIIKKI:

PÄIVÄN SANANEN: nimilappuja ja sopimuksia

"Ihmisen persoona on ajattelevan mielen ulottumattomissa. Monet teistä ovat luultavasti ylpeitä siitä, että teitä kutsutaan amerikkalaisiksi samoin kuin monet intialaiset olisivat ylpeitä, kun heitä kutsutaan intialaisiksi. Mutta mitä nimitykset "amerikkalainen" tai "intialainen" tarkoittavat? Ne perustuvat sopimukseen, ne eivät ole osa teidän olemustanne. Ne ovat pelkkiä nimilappuja. Niiden perusteella ei voi todella tuntea henkilöä. Käsite sivuuttaa tai jättää ottamatta huomioon jotakin äärettömän tärkeää, jotakin arvokasta, joka on olemassa konkreettisen ainutlaatuisena vain todellisuudessa. Suuri Krishnamurti ilmaisi tämän hyvin sanoessaan: "Sen päivän jälkeen, kun opetat lapselle linnun nimen, hän ei näe lintua enää koskaan." Miten totta se onkaan!
Kun lapsi näkee ensimmäisen kerran tuon untuvaisen, elävän ja liikkuvan olion, sanotte hänelle "varpunen". Ja seuraavana päivänä lapsi näkee toisen samanlaisen untuvaisen, elävän, liikkuvan olion ja sanoo; " Varpusia, olen nähnyt niitä ennenkin. Olen kyllästynyt varpusiin."
Kun ette katso asioita käsitteidenne läpi, ette kyllästy koskaan. Jokainen yksittäinen asia on ainutlaatuinen. Jokainen varpunen on samanlaisuuksista huolimatta erilainen kuin toinen. Samanlaisuudet ovat suuri apu, koska niiden avulla voimme muodostaa abstraktioita ja käsitteitä. Niistä on paljon hyötyä viestinnälle, kasvatukselle ja tieteelle. Mutta ne ovat myös hyvin harhaanjohtavia ja muodostavat suuren esteen tietyn, todellisen näkemiselle. Jos koette vain käsitteenne, ette koe todellisuutta, koska todellisuus on konkreettinen. Käsite auttaa lähestymään todellisuutta, mutta kun pääsette sinne asti, teidän on aistittava ja koettava se välittömästi."

Anthony De Mello

PÄIVÄN MUSIIKKI:

PÄIVÄN SANANEN: menestystä ja yltäkylläisyyttä

" Minä olen elämässäni saanut kokea menestystä ja yltäkylläisyyttä, ja yksi salaisuuteni on se, että olen noudattanut käytännöllisesti katsoen joka päivä seuraavaa sääntöä: Jos muutat katsantotapaasi, niin asiat, joita katsot, muuttuvat. Tämä sääntö on pätenyt aina minun kohdallani.
Sama totuus kuin tässä säännössä piilee myös kvanttifysiikassa, tieteenalassa, joka ei ole pelkästään oudompi kuin luulisi, vaan oudompi kuin voimme kuvitellakaan. On osoitettu, että atomiakin pienempien alkeishiukkasten tasolla hiukkasta voi muuttaa pelkästään sitä tarkkailemalla. Tapa, jolla tarkkailemme näitä äärettömän pieniä elämän rakennusaineita, määrää siis, mitä niistä lopulta tulee. Jos ulotamme tämän ajatuksen koskemaan yhä suurempia ja suurempia hiukkasia, niin että näemme lopulta itsemmekin hiukkasina, joista suuri, ihmiskunnaksi nimitetty kokonaisuus tai vieläkin suurempi -koko elämä- koostuu, ei ole kovin vaikea kuvitella, että tapa, jolla tarkkailemme maailmaa jossa elämme, vaikuttaa tähän maailmaan. On monesti sanottu, usein eri tavoin, että se mikä koskee mikrokosmosta, koskee myös makrokosmosta. Muista siis, kun jatkat lukemista, tätä pientä poikkeamistamme kvanttifysiikan maailmaan, jota voimme pitää oman elämämme metaforana.
Tästä syystä se, koemmeko saavamme osaksemme menestystä, vaurautta ja yltäkylläisyyttä riippuu siitä, miten suhtaudumme itseemme, maailmaan ja ennen kaikkea pyrkimyksen kenttään, josta menestys ja yltäkylläisyys ovat lähtöisin. Pieni sääntöni, joka koskee katsantotavan muuttamista, on siten äärettömän vahva apukeino. Mieti ensin, miten sinä suhtaudut asioihin, ja vertaa sitä sitten pyrkimyksen hengen suhtautumistapaan."

Wayne W. Dyer: pyrkimyksen voima

PÄIVÄN SANANEN: vähän puhetta Jumalasta

"Ajatteleva mieli ei voi käsittää todellisuutta, jumalaa, jumalallisuutta, totuutta, rakkautta. Tämän oivaltaminen ratkaisee niin monta ihmisten kysymystä, koska elämme alati siinä harhaluulossa, että tiedämme. Emme me tiedä. Emme voi tietää.
Mitä Raamattu sitten on? Se on viittaus tai vihje, ei kuvaus. Kun vilpitön uskovainen luulee tietävänsä, hänen fanaattisuutensa aiheuttaa enemmän pahaa kuin kahdensadan roiston yritys. On kauhistuttavaa nähdä, miten vilpittömät uskovaiset tekevät siksi, että luulevat tietävänsä. Eikö maailma olisi ihana, jos kaikki sanoisivat: emme tiedä. Yksi erottava muuri olisi kaadettu. Eikö se olisi ihmeellistä?"

" Tosi asiassa olette Jumalan ympäröimiä, mutta ette näe Jumalaa, koska luulette tietävänne Jumalasta jotakin. Viime kädessä näkemisenne esteenä on itse Jumalan käsite. Kadotatte Jumalan, koska luulette tietävänne. Tämä on uskonnon hirvittävä puoli. Evankeliumi kertoo, että uskovaiset ihmiset "tiesivät" ja niinpä he hankkiutuivat Jeesuksesta eroon. Korkein tieto Jumalasta on tuntea hänet salattuna. Maailmassa on aivan liian paljon puhetta Jumalasta. Maailma voi siitä jo pahoin. Maailmassa on liian vähän tietoisuutta, liian vähän rakkautta, liian vähän onnellisuutta, mutta parempi on, jos emme käytä noitakaan sanoja. Maailmassa on liian vähän harhaluulojen ja erheiden pois heittämistä, kiintymyksistä ja julmuudesta luopumista, liian vähän tietoisuutta. Siitä maailma kärsii, ei uskonnon puutteesta. Uskonnon tulisi tehdä meidät tietoisiksi, herättää meidät todellisuuteen. Katsokaa miten alas olemme vajonneet. Tulkaa minun maahani ja katsokaa, miten ihmiset tappavat toisiaan uskonnon tähden. Ja samanlaista näette tapahtuvan kaikkialla. "Ken tietää, ei puhu; ken puhuu, ei tiedä." Kaikki ilmestykset, olivat miten jumalallisia tahansa, ovat vain kuuta osoittava sormi. Kuten sanomme Idässä: "Kun viisas osoittaa kuuta, tyhmä näkee pelkän sormen."

-Anthony De Mello; havahtuminen

PÄIVÄN MUSIIKKI:

PÄIVÄN SANANEN: suhtautuminen

" Ihmiseltä voidaan viedä kaikki muu paitsi hänen vapautensa valita oma suhtautumisensa tilanteeseen."
-Viktor E. Frankl (natsien keskitysleiriltä selvinnyt itävaltalainen logoterapian kehittänyt psykoterapeutti)

"

"Päätöksenteon valta on ainoa jäljelle jäänyt vapauden muoto, joka sinulla on niin kauan kuin olet tämän maailman vankina." -iok



PÄIVÄN MUSIIKKI:

PÄIVÄN SANANEN: unimaailman ilmentymiä

"Minun näkökulmastani katsoen kaikki uskomukset ovat täyttä hölynpölyä. En kykene enää erottamaan, miten joku uskomus olisi toista parempi. Ne ovat kaikki samanlaisia, koska mikään niistä ei ole totta. Ihmiset, jotka lukevat tätä, katselevat kenties toisia ihmisiä, jotka lähettävät eläkesäästönsä jollekin televisiosaarnaajalle, ja ihmettelevät, miten joku voi olla niin hyväuskoinen, mutta minun asemastani katsoen KAIKKI ovat hyväuskoisia. En enää näe mitään eroa kahden eri ihmisen uskomusten välillä; en vain kykyne siihen enää. Ei ole mitään parempaa tai huonompaa uskomusta, todellisempaa tai epätodellisempaa. Ne ovat kaikki unimaailman ilmentymiä, joilla ei ole mitään todellisuusarvoa tai kestävyyttä unen ulkopuolella. En voi erottaa mitään muuta kuin tämän. Ja kuitenkin näyttää siltä kuin minulla olisi tällainen tehtävä huudella ihmisille täältä kuilun toiselta puolelta ja saada yhteys sellaisiin ihmisiin, jotka eivät näe tätä aukkoa välillämme tai jotka eivät usko sen olevan edes olemassa. Mutta näin juuri tapahtuu, aukko on repeämässä yhä suuremmaksi. Koko ajatuskin siitä, että roomalaiskatolinen kirkko olisi jotenkin parempi ja todempi ja arvokkaampi kuin joku itsemurhakultti, on hävinnyt minulta kokonaan. En enää kykyne tai edes osaa teeskennellä kykyneväni näkemään tällaisia eroja. Tiedän kyllä, että toisella on toista enemmän kannattajia, mutta ei se mitään merkitse. Minun kannaltani katsoen joku on joko heräämisen tiellä tai sitten ei. Kykenen erottamaan enää ainoastaan tämän. Ihminen joko kohtaa todellisuuden tai kieltää sen." 
-JED McKENNA

PÄIVÄN MUSIIKKI:

kehnoin guru kautta aikojen

KEHNOIN GURU KAUTTA AIKOJEN
Jeff Foster
Olen kaikkien aikojen huonoin guru. En pelkää myöntää sitä.
En ole koskaan käynyt Intiassa, enkä tunne vetoa mennä sinne lähiaikoina.
En väitä olevani herännyt, vapaa, eikä minua seurata palvoen.
Kukaan ei ”työskentele” minun vuokseni. Ei mitään ihailevia opetuslapsia. Ei ketään kyllä –miehiä tai kyllä –naisia.
Olen avoin palautteelle ja kritiikille. Otan kaiken vastaan. Kun hermostun, myönnän sen ja jatkan matkaa. Jos joku on eri mieltä kanssani tai kritikoi opetuksiani, en sano automaattisesti että ”tuo on sinun projektiotasi” tai että ”tuo on vain sinun egosi, joka puhuu” tai että ”sinä et ole vielä herännyt”. En koe minulla olevan mitään puolustettavaa. Totuus ei tarvitse puolustautumista.
Minulla ei ole gurua. En edusta mitään suuntausta. Olen aina tiennyt, että Totuus on sisimmässä. Olen aina taistellut ensikäden Totuuden puolesta.
Minulla ei ole mitään järjestelmää, eikä mitään erityistä tietä. Opetukseni on spontaania, ei se ole ”minun”.
En tee mitään lupauksia, että tämä opetus parantaisi sinut, korjaisi sinut, herättäisi sinut, tekisi sinusta rikkaan, jättäisi sinut pysyvään autuuden tilaan tai tekisi sinusta, herra paratkoon, mitenkään minun kaltaistani.
Minulla ei ole ashramia. Minulla on parta, muttei kovin pitkää.
En pukeudu valkoisiin vaatteisiin. Minulla on kyllä pari valkoista t-paitaa.
Minä kiroilen. Minä piereskelen. En ole yli-inhimillinen. Sydämeni rakastaa avautumista sepposen selälleen. Olen tuntenut sietämättömän kärsimyksen syvyydet. Olen kulkenut itsemurhan partaalla, maistanut toivottoman elämän makeutta, olen nähnyt myös kaikkein autuudellisimpien tilojen pysymättömyyden. Olen nähnyt kirkkaasti, ettei meidän inhimillisyytemme ja jumalallisuutemme voi olla kaksi eri asiaa ja että rakkaus – sellainen rakkaus joka selviää hengissä ristiinnaulitsemisesta – on ainoa asia joka todella on merkityksellistä.
Käytän vapaasti sanoja ”minä” ja ”minun”. Sanon ”minun kehoni” sen sijaan, että sanoisin ”keho joka minulla on”. Minulla ei ole mitään ongelmaa puhua menneisyydestä, tietäen että menneisyys on eräs tarina. Rakastan hiljaisuutta, mutta rakastan yhtälailla äänekästä. Tilassa jossa ei ole tarinoita, halajan kaikesta sydämestäni tarinoita.
Uskon että todellinen henkisyys on kaikille tarkoitettu. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa kultteihin. Näen että gurujen ja opetuslasten aikakausi on väistymässä, toisten kokemien ilmestysten aika on ohi ja on syntymässä uudenlainen, demokraattinen opettaja oppilas suhde. Me olemme opettajia ja me olemme oppilaita ja me kaikki olemme Yhden ilmentymiä.
En teeskentele olevani tekaistu persoona, en puhu tietyllä ”henkisellä” tavalla, en teeskentele tapaamisissa tai retriiteissä olevani jotakin sellaista joka en ole. En halua nähdä itseäni hyökkäämässä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä kanssani. En halua nähdä itseäni salaa kiljumassa kulissien takana vapaaehtoisille.
En virnistele äärettömän luottavaisena kaiken aikaa, en teeskentele olevani ”korkeuksissa” tai ”positiivinen” kaiken aikaa. Olemukseni halajaa sekä valoa että pimeyttä, sekä sanoinkuvaamatonta iloa että menetettyjen maailmojen surua. En usko ”koko ajan” olemiseen, enkä teeskentele sitä. Kuva ei merkitse mitään. Aitous on avain. Myös väärennetty inhimillisyys on väärennös. Myös se että ”minulla ei ole mitään kuvaa” on kuva, joka palaa poroksi.
En näe itseäni guruna, valaistuneena mystikkona, luontokappaleena, joka on mitenkään erilainen kuin sinä, niin paljon kehittyneempi kuin sinä, niin paljon pyhempänä kuin sinä.
Minulla ei ole voittoisaa karismaattista persoonallisuutta. Minä olen roska, joka kertoo tarinoita, kaskuja ja huvittavia satuja. En ole kiinnostunut saavuttamaan sinun ihailuasi tai hyväksyntääsi. Rakastan sitä kun sinä kävelet pois. Minä ihailen sinua sen takia. Rakastan sitä jos jäät. Kunnioitan pelottomuuttasi.
Tietenkin, rakastan todellakin puhumista Totuudesta.
Rakastan todella tämän Läsnäolon lahjan jakamista kanssasi.
Näen sinut erottamattomana siitä, mitä itse olen.
Olen lintu. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin laulaa ilosta ja sydänsurusta
ja lentää pois minne tahansa elämä minut viekin.
Kiitos tämän matkan jakamisesta kanssani.